Taide vaikuttaa. Taide voi auttaa välittämään tietoa. Taide herättää tunteita ja synnyttää uusia ratkaisuja. Taiteilijat ovat kautta aikojen teoksiensa kautta tuoneet esille huolensa maailman epäkohdista ja toivonsa tulevaisuudesta. Taidealan kestävyysselvityksen (Pekkarinen, Siltanen & Wirkkala 2022) mukaan taidealan vahvuudeksi koetaan juuri sen kyky nostaa asioita esille, varsinkin ekologisen kestävyyden kannalta, herättää keskustelua ja synnyttää uudenlaisia tulevaisuuskuvia.

Taiteen taustalta löytyy organisaatioita ja yhdistyksiä, jotka mahdollistavat taiteilijoiden toimintaa ja lisäävät taiteen näkyvyyttä yhteiskunnassa. Näissä organisaatiossa ja yhdistyksissä on herätty siihen, että taiteen tekemisellä ja tuottamisella on myös negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, eriarvoisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Taiteessa on havahduttu siihen, että kestävyysteemojen esille tuomisen lisäksi taidekenttä voi vaikuttaa myös luomalla uusia kestäviä toimintatapoja. (Kotilainen & Väätäinen 2022, Knol ym. 2022.) Tästä esimerkkinä on vuonna 2024 syntynyt kestävän kuvataiteen verkosto (ks. vihreataide.fi).

Kestävä perusta

Kuopion kuvataiteilijat ry eli tutummin Ars Libera toimii pohjoissavolaisen taiteen ja taiteilijoiden etujärjestönä. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä taiteen näkyvyyttä ja saavutettavuutta sekä vahvistaa taiteilijoiden asemaa ja ammattitaitoa Pohjois- Savon alueella (Ars Libera 2024). Yhdistyksen arvoihin kuuluvat: taiteen itsearvo, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, ammatillisuus sekä kestävyys. Osana yhdistyksen strategian kehittämistyötä haluttiin yhdistykselle luoda kestävämmän toiminnan periaatteet ja ohjeet.

Ars Liberan kestävämmän toiminnan periaatteiden perustana toimivat Agenda 2030 tavoitteet. Agenda 2030 on YK:n vuonna 2015 hyväksymä globaali toimintaohjelma, joka ohjaa kaikkien maiden kestävän kehityksen toimeenpanoa (Kestävä kehitys julkaisuaika tuntematon). Agenda2030 tavoitteet synnyttävät Ars Liberan kaltaisille kulttuuriorganisaatioille mahdollisuuksia ja haasteita. Tavoitteissa tunnistetaan kulttuurin merkitys kansalaisille ja yhteiskunnille. Valtioiden ja kuntien sitoutuminen Agenda 2030 tavoitteisiin antaa kulttuuriorganisaatioille mahdollisuuden nostaa kulttuurin näkyvyyttä ja oikeutuksen vaatia toimintaan riittävää rahoitusta. Kulttuuriorganisaatioiden on kuitenkin myös kyettävä tarkastelemaan omaa toimintaansa kestävyyden näkökulmasta. Tarkastelun lisäksi on etsittävä keinoja, joilla voidaan lisätä kestävyyttä. (de Vries 2020.)

Agenda2030 tavoitteet ovat kunnianhimoisia globaaleja tavoitteita, joiden siirtäminen suoraan pienen yhdistyksen toimintaan voi tuntua haastavalta. Tämän takia päädyttiin kestävää kehitystä tarkastelemaan myös neljän pilarin, ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen, kautta. Tarkastelu osoitti yhdistyksen toiminnan olevan kestävää jo monella tapaa. Ars Liberan toiminnan ytimessä on pohjoissavolaisen taiteen näkyvyyden ja saavutettavuuden lisääminen. Yhdistys mahdollistaa toimintansa kautta sekä jäsenistönsä ja työntekijöidensä, että ympäröivän yhteisön osallisuutta ja lisää hyvinvointia. Yhdistys kiinnittää huomiota muun muassa energiankäyttöön ja energialähteisiin, ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin sekä jätteiden syntymiseen. Toiminnan taustalla noudatetaan hyvää hallintotapaa, taloudellista pitkäjänteisyyttä, huomioidaan kiertotalouden periaatteita ja käytetään paikallisesti tuotettuja, ympäristöystävällisiä ja eettisiä tuotteita.

Kestävämmän toiminnan periaatteet ja ohjeet

Yhdistyksen toiminnan tarkastelu kestävyyden pilareiden ja Agenda2030 tavoitteiden kautta auttaa yhdistystä tai organisaatio tunnistamaan asioita, joita jo tällä hetkellä tehdään kestävästi. Kirjatut periaatteet mahdollistavat myös niiden viestimisen jäsenille, työntekijöille ja muille sidosryhmille. Kestävämmän toiminnan periaatteiden rinnalle haluttiin Ars Liberassa muodostaa kestävämmän toiminnan ohjeet. Konkreettisten toimintaohjeiden avulla varmennetaan periaatteiden siirtymistä käytännön työhön.

Kirjoittaja: Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto-ohjelman opiskelija Anu Kainulainen

Lähteet:

Ars Libera 2024. Kuopion kuvataiteilijat ry. Verkkojulkaisu. Arslibera.com/yhdistys. Viitattu 31.7. 2024

De Vries, Gijs 2020, Culture and the Sustainable Development Goals: Challenges and opportunities. Voices of culture- Structured dialogue between the European Commission and the cultural sector. https://voicesofculture.eu/wp-content/uploads/2020/09/VoC-Sustainability-Topic-Paper-1.pdf

Kestäväkehitys.fi julkaisuaika tuntematon. Kestävän kehityksen globaalitoimintaohjelma Agenda2030. Verkkojulkaisu. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 31.7. 2024

Knol, Jan Jaap, Pigaht, Janina & Schrijen Bjorn (toim.) 2022. Towards sustainable arts, European best practices and policies. Pdf-tiedosto. Julkaistu 14.2.2022. https://www.boekman.nl/en/in-depth/publications/towards-sustainable-arts-european-best-practices-and-policies/.

Kotilainen, Riina & Väätäinen, Otto-Ville 2022. Kestävä taide syntyy kestävillä valinnoilla. Talk kestävä tulevaisuus 52-53 https://talk.turkuamk.fi/kiertotalous/kestava-taide-syntyy-kestavilla-valinnoilla/

Pekkarinen, Jenni, Siltanen, Kirsi & Wirkkala, Mika (toim.) 2022. Taidealan jälleenrakennus. Polkuja alan kestävään tulevaisuuteen. Pdf-tiedosto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-260-4