Kuva 2. Lapsiperhe. Kuva Pixabay.

Savonia-artikkeli: Kokemassa ja oppimassa yhteistoiminnan ja osallisuuden sinfoniaa EACD:n konferenssissa Belgiassa

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Kirjoittajat osallistuivat European Academy of Childhood Disability -järjestön orkestroimaan konferenssiin Belgiassa, Bruggessa. Konferenssin teema oli ’Composing a new sympohony’ (uuden sinfonian säveltäminen) ja konferenssiin osallistui yli 1200 henkilöä ympäri maailman. Tässä artikkelissa kuvataan kirjottajien esityksiä sekä kokemuksia konferenssista.

Kuvituskuvassa piirros, jossa ihmisten käsiä ja tekstiä.

Yhteistoiminnan ja osallisuuden sinfoniaa

Tämä vuoden EACD -konferenssin teemana oli Composing a new symphony –uuden sinfonian säveltäminen. Jokaisella ajalla on omat haasteensa ja tässä ajassa sodat, pandemiat ja palvelujärjestelmän muutokset ovat tuoneet haasteita ihmisten arkeen ja erityisesti niiden ihmisten arkeen, joilla on muutenkin erityisiä tuen tarpeita. Yhteiskunnassamme eletään muutoksen aikaa monella tavalla ja monella tasolla. Nyt tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja yhteistoimintaa, syvällisempää vuorovaikutusta – yhteistä sinfoniaa – kaikilla tasoilla, julkisella, yksityisellä, yhteiskunnan kuin ihmisten välillä. European Academy of Childhood Disability (EACD) edustaa vammaisia lapsia, nuoria ja heidän läheisiään ja heidän oikeuttaan hyvään elämään. Konferenssin teema korosti uusia yhteisiä tapoja toimia lasten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin tueksi. Konferenssi pureutui uusimpaan tutkimustietoon ja näkökulmiin erityistä tukea tarvitsevien lasten, heidän sisarustensa, huoltajien sekä ammattilaisten toimintaan lasten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Konferenssissa oli esillä yli 400 esitystä ja osallistujia yli 1200!

Kuvituskuvassa vanhoja taloja joen rannalla.

Suomalainen osallisuus-, vanhempien toimijuus- ja yhteistoimintatutkimus esillä

Konferenssissa oli suomalainen lasten kuntoutukseen liittyvä tutkimus hyvin esillä. Tutkimukset koskivat mm. osallistuvaa tutkimuskumppanuutta, kommunikointimenetelmiä, yhteistyötä ja toimijuutta sekä teknologian hyödyntämistä lasten kuntoutuksessa. Kirjoittajien esitykset konferenssissa liittyivät eri toimijoiden väliseen kuntoutusyhteistyöhön, sekä vanhempien toimijuuteen lapsen kuntoutuksessa.

Suomalaisessa tutkimuksessa ja arjen käytännöissä arjen osallisuutta mahdollistava kuntoutusyhteistyö rakentuu arjen toimijoiden keskinäisessä vuorovaikutusprosessissa, jonka ytimessä on lapsi/nuori. Yhteistyön edellytys on, että toimijat tunnistavat yhteistoiminnan lähtökohdat ja toimintatavat. Lapsen ja aikuisen välisessä yhteistyössä lapsi/nuori nähdään aktiivisena toimijana prosessissa, jossa hänelle syntyy tunnekokemus omista vaikutusmahdollisuuksistaan arkeen ja omin asioihinsa. Tämä edellyttää aikuisilta aitoa kohtaamista, läsnäoloa ja lapsilähtöisten menetelmien käyttöä arjen tilanteissa. Lapsen/nuoren osallistuminen rakentuu vahvuuksien ja rajoitteiden tasapainosta, oppiminen, kasvu ja kehittyminen mahdollistuu (Kinnunen & Holopainen 2023).

Vanhempien osallistuminen lasten kuntoutukseen edistää lapsen kehitystä ja osallistumista arkiympäristöissä ja sitä on tutkittu osallistumisen, sitoutumisen, yhteistyön ja yhteistoiminnan näkökulmista. Vanhempien toimijuuteen kuntoutuksessa on kuitenkin kiinnitetty vähemmän huomiota. Vanhempien toimijuuden ymmärtäminen kuntoutuksen kontekstissa on tärkeää, että voimme tukea vanhempaa olemaan aktiivinen toimija ja tekemään omia päätöksiä sekä valintoja kuntoutuksessa. (Vesterinen ym. 2024)

Aikuisten välisessä yhteistyössä toimintatapojen ja -kulttuurien tarkastelu on olennaista voidaksemme ymmärtää, miten eri toimijat ajattelevat osallisuuden mahdollistuvan ja mitkä ovat yhteistoiminnan avaintekijät. Yhdyspinnoilla rakentuviin toimintamalleihin ja käytännön toiminnan tasolla tapahtuvaan lasten, perheiden ja asiantuntijoiden välisen yhteistyön kehittäminen mahdollistaa myös paremmin lapsille ja perheille tarjottavien palveluiden laadun ja saavutettavuuden. Sujuva yhteistyö edellyttää myönteistä ilmapiiriä ja asenteita yhteistyöhön, sitoutumista kuntouttavaan yhteistyöhön sekä kuntoutuksen toteutuksen käytännön puitteiden ja järjestelyjen sopivuutta. Aikuisten välisessä osallisuutta edistävässä kuntoutusyhteistyössä avaintekijöiksi on tunnistettu säännölliset kohtaamiset, yhteiset näkemykset kuntoutuksen toteuttamisesta sekä yhteinen tavoitteiden asettaminen ja suunnittelu. Näin kuntoutuksen kiinnittyminen lapsen arjen toimintaympäristöihin mahdollistuu. (Kinnunen ym. 2023).

Kohtaamisia ja uusia verkostoja

Konferenssin yhteishenki oli lämmin ja verkostoitumiseen kutsuva. Suomalaisissa konferenssikäytännöissä voisi olla paljonkin opittavaa EACD-konferenssin käytännöistä. Konferenssi käynnistyi juhlavasti konsertilla, jossa erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret pääsivät esittelemään taitojaan ja osaamistaan. Myös konferenssin alkupuheenvuoro, jossa johdateltiin konferenssiin ja teemoihin, käytiin innostavasti keskustellen eri asiantuntijoiden kesken. Jossain esityssessioissa noustiin seisomaan ja hurrattiin jokaiselle esiintyjälle erikseen. Kuinka monta kertaa olemme päässeet aikaisemmin kokemaan tällaista tukea ja kannustusta esitysten aikana? Päivien aikana verkostoituminen niin kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa oli luontevaa ja yhteistyömahdollisuuksia syntyikin (mm. hakeyhteistyötä) päivien aikana. Kaupunki itsessään oli upea miljöö konferenssille ja kotiuduimmekin monta kokemusta ja ajatusta rikkaampana!

kaksi henkilöä poseeraa kameralla joen rannalla.

Kirjoittajat:

Anu Kinnunen, KT, ft, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Annastiina Vesterinen, TtM, tutkija, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kinnunen, Anu, Holopainen, Leena. 2023. “A Journey of Discovery: Modelling Participation to Enhance Multifunctional Collaboration among Children with Disabilities.” Scandinavian Journal of Disability Research 25(1): 256–268. https://doi.org/10.16993/sjdr.976

Kinnunen, Anu, Vesterinen, Annastiina, Kippola-Pääkkönen, Anu, Karhula, Maarit. 2023. Partnership Working among Families, Therapists and Educationalists to Enhance Collaboration Enabling Participation of Children with Intellectual Disabilities. Disabilities 3(3):396-409. https://doi.org/10.3390/disabilities3030026

Vesterinen, Annastiina, Kippola-Pääkkönen, Anu, Karhula, Maarit. 2024. Parental agency in the rehabilitation of children with intellectual disabilities [Tiivistelmä]. European Academy of Childhood Disablity, Bruges, Belgia 6.-7.6.2024.