Imetyksellä on kiistattomia terveyshyötyjä niin imetetylle vauvalle kuin imettävälle äidillekin. Vastasyntynyt vauva saa rintamaidosta elintärkeitä ravintoaineita ja vasta-aineita, jotka tukevat vastasyntyneen immuunijärjestelmää ja auttavat häntä kasvamaan ja kehittymään. Äidinmaidon koostumus on helposti sulavaa ja se sisältää juuri oikeat ravintoaineet vauvan sen hetkisiin tarpeisiin. Imettämisestä hyötyy myös äiti. Imetys vapauttaa mielihyvähormoniksi kutsuttua oksitosiinia, joka auttaa vähentämään stressiä ja parantamaan mielialaa. Imettäminen voi auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä nopeammin. Imetys pienentää myös äidin myöhempää riskiä sairastua korkeaan verenpaineeseen, 2. tyypin diabetekseen, rinta- ja munasarjasyöpään.

Kaikki äidit eivät kuitenkaan halua tai voi imettää. Imetyksestä voi tehdä haastavaa esimerkiksi äidin töihin paluu pian synnytyksen jälkeen. Työelämän tuomat aikataulut ja työvelvoitteet voivat rajoittaa mahdollisuuksia säännöllisen imetyksen toteuttamiseen. Imetyspäätökseen voivat vaikuttaa kulttuuri, yhteiskunnan luomat paineet ja tukiverkko. Fyysiset ja psykologiset esteet, kuten rintakipu tai synnytyksen jälkeinen masennus voivat tehdä imettämisestä vaikeaa tai epämiellyttävää. Nämä esteet voivat tuoda paineita aloittaa pulloruokinta. Päätöksentekoon voi vaikuttaa myös riittämätön tiedon ja tuen saanti imetyksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Onkin erityisen tärkeää, että äidit saavat riittävää tukea ja ymmärrystä valinnoissaan, oli se sitten imetystä tai pulloruokintaa.

Rintamaidon monet hyödyt

Rintamaito sisältää runsaasti vastasyntyneelle erityisen tärkeitä ravintoaineita ja infektioiden syntymistä ehkäiseviä vasta-aineita, joita kehittyy esimerkiksi äidin sairastamaa flunssaa tai vatsatautia vastaan. Rintamaidon koostumus vaihtelee vauvan syntymän jälkeen ja on siten biologisesti vauvan tarpeiden mukaisena kasvun tukena. Ensimmäisinä päivinä vauvan syntymän jälkeen hän saa pieniä tippoja ravinteikasta ensimaitoa – kolostrumia. Kolostrum eli ternimaito on erittäin proteiinipitoista ja se sisältää vastasyntyneelle tärkeitä rasvoja, ravintoaineita sekä hyvän perustan vastustuskyvylle. Pieni vastasyntynyt viihtyy usein sylissä ja tankkaa myös läheisyyttä. Vauvan ja äidin ihokontakti on hyvä tapa ylläpitää läheisyyttä ja lisäksi se edistää äidin maidontuotannon käynnistymistä. Rintamaito riittää vauvan ravinnoksi 4–6 kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen vauvalle aletaan tarjoilemaan myös kiinteitä ruokia. Suomessa täysimetystä suositellaan kaikille vauvoille puolenvuoden ikään saakka, jolloin ravintona on ainoastaan äidinmaito imetettynä tai lypsettynä. Osittaisimetyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva saa äidinmaidon lisäksi äidinmaidonkorviketta tai vauva maistelee jo kiinteitä ruokia. Osittaisimetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään saakka. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Syödään yhdessä – ruokasuosituksen mukaan suomessa imetys toteutuu keskimäärin vauvan 7–8 ikäkuukauteen saakka, mutta täysimetys vain ensimmäisen kahden (2) kuukauden ajan.

Vauvamyönteisyys nousuun valtakunnallisesti

Maailman terveysjärjestö WHO ja UNICEF ovat yhdessä käynnistäneet vuonna 1991 hankkeen Vauvamyönteisyyden kehittämiseksi terveydenhuollossa. Ohjelman englanninkielinen nimi on Baby- friendly Hospital Initiative (BFHI). Ohjelma perustuu YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen, jonka mukaan jokaisella lapsella tulee olla oikeus parhaaseen mahdolliseen ravitsemukseen. Imeväisikäiselle paras mahdollinen ravinto on äidinmaito ja siksi ohjelman päätavoitteena on tukea imetyksen onnistumisessa.

Vauvamyönteisyyssertifikaatin saadakseen terveydenhuollon yksikön tulee noudattaa vauvamyönteisyyden 10 askeleen ohjelmaa (Kuva 1). Ohjelma sisältää johtamisen menetelmiä, kuten kirjallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman työyksiköihin ja henkilökunnan riittävän osaamisen ylläpitämisen. Lisäksi ohjelmassa kerrotaan kliinisen työn avainkäytäntöjä, kuten imettämisen tukemista ja vauvan viestien tulkitsemista. Nämä avainkäytännöt ovat keinoja, joilla vauvamyönteisyyttä ja imetyksen onnistumista voidaan edistää.

Vauvamyönteisyysohjelma on alun perin luotu synnytysyksiköiden toimintaa tukemaan, mutta myöhemmin ohjelman kriteereitä on päivitetty niin, että ne ovat hyödynnettävissä myös vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla. Edellä mainittujen 10 askeleen lisäksi vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla hoidon kulmakivinä ovat äidin yksiköllinen kohtaaminen, perhekeskeisyys ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen raskausajasta vauvan ja perheen kotiutumiseen. Suomessa seitsemällä (7) synnytysyksiköllä on vauvamyönteisyyssertifikaatti (BFHI). Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoiden vauvamyönteisyyssertifikaatti (Neo-BFHI) on suomessa vasta kahdella (2) yksiköllä.

Kuva 1. Vauvamyönteisyysohjelman 10 askelta onnistuneeseen imetykseen (mukaellen Hoitotyön tutkimussäätiö 2019).

Vauvamyönteisyysohjelman jalkauttaminen suomalaiseen hoitotyöhön

Imetysohjauksella on suuri merkitys imetyksen onnistumisessa. Vauvamyönteisyysohjelman yhtenä kriteerinä onkin, että henkilökunnalla on riittävä osaaminen imetysohjaukseen. Ensimmäiset imetysohjaukset tulee toteuttaa äitiysneuvolassa ja vauvan synnyttyä synnytysyksikössä ja lapsivuodeosastolla. Sairaan tai tarkkailua vaativan vastasyntyneen imetysohjaus tapahtuu vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla. Ohjaus jatkuu edelleen kotiutumisen jälkeen neuvolassa terveydenhoitajan toteuttamana.

Aina imetys ei onnistu vaivattomasti. Imetyshaasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi vauvan kireä kielijänne, vauvan ennenaikainen syntymä, äidin ja vauvan erottaminen syntymän jälkeen ja viivästynyt ensi-imetys, äidin rintojen leikkaukset tai äidin psyykkiset ongelmat. Imetysohjauksen saanut henkilö usein löytää asiakaslähtöisiä ratkaisuja tarkastelemalla imetystä ja kuuntelemalla imettävän äidin tarpeita. Apua ensipäivien imetysongelmiin voi myös saada imetysapulaitteen tai rintakumin käytöstä. Usein kuitenkin hyvän imetysasennon ja optimaalisen imuotteen löytäminen riittävät imetystaipaleen aloitukseen. Ensimmäisinä päivinä imettämisen ohella tehty säännölli-nen rintojen pumppaus tehostaa maidon nousua rintoihin.

Imettämiselle on hyvin harvoin estettä, mutta joskus imettäminen ei ole mahdollista, esimerkiksi synnyttäneen äidin sairauden ja sairauden hoitoon käytetyn lääkityksen vuoksi. Imettämisen sijaan synnyttänyt äiti voi myös päätyä pulloruokintaan omasta tahdostaan. Tällöin perheelle tulee antaa oikeanlaista ohjausta pulloruokintaan. Juuri synnyttänyt äiti voi tuntea esimerkiksi epäon-nistumista ja häpeää, mikäli imetys ei onnistu. Tällöin henkilökunnan on tärkeää tukea ja kannustaa pettymystä tuntevaa vanhempaa sekä ohjata varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen luomista muilla keinoin kuten ihokontaktilla.

Vauvamyönteisyysohjelman tarkoituksena on imetyksen tukemisen lisäksi pyrkiä kannustamaan vastasyntyneen vanhempia varhaiseen vuorovaikutukseen sekä vauvan ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen lujittamiseen. Vastasyntyneen ottaminen ihokontaktiin auttaa varhaisen vuorovaikutuksen luomisessa sekä tukee maidontuotannon käynnistymistä. Ihokontakti auttaa myös pitämään yllä vauvan peruselintoimintoja, kehon lämpötilaa ja tasaista verensokeria.

Vauvamyönteisyys herättää keskustelua

Yksi vauvamyönteisyysohjelman kriteereistä on, että vastasyntyneelle imetetylle vauvalle tulisi tarjota vain rintamaitoa, elleivät lääketieteelliset syyt muuta edellytä. Muissa tilanteissa lisämaidon (luovutettu äidinmaito) ja äidinmaidonkorvikkeiden antamista pyritään välttämään. Äidinmaidonkorvikkeiden markkinointi on myös kiellettyä. Kriteerin tarkoituksena on, että vastasyntynyt olisi mahdollisimman paljon rinnalla ja imetystaipale saisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat. Lääketieteellisinä syinä lisämaidon antamiselle voidaan pitää esimerkiksi vauvan riittämätöntä painon kehitystä, matalaa verensokeritasoa, infektio-oireita ja keltaisuutta. Vauvan nälkä ei ole lääketieteellinen syy lisämaidon antamiselle, mutta mikäli vastasyntynyt ei saa riittävästi maitoa imetettynä, voi tilanne johtaa vajaasyöttöön ja näin ollen lisämaidon tarve on välttämätön.

Yle laati vauvamyönteisyysohjelmasta artikkelin, johon koottiin eri puolilla Suomea synnyttäneiden äitien kokemuksia siitä, kun imetys ei ole sujunut toivotulla tavalla. Artikkelista tuli esiin, että äidit saattoivat kokea synnytyksen jälkeen painostusta imetykseen ja tuntea olonsa esineellistetyiksi. Huolta herätti myös vauvan riittävä ravinnon saanti ja tunne siitä, että lisämaitoa ei saa pyydettäessä. Painostavan ilmapiirin sijasta synnyttäneet äidit tarvitsevat luottamuksellisen ja rauhallisen tilan sekä konkreettista ohjausta vauvan hoitoon. Artikkelissa lastenlääkäri Suvi Mieskonen kertoi, että imetyksen ja maidonerityksen käynnistymiseksi vauva tulisi nostaa rinnalle tiuhaan, mutta myös äidin ja vauvan lepohetket ovat tärkeitä. Riittävä lepo auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä ja keräämään voimia tuleviin yöllisiin herätyksiin. Ensipäivinä puoliso, tukihenkilö tai hoitohenkilökunta voi auttaa vauvan hoidossa, jotta äiti saa levätyksi vauvan syöttöjen välillä. Vauvan nukkuessa myös äidin kannattaa levätä ja rentoutua. Imetykseen tuetaan ja kannustetaan vanhempia, mutta lopulta päätös imetyksestä on äidin oma valinta. Lempeällä ja asiantuntevalla ohjauksella voidaan motivoida äitejä imetykseen, mutta on tunnistettava myös tilanteet, jolloin on aiheellista antaa vanhemmille ohjausta vauvan pulloruokintaan.

Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmasta (THL) selviää, että imetysohjauksen laatu ja määrä vaihtelee paikkakunnittain. Puutteellinen ohjaus ja tuki vaikuttavat heikentävästi imetysten toteutumiseen. Yhteiskunta voi vaikuttaa toiminnallaan luomaan imetysmyönteisempää ilmapiiriä suhtautumalla imetykseen kannustavasti. Imetystä tulisi normalisoida, esimerkiksi julkisissa tiloissa tulisi olla mahdollisuus imettää ilman, että äiti kokee saavansa paheksuvia katseita. Imetys- ja perhemyönteisyyden lisäämiseksi työelämän ja oppilaitosten tulisi ottaa huomioon imettävät äidit esimerkiksi tarjoamalla pumppaus- ja imetystaukoja niitä tarvitseville. Näillä tauoilla voidaan mahdollistaa imetyksen jatkuminen äitien töihin ja opintoihin paluusta huolimatta. Savoniassa ollaan jo valmistautumassa asiaan!

Kirjoittajat:

Sonja Niskanen, kätilöopiskelija, ryhmä TK22KP

Marja Silén-Lipponen, Terveysalan yliopettaja

Lähteet:

Hakulinen Tuovi, Otronen Kirsi, Kuronen Maria 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pdf?sequence=6&isAllowed=y

Ikonen Riikka, Parisod Heidi, Tuomikoski Annukka, Siltanen Hannele, Hakulinen Tuovi, Holopainen Arja 2019. Vauvamyönteisyysohjelma käyttöön. Hoitotyön tutkimussäätiö. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/10/netti-vauvamyonteisyys-kasikirja.pdf

Imetyksen tuki ry 2023. Rintamaito on superfoodia. Verkkojulkaisu. https://imetys.fi/odottajan-opas/imetyksen-huimat-hyodyt/

International Lactation Consultant Association n.d. Neo-BFHI: The Baby-friendly hospital initiative for neonatal wards. https://ilca.org/neo-bfhi/

Nieminen, Sanna 2024. Ajankohtaista Vauvamyönteisyyden kansallisessa kehittämisryhmässä 21.3.2024. PowerPoint-diat. https://bin.yhdistysavain.fi/592698/

Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. Imetysmyönteisyys on osa lapsiystävällisyyttä. https://stm.fi/-/imetysmyonteisyys-on-osa-lapsiystavallisyytta

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2019. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2024. Vauvamyönteisyys. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/vauvamyonteisyys

Terveyskylä 2020. Imetyksen hyödyt äidille. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytyksen-jalkeen/imetys/imetyksen-hyotyja/imetyksen-hyodyt-aidille

Viitanen, Elina 2024. Pakko imettää. Yle 12.9.2024. https://yle.fi/a/74-20100499

World Health Organization 2013. Implementation of the Baby-friendly Hospital Initiative.https://www.who.int/tools/elena/bbc/implementation-bfhi