Auringon tuottaman energian hyödyntäminen oman sähkölaskun pienentämiseksi kiinnostaa ehkä sinuakin, mutta onko haaveilu turhaa jos aurinkosähköjärjestelmissä käytettäviä paneeleita ei saakaan suunnattua etelään? Lyhyt vastaus tähän kysymykseen on, että ei todellakaan. Varsinkin asuinkiinteistön osalta esimerkiksi itä ja/tai länsi voivat olla parhaat suunnat aurinkopaneeleille. Aamulla aurinko paistaa idästä ja iltapäivällä voimme nauttia lännestä paistavasta lähitähdestämme. Asuinkiinteistöjen arkipäivän sähkönkulutus on monessa tapauksessa kaikkein suurimmillaan juuri näihin aikoihin, koska keskipäivä voi mennä töissä toisaalla. Etelään suunnattu paneeli tuottaa toki suurimman kokonaisenergiamäärän ja tämä suuntaus (eli tuotannon painotus keskipäivälle) voi olla järkevin ratkaisu esimerkiksi eläkeläiselle, kotona työskentelevälle tai päivätyöhön keskittyvälle yritykselle. Ilmansuunnan sijaan suurempi huoli ja huomio kannattaa kuitenkin keskittää mahdollisiin varjoihin, joita erilaiset esteet (puut, viereiset rakennukset jne.) voivat aiheuttaa aurinkopaneeleihin.

Myös aurinkopaneeleiden pystykallistuksella on vaikutusta tuotettavan energian määrään. Mikäli tarkoitus on hyödyntää harjakattoa, helpointa ja edullisinta on asentaa paneelit kattopinnan suuntaiseksi. Tasakatolla pystykallistuksen mahdollistavat telineet voivat tulla tarpeeseen mutta teline aiheuttaa oman lisänsä kustannuksiin, joka on otettava huomioon laitteistokokonaisuuden hintaa tarkasteltaessa. Paneelit voi asentaa myös seinälle tai maa-alustalle telineisiin. Isommat aurinkovoimalat esimerkiksi valtateiden varsilla ovatkin yleensä pelloille tai muihin avoimiin tiloihin asennettuja. Tuotettavan energian määrää voi arvioida esimerkiksi EU:n ilmaisella PVGIS-laskurilla. PVGIS:n käyttöä varten tarvitaan tieto maantieteellisestä sijainnista ja paneeleiden suuntauksesta (ilmansuunta + pystykallistus).

Yhden tunnin osalta sähkölasku koostuu varsinaisesta sähköenergiasta ja sähkön siirtomaksusta. Kun näitä kumpaakin saadaan pienennettyä oman tuotannon avulla, taloudellinen hyöty on kaikkein suurin. Kesäkuukausina aurinkosähköjärjestelmä voi tuottaa enemmän energiaa kuin on mahdollista käyttää itse. Ylituotanto myydään tavanomaisesti omalle sähkökauppiaalle pörssihinnalla. Tällöin tuottona on yksinomaan pörssisähkön hinta, eikä sähkönsiirrosta saatavaa säästöä päästä hyödyntämään. Tavanomaisten kotitalouskuluttajien näkökulmasta ylituotannon myyminen ei ole taloudellisesti järkevää. Ylituotanto on lisäksi yleensä suurinta silloin, kun pörssisähkön hinta on halvimmillaan. Auringosta saatavaa energiaa voidaan ohjata myös akkuihin, mutta niiden osalta tilanne on kehittymisvaiheessa ja voi olla hyvä seurata tilannetta vielä hetki. Myös automaatiolla on mahdollista vaikuttaa oman kuorman ajoittamiseen. Mikäli käytettävissä on kulutusta, jota voidaan ajoittaa suurimpien ylituotantohetkien aikaan, päästään paikkaamaan tilannetta.

Savonia-amk:n hallinnoima ”PK-yritykset kohti hiilineutraalisuutta ja energiantuotannon optimointia”-hanke on Pohjois-Savon liiton rahoittama vuosille 2023-2025. Tässä hankkeessa on selvitetty mm. aurinkosähköjärjestelmien optimaalista mitoitusta pilottityökohteissa, joita on saatu Pohjois-Savon alueen PK-yrityksiltä ja kuntatoimijoilta. Aurinkosähköjärjestelmän paneeleiden suuntauksen osalta kannattaa huomioida sähkönkulutuksen ajankohta. Tällöin järjestelmässä voi saada irti parhaan mahdollisen taloudellisen hyödyn ja järjestelmän takaisinmaksuaikaa saadaan lyhennettyä.

Mikko Laasanen, Janne Karppanen, Savonia-ammattikorkeakoulu