Savonia-artikkeli: Kokemukset kotihoidon henkilöstön hyvinvointiteknologiakouluttamisesta
Suomessa väestö ikääntyy ja samaan aikaan työikäisten määrä vähenee. Suomen vanhuspolitiikka tähtää mahdollisimman pitkään kotona asumiseen. Itsenäistä kotona asumista on mahdollista tukea hyvinvointiteknologian avulla, joskin osaamista sen käyttöön tarvitaan niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on järjestänyt hyvinvointiteknologian osaamiseen liittyvää täydennyskoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille osana valtakunnallista KATI-hanketta.
Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelman opiskelija Petra Koskinen (2032) on opinnäytetyössään kartoittanut Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä -tutkinnonosan käyneiden koulutuskokemuksia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Työn tilaaja on Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.
Koulutus lisäsi hyvinvointiteknologiaosaamista
Tulosten mukaan täydennyskoulutetut kokivat koulutuksen toteutuksen pääosin hyvänä. Suurin osa täydennyskoulutetuista kokivat hyvinvointiteknologiaosaamisen lisääntyneen. Osa haastatelluista tosin kokivat, että osasivat entuudestaan niin paljon, ettei koulutus antanut uutta oppia. Kaikki täydennyskoulutetut kokivat kuitenkin saaneensa koulutuksesta jotain hyötyä. Koulutuksesta toivottiin pidempää, siihen toivottiin lisää lähipäiviä sekä entuudestaan tuntemattomampaa hyvinvointiteknologiaa tutun tilalle.
Hyvinvointiteknologiaosaamisen kehittymisen monipuolistava vaikutus työhön
Täydennyskoulutetut kokivat, että koulutuksen myötä he saivat paljon uusia työkaluja työhönsä. Saatujen työkalujen ja hyvinvointiteknologiaosaamisen lisääntymisen myötä työnteko helpottui ja monipuolistui. Koulutuksen käyminen lisäsi kykyä luoda asiakkaille sisältöä päiviin. Osaamisen kehittymisen myötä etäkäynneistä koettiin kyettävän luomaan aiempaa mielekkäämpiä hetkiä. Erään haastateltavan mukaan koulutuksen käyminen oli edesauttanut uralla etenemistä.
Hyvinvointiteknologia tulevaisuuden apuna
Tulevaisuuden asiakaskuntaa kuvailtiin aiempaa vanhemmaksi, huonokuntoisemmaksi ja sairaammaksi. Asiakaskunnan todettiin olevan hyvin yksinäisiä, sekä hoivaa ja huolenpitoa kaipaavia. Esiin nostettiin kotihoidon kova resurssipula. Hyvinvointiteknologia nähtiin erittäin myönteisenä asiana ja sen koettiin olevan yksi ratkaisu kotihoidon resurssipulaan. Hyvinvointiteknologian kuvailtiin auttavan myös yksinäisyyteen sekä lisäämään turvallisuutta. Hyvinvointiteknologiakoulutusta on kuitenkin lisättävä, jotta hyvinvointiteknologiaratkaisuja on työn tukena mahdollista käyttää.
Artikkeli perustuu Petra Koskisen (2023) opinnäytetyöhön HYVINVOINTITEKNOLOGIA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISESSÄ. Täydennyskoulutettujen kokemuksia.
Kirjoittajat:
Petra Koskinen, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio
Liisa Klemola, Lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio
Elisa Snicker, Lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio