Dental hygienists in chancing world (3 ECTS) – Erasmus-BIP intensiivikurssi Leuvenissa (13-17.5.2024) on kolmas toteutus teemalla Kestävä kehitys suun terveyden edistämisessä, yhteistyössä Riga Stradins Universityn ja UC Leuven-Limburg Universityn kanssa.

Opintokokonaisuus alkoi kaikkien intensiivikurssiin osallistuvien opiskelijoiden ja opettajien virtuaalitapaamisella, jossa opiskelijat orientointiin intensiivikurssin ohjelmaan, oppimisalustaan ja etukäteistehtävään. Lisäksi opiskelijat jaettiin opiskelijaryhmiin, joissa he työskentelivät intensiivikurssin aikana. Intensiivikurssille osallistui Savoniasta viisi suuhygienistiopiskelijaa, UC Leuven-Limburg yliopistosta viisi opiskelijaa ja Riga Stradins yliopistosta 10 opiskelijaa. Jokaisesta yliopistosta osallistui myös 2-4 opettajaa. Lisäksi intensiivikurssille osallistuivat Teamsin välityksellä Savonian kestävän kehityksen asiantuntija yliopettaja Maria Luojus pitämällä teemaan liittyvän luennon, ja hän osallistui viikon aikana opiskelijoiden tehtävien kommutointiin.

Dental Hygienists in Changing World opintokokonaisuuden teemana oli tänä vuonna kestävä kehitys suun terveyden edistämisessä. Opintokokonaisuuden tavoitteena oli saada kokemusta kulttuurien välisestä osaamista, jota suuhygienistit tarvitsevat muuttuvassa maailmassa, oppia osallistujamaiden suuhygienistin ammattien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä implementoida kestävää kehitystä suuhygienistien jokapäiväiseen työelämään.

Luovia ratkaisuja kestävään kehitykseen

Viikon aikana opiskelijat työskentelivät tehtävän Time for talking is over! Let’s act now! parissa. Opiskelijoiden tehtävänä oli ryhmissä kehittää tapa, jolla yhden tuotteen käytöstä tai prosessista voidaan tehdä suunterveydenhuollon käytännöissä paremmin kestävää kehitystä huomioiva. Tätä varten opiskelijat valitsivat toimintaperiaatteeksi yhden neljästä kestävän kehityksen R:stä: Reduce, Reuse, Recycle ja Recover. Opiskelijat saivat ohjeeksi esittää ongelman ja ratkaisun siihen luovalla tavalla. Opiskelijat esittivät esitykset esimerkiksi infograafeina, videoina, näyttelemällä ”Shark Tank” tv-formaattia hyödyntäen.

Viikon aikana opiskelijat tuottivat omissa ryhmissään:

• Miten tehdään potilaalle plakkivärjäys huomioimalla paremmin kestävän kehityksen periaatteet. He myös laskivat ja vertasivat kustannuksia eri maiden välillä mitä plakkivärjäys tulee maksamaan.

• Miten suun terveydenhuollossa käytettävistä imukärjistä saadaan uudelleen käytettäviä tai biohajoavia.

• Miten tehdään kertakäyttömukeista uudelleen käytettäviä tai biohajoavia.

• Miten tehdä pastapuhdistuksessa käytettävistä puhdistuskupeista kestävämpiä ja miten uudelleen käytettäviä. Lisäksi he suunnittelevat pastapuhdistuskuppien jätteiden käsittelyä ja lajittelua.

• Miten paljon yhden suunterveydenhuollon klinikan syljenimuista tulee jätettä kuukaudessa.

Opiskelijoiden kokemukset ja palautteet

Opiskelijat antoivat palautetta intensiivikurssista vastaamalla kyselyyn, jossa hyödynnettiin International competence in HE programmes -kansainvälisyyskompetenssien määrittelyjä.

Opiskelijat kokivat, että kestävän kehityksen teema oli relevantti ja kiinnostava. Intensiiviviikon aikana opiskelijat kuvasivat saaneensa hyvän käsityksen ja tietoisuuden kestävästä kehityksestä suun terveydenhuollossa. Suuhygienistien tulisi olla tietoisia suun terveydenhoidossa käytettävien tuotteiden ja toimintatapojen vaikutuksista ympäristöön. Opiskelijat kokivat, että he voivat terveydenhuollon ammattilaisina vaikuttaa asiaan. Myös suuhygienistit tuottavat työskennellessään paljon jätettä ja heidän olisi ajateltava kestävää kehitystä. Suuhygienistit voivat vaikuttaa ympäristön kestävyyteen, he voivat ja heidän tulisi olla mukana edistämässä kestäviä käytäntöjä suun terveydenhuollossa ja yhteisöissä.

Intensiiviviikon aikana opiskelijat tulivat tietoisemmiksi omasta kulttuurisista osaamisestaan ja kulttuurien välisistä eroista. Lisäksi he kokivat saaneensa varmuutta työskennellä kansainvälisten kumppaneiden kanssa vieraalla kielellä.

Opiskelijat kokivat, että tehtävät ja ohjeistukset olivat selkeitä, aikaa oli riittävästi tehtävän tekemiseen; joskus vähän liikaakin. Suurin osa opiskelijoista koki, että intensiiviviikon tavoitteet olivat selkeät, luennot ja aktiviteetit auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa. Osa opiskelijoista toivoi enemmän teemaan liittyviä luentoja. He saivat myös riittävästi ohjausta opettajilta ja useimmille heille virtuaalitapaaminen ennen intensiivikurssia motivoi ja innosti osallistumaan intensiiviviikkoon. Keväällä 2025 seuraava intensiivikurssi toteutetaan Savoniassa.

Kirjoittajat:

Tiina Holopainen lehtori, tutkinto-ohjelma vastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio tiina.m.holopainen@savonia.fi

Marja Gröhn-Rissanen, kansainvälisyyskoordinaattori, hoitotyön opettaja

Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio

marja-liisa.grohn-rissanen@savonia.fi