Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -koulutusohjelman osana toteutimme asiakkaallemme Kajaanin kaupunginkirjastolle kehittämisprojektin, jossa etsimme kirjaston vähällä käytöllä oleville asiakastiloille uusia käyttötarkoituksia yhdessä kirjaston asiakkaiden kanssa. Projektin tavoitteena oli suunnitella Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjaston kahden asiakastilan, mikrofilmien katseluhuoneen ja karttahuoneen, uudet tilankäyttösuunnitelmat. Projektitiimimme jäsenet tulivat erilaisilta taustoilta ja toivat projektiin oman osaamisensa.

Kuva 1 Kehittämisprojektin kohteena olevat tilat. CC BY Katri Kuvaja

Kestävän kehityksen ulottuvuudet projektin keskiössä

Aloitimme projektin tutustumalla asiakkaamme toimintaympäristöön, yleisten kirjastojen lakisääteisiin tehtäviin sekä kestävään kehitykseen kirjaston kontekstissa. Lähestyimme projektiamme kestävän kehityksen neljän eri pilarin kautta, jotta saimme mukaan kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen näkökulman. Lisäksi peilasimme projektiamme toimintaohjelma Agenda 2030 mukaan. (Suomen YK-liitto 2017). Agenda 2030 innoittamina mietimme muun muassa miten kirjastot voisivat edistää hyvän koulutuksen takaamista kaikille, lisätä terveyttä ja hyvinvointia tai lisätä tietoisuutta vastuullisesta kuluttamisesta.

Käytimme kehitysprojektin tietoperustana myös vuoden 2023 megatrendejä, jotka tarjosivat kokonaiskuvan kehityssuunnista ja toivat esiin ajassa korostuvia ilmiöitä. Yksi vuoden 2023 megatrendeistä oli hyvinvoinnin haasteiden kasvaminen. (Sitra 2023). Tähän liittyen mietimme, kuinka kirjastot voisivat osaltaan olla edistämässä hyvinvointia.

Edellä mainittujen näkökulmien lisäksi myös palvelumuotoilulla oli suuri rooli kehittämisprojektissamme. Palvelumuotoilun avulla pyrimme tunnistamaan asiakkaiden piilevät tarpeet, joita käytettiin uusien palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Käytimme projektimme palvelumuotoilussa niin kutsuttua tuplatimanttiprosessia (Koivisto ym 2019, 42–49), jossa kokosimme aluksi tietoa palveluntuottajan liiketoiminnasta ja sen jälkeen kerättiin tietoa ratkaistavaan ongelmaan liittyen. Tämän jälkeen keräsimme asiakkailta tietoa suunnittelutyön sisällöksi.

Asiakaskyselystä palvelukonsepteihin

Osallistimme kirjaston asiakkaita suunnittelutyöhömme tekemällä asiakaskyselyn. Analysoimme kyselyn tulokset ja kokosimme tilankäyttöideat valintamatriisiin. Valintamatriisin avulla pisteytimme ja esittelimme ideat Kajaanin kaupunginkirjastolle. Kirjaston henkilökunta valitsi sopivimmat ideat jatkoon.

Kirjaston valitsemista kolmesta ideasta suunnittelimme palvelukonseptit. Nämä palvelukonseptit olivat Lainaamo – liikuntavälineiden lainaamiseen vuoden jokaiseen päivään, Keskittymö – etätyöhön ja opiskeluun sekä Harrastamo – harrastamiseen ja yhteisöllisiin tempauksiin. Tilankäyttökonseptit ovat edullisia ja helppoja toteuttaa sekä ne eivät tuota liikaa melua tilojen keskeisen sijainnin vuoksi. Konsepteihin kokosimme käytännöntoteutukseen liittyviä tietoja ja tarpeita, palvelupolun konseptien kehittämiseen sekä käyttösäännöt tilan käyttäjille.

Kuva 2 Kuvakollaasi Lainaamo-konseptista

Projektin tulokset

Palvelukonseptit laajensivat kirjaston palveluvalikoimaa tuoden kirjaston palveluvalikoimaan uudet ilmaiset ja yhdenvertaiset palvelukonseptit asiakkaille. Tämän vuoksi konseptit edistävät hyvin Agenda 2030 tavoitteita.

Suunnittelemamme palvelukonseptit toimivat kiertotalouden perusteiden mukaisesti, kun palvelukonseptimme perustuvat jakamiseen ja lainaamiseen. Jokaisessa palvelukonseptissa käytetään yhteiskäyttövälineitä. Yhteiskäyttö mahdollistaa välineiden tehokkaamman jatkuvan käytön verrattuna siihen, että vain yksi ihminen käyttää omistamaansa välinettä satunnaisesti.

Kuva 3 Kuvakollaasi Harrastamo-konseptista

Sosiaalisesti kestävää kehitystä ei ole yksiselitteisesti määritelty. Siihen katsotaan yleisesti kuuluvan oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, osallisuus ja yhteisöllisyys. (Kautto ja Metso 2008, 416) Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta Harrastamo -palvelukonseptissa painottuu erityisesti sosiaalisen kestävyyden piirteistä yhteisöllisyys ja osallisuus.

Lotta-Maria Sinervo ja Harri Laihonen tarkastelevat artikkelissaan ”Kestävyyden tulkinta kaupunkitalouden johtamisen kysymyksenä” kestävyyden käsitettä. Perinteisesti kestävyyttä on pidetty tavoiteltavana lopputuloksena, mutta nykyään sitä määritellään yhä enemmän jatkuvana prosessina, jossa organisaatio sopeutuu, oppii ja kehittää itseään säilyttääkseen toimintakykynsä. (Sinervo, Lotta-Maria & Laihonen, Harri 2022, 275-276.) Kajaanin kaupunki toteuttaa tätä talouden sopeuttamissuunnitelmilla, joissa pyritään rakenteellisilla ratkaisuilla varautumaan väestön vähenemiseen ja siitä seuraavaan verotulojen laskuun. Eikä Kajaanin kaupunki ole ainoa kunta, joka varautuu.

Kokonaisuudessaan tekemämme kestävän tulevaisuuden kehittämisprojekti tuotti asiakkaallemme, heidän asiakkaitaan aidosti osallistaen, toteutetut uudet tilankäyttösuunnitelmat. Projektitiimi sai lisää osaamista kehitysprojektin toteuttamisesta verkossa työskennellen, kestävän kehityksen sisällöistä ja erilaisista palvelumuotoilun työmenetelmistä. Aika näyttää, ottaako asiakkaamme Kajaanin kaupunginkirjasto kehittämisprojektissa suunnittelut palvelukonseptit käyttöön.

Kuva 4 Kuvakollaasi Keskittymö-konseptista

Kirjoittajat: Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinnon opiskelijat Alastalo Stina, Holma Heli, Kuvaja Katri ja Pia Yliräisänen-Seppänen

Lähteet:

Kautto Mikko ja Metso Laura 2008. Sosiaalinen kestävyys – uusi poliittinen horisontti? Yhteiskuntapolitiikka, 73(4). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101009/kautto.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 1.4.2024.

Koivisto, Mikko, Säynäjäkangas, Johanna ja Forsberg, Sofia 2019. E-kirja. Alma Talent. Viitattu 5.2.2024.

Miettinen, Satu 2015. Aktiivinen kuntalainen – palvelumuotoilun työkalut osallisuuden kehittämisessä? Video. Julkaistu 22.1.2015. https://www.kirjastokaista.fi/satu-miettinen-aktiivinen-kuntalai-nen-palvelumuotoilun-tyokalut-osallisuuden-kehittamisessa/. Viitattu 1.2.2024.

Sinervo, Lotta-Maria & Laihonen, Harri 2022. Kestävyyden tulkinta kaupunkitalouden johtamisen kysymyksenä. Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Toimittaneet Anni Jäntti, Anna-Aurora Kork, Kaisa Kurkela, Ulriika Leponiemi, Henna Paananen, Lotta-Maria Sinervo, Sanna Tuurnas Vasta-paino. https://doi.org/10.58181/VP9789517689953 Viitattu 26.4.2024.

Sitra 2023. Verkkojulkaisu: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatredit-2023/#megatredityon-eteneminen. Viitattu 22.1.2024.

Suomen YK-liitto 2017. Kestävän kehityksen tavoitteet: Agenda 2030. E-kirja. Somero: Sälekarin Kirjapaino Oy.

RMIT University 2017. The four pillars of sustainability. Verkkojulkaisu. https://www.future-learn.com/info/courses/sustainable-business/0/steps/78337 Viitattu 21.1.2024