Joukko nuori hyppää ilmaan

Savonia-artikkeli: Kiusaamisen ehkäisyä vertaissuhdetaitoja vahvistamalla

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Kiusaamisilmiö tulee usein lapsiryhmissä esille. Varhaiskasvatuksen tiimeissä on tärkeää, että henkilöstöllä on yhdenmukaiset toimintatavat kiusaamisen ehkäisyssä sekä siihen puuttumisesta. Koulukiusaamisen juuret löytyvät pienten lasten parista, jonka vuoksi kiusaamisen ehkäisy pitäisi aloit-taa jo varhaiskasvatuksessa. Kiusaaminen on haasteita vertaissuhteissa, joka voi pitkään jatkuessa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen. (Kirves & Stoor-Grenner 2011, 1.)

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on huolehtia kaikkien fyysisestä, psyykkisestä sekä sosiaalisesta turvallisuudesta. Lapsia tulee suojella väkivallalta, kiusaamiselta sekä muulta häirinnältä. Kiusaaminen on tunnistettava ja siihen on puututtava ennaltaehkäisevästi. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on olennaista tukea lasten vertaissuhteita sekä yhteisön hyvinvointia. Henkilöstöllä on tärkeä rooli lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoittelussa sekä kehittymisessä. (Opetushallitus 2022, 35.)

Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Pienten lasten kiusaamisessa on huomioitava ennalta ehkäisevä työote, joka vaikuttaa myönteisesti lasten hyvinvointiin. Varhaisen puuttumisen tarkoituksena on varmistaa, etteivät kiusaamisilmiöt pääse kehittymään varhaislapsuudessa. Kiusaamisen ehkäisy on välttämätöntä lapsiryhmässä kaikkien kannalta, olipa lapsen rooli tai toiminta kiusaamisilmiössä missä vain. Varhaiskasvatuksessa voidaan ehkäistä kiusaamisen kaltaisen negatiivisen käyttäytymisen syntyminen laadukkaalla toiminnalla, osaavalla henkilöstöllä ja kiusaamisen vastaisella työllä. Pienet lapset harjoittelevat itsehillinnän, moraalin, empatian sekä aggression hallinnan taitoja. (Kirves & Stoor-Grenner 2011, 1; Repo 2015, 13.)

Varhaiskasvatuksessa henkilöstöllä on erittäin tärkeä vaikutus kiusaamisen ehkäisyyn. Erilaisia taitoja harjoitellaan pienryhmissä, jolloin henkilöstöllä on enemmän aikaa myös lasten yksilölliselle huomioinnille. Henkilöstön tehtävänä on tukea lasten itsesäätelytaitojen kehittymistä, ohjata tunnetaitojen harjoittelua sekä auttaa pohtimaan oikeita tapoja toimia vertaisryhmissä. Näitä taitoja vahvistamalla voidaan ennaltaehkäistä kiusaamista.

Kiusaamisen ehkäisy on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan, vuorovaikutustaitojen vahvistamista ja turvallisen ryhmän luomista. Kiusaamisen ehkäisyssä ei odoteta, milloin negatiivisesta käytöksestä tulee systemaattista kiusaamista, vaan ennaltaehkäisy tulee kohdentaa yleisenä tukena lapsiryhmälle. Tärkeää on tunnistaa ne tilanteet, joissa lapselle on kehittynyt vääränlaisia toimintatapoja tai vuorovaikutus muiden kanssa ei ole hyvää ja opettaa myönteisiä tapoja olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. (Kirves & Stoor-Grenner 2011, 10-11.)

Varhaiskasvatuksessa on perinteisesti tehty tärkeää varhaisen tuen työtä monella osa-alueella. Varhaiskasvatuksessa voidaan vaikuttaa moneen asiaan lapsen kehityksessä ja kasvussa. Henkilöstön välinen vuorovaikutus sekä sensitiivisyys tuovat lapsille mallia vuorovaikutuksesta ja turvallisuuden tunnetta lapsiryhmään. Henkilöstön tärkeänä tehtävänä on huolehtia toimivista pedagogisista ratkaisuista, joilla voidaan tehdä kiusaamisen ennaltaehkäisyä sekä puuttua jokaiseen kiusaamiseen selvittämällä asioita yhdessä lasten kanssa. Lapsia tulee ohjata kertomaan omista kokemuksistaan ja tilanteita selvitellään yhdessä sen aikuisen kanssa, joka on ollut tilanteessa läsnä tai jolle tullaan kertomaan.

Vertaissuhdetaitojen harjoittelu

Vertaisryhmissä harjoitellaan rakentamaan vastavuoroisia vuorovaikutussuhteita, toisen asemaan asettumista, lohduttamista, oman näkökulman puolustamista ja kompromissien tekemistä leikkien kautta. Myönteiset kaverisuhteet tukevat lapsen minäkuvan ja kaveritaitojen kehittymistä. Vertaissuhdetaidot vaikuttavat siihen, millainen kokemus lapsella muodostuu vertaisryhmästä. (Laaksonen 2022, 58-59, 83.) Laadukkaan ja onnistuneen varhaiskasvatuksen edellytys on turvallisessa ryhmässä koettu oppimisen ilo ja osallisuus (Repo 2015, 15).

Vertaissuhdetaitoja vahvistamalla voidaan ennaltaehkäistä kiusaamista varhaiskasvatuksessa. Lapset oppivat uusia asioita parhaiten myönteisessä ja turvallisessa ryhmässä. Positiivinen pedagogiikka, ja siihen kuuluvat kehumiset sekä kannustukset luovat myönteistä ilmapiiriä. Lasten kanssa on tärkeää harjoitella vertaissuhdetaitoja, ryhmässä toimimista, pettymysten sietämistä sekä sosiaalisia taitoja.

Näitä kaikkia taitoja harjoittelemalla arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa ja leikeissä voidaan ehkäistä kiusaamista, jota esiintyy jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa lasten vertaissuhteissa.

Henkilöstön tulee olla läsnä kaikissa tilanteissa lasten kanssa, ja tärkeää on huomioida lasten kuulluksi tuleminen. Lasten mielenkiinnon kohteet sekä osallisuus tulee huomioida arjen toimintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Huoltajien kanssa tulee tehdä yhteistyötä, jotta samoja asioita voidaan harjoitella myös kotona.

Kiusaamisen ehkäisyn toimintasuunnitelma

Kiusaamisilmiön tarkastelu on kehittynyt voimavarasuuntautuneeksi, jossa taitoja sekä valmiuksia kehitetään ja lasten oppimisprosesseja suunnitellaan varhaiskasvatuksessa. Iisalmen varhaiskasva-tuksessa on käytössä kehittämistyönä tehty uusi kiusaamisen ehkäisyn toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan lasten osallisuus. Kiusaamisen ehkäisyn toimintasuunnitelma laaditaan jokaisessa varhaiskasvatusryhmässä. Lasten kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, millainen on hyvä kaveri ja mitä kiusaaminen on. Kasvattajatiimi pohtii konkreettisia toimintatapoja vuorovaikutus-, itsesäätely-, tunne- ja vertaissuhdetaitojen tukemiseen. Lisäksi kasvattajatiimi sopii keskustelujen jälkeen yhteiset toimintatavat kiusaamisen ehkäisyyn.

Lasten kanssa tulee harjoitella vertaissuhdetaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä tutustua erilaisiin tunteisiin. On tärkeää harjoitella toimimaan erilaisissa tunnetiloissa. Pienryhmissä lapset oppivat myös vertaissuhdetaitoja, toisten huomioimista sekä pettymysten sietämistä. Kun vertaissuhdetaitoja harjoitellaan varhaisessa vaiheessa, uusien vertaissuhteiden luominen on myöhemmin vaivat-tomampaa. Nämä kaikki taidot ovat lapsille tärkeitä harjoiteltavia asioita myöhempää elämää varten, koska lapset saavat elinikäisen oppimisen näkökulmasta tarkasteltuna valmiuksia myös jatkossa selviytyä erilaisista konflikteista. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön ammattitaito ja sensitiivisyys korostuu juuri näitä tilanteita harjoitellessa. Tänä päivänä on saatavilla paljon erilaista materiaalia tunne-, vuorovaikutus- sekä vertaissuhdetaitojen harjoitteluun, joissa tavoitteena onkin saada opitut tiedot ja taidot arkisiin tilanteisiin esimerkiksi lasten välisissä erimielisyyksissä. Nämä ovatkin juuri sitä varhaista tukea, jota voidaan varhaiskasvatuksessa tarjota.

Kirjoittaja:

Outi Pappi, sosionomi (YAMK) varhaisen tuen asiantuntija -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kirves, Laura & Stoor-Grenner, Maria 2011. Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. Fram: Helsinki.

Laaksonen, Vilja 2022. Kaveritaidot varhaiskasvatuksessa. Otavan Kirjapaino Oy: Keuruu.

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf. Viitattu 20.4.2024.

Repo, Laura 2015. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Bookwell Oy: Juva.

Kuva: Outi Pappi