Iisalmen kampuskirjasto.

Savonia-artikkeli: Kestävä kehitys AMK-kirjastoissa: ideoista konkreettisiin tekoihin

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Kestävä kehitys on teema, jonka pitäisi jollakin tavalla sisältyä kaikkeen mitä yhteiskunnassa teemme ja toteutamme. Myös AMK-kirjastojen on puntaroitava toimintaansa yhä enemmän kestävän kehityksen mittareiden kautta. Savonian kirjastossa mietitäänkin konkreettisia tekoja, joilla voimme osaltamme edistää kestävää kehitystä Savoniassa. Apuna tässä on AMK-kirjastojen yhteinen Kestävän kehityksen työkirja.

Suomalaiset kirjastot kestävän kehityksen edistäjinä

Kirjastojen perusluonteeseen kuuluu jo itsessään kulutuksen vähentäminen ja tiedon välittäminen. Läpi vuosikymmenien painetut kirjat ja eri musiikkiformaatit ovat kiertäneet lainaajalta toiselle, ja vuosituhannen vaihtumisen jälkeen tähän kiertoon tulivat vähitellen mukaan myös e-kirjat ja muut digiaineistot. Käsitys kirjastoista kaikille kansalaisille avoimena tiedon, taidon ja virkistyksen jakajana alkoi yleistyä 1800-luvun lopussa (Kirjastokaista). Kirjastot toteuttivat siis kestävän kehityksen periaatteita jakamalla tietoa ja edistämällä tasa-arvoa jo sata vuotta ennen kuin YK:n raportti määritteli, että ympäristöllisten asioiden lisäksi kestävässä kehityksessä tärkeitä ovat myös taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset osa-alueet (Suomen YK-liitto).

Kuvateksti: Kuopion kansankirjaston lukusali vuonna 1907. (Barsokevitsch, Victor 1907. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo.)

Suomalaisille kirjastoille on aina annettu yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä. Esimerkiksi lastenkirjastotyö on ollut keskeinen osa kirjastotyötä jo 1930-luvulta lähtien, ja valtiovalta antoi 1990-luvulla yleisille kirjastoille tehtävän verkkopalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden takaajana (Kirjastokaista). Onkin varsin luontevaa, että kirjastot ovat viime vuosina pyrkineet edistämään kestävää kehitystä omalla toiminnallaan. Yleiset kirjastot ovat tässä työssä muita kirjastosektoreita edellä. Yleisillä kirjastoilla on oma Vihreä kirjasto -sivustonsa, jonka tehtävänä on edistää ympäristötyötä kirjastoissa ja jakaa koko kirjastokentän ympäristötietoa, kehitettyjä ympäristötyökaluja sekä koulutusmateriaaleja. Sivustolta löytyy esimerkiksi yleisten kirjastojen hiilijalanjälkilaskennan tulokset. (Kirjastot.fi 2024)

AMK-kirjastojen yhteistyö kantaa hedelmää – myös kestävässä kehityksessä

Ammattikorkeakoulukirjastot ovat pitkään tehneet yhteistyötä keskenään monien asioiden parissa. Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortio eli AMKIT-konsortio nosti strategiassaan (2021–2025) kestävän kehityksen yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi. Strategiassa mainitaan, että AMK-kirjastot edistävät kestävää kehitystä ja pyrkivät yhdessä tunnistamaan ”kirjastojemme kädenjäljet ja jalanjäljet muuttuvassa maailmassa. Yhdessä etsimme tiedon hankkimisen ja tuottamisen ympäristökuormaa pienentäviä toimintatapoja, tiedon laadun kärsimättä.” (AMKIT-konsortio) Tätä varten konsortio perusti Kestävä kehitys -ryhmän keväällä 2022. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä 14 henkilöä eri ammattikorkeakoulukirjastoista. Savonian kirjastosta ryhmässä mukana ovat Anu Räty-Härkönen ja Kirsi Rönnqvist.

Kestävä kehitys -ryhmän tavoitteena on tukea AMK-kirjastoja kestävän kehityksen edistämisessä. Työskentelyn toiminnan taustalla on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyön henkilöstötyöryhmässä tehty kestävän kehityksen työkirja. Keväällä 2022 julkaistun työkirjan ”avulla on tarkoitus tunnistaa ja kehittää yhteisöllisesti kestävän kehityksen osa-alueita, osaamista ja tekoja omassa organisaatiossa”. (Arene Ry 2022) Kestävä kehitys -ryhmä teki Arenen työkirjan pohjalta oman työkirjan, jossa linjataan kestävän kehityksen suuntia ja konkreettisia tekoja AMK-kirjastoille. Ryhmän tehtävänä on myös kirjoittaa aiheesta julkaisuja, tuottaa yhteisiä viestintämateriaaleja kaikille AMK-kirjastoille ja suunnitella teemaan liittyviä koulutuksia. (AMKIT-konsortion Kestävä kehitys -ryhmä)

Tavoitteena konkreettiset teot kirjaston arjessa

AMK-kirjastojen oman Kestävän kehityksen työkirjan tarkoituksena on jalkauttaa kestävä kehitys osaksi ammattikorkeakoulukirjastojen jokapäiväistä työtä. Työkirja on jaettu kolmeen osioon seuraavien Kestävän kehityksen linjausten mukaisesti:

• Vastuullinen ja kestävä toiminta

• Kestävän kehityksen asiakasviestintä ja vaikuttaminen

• Hyvinvoiva ja yhteisöllinen kirjasto

Kuvateksti: Kestävän kehityksen työkirjan linjaukset. (Montonen, Noora 2024.)

Jokainen kirjasto voi päättää itse millä tavalla työkirja otetaan kirjastossa käyttöön. Kirjaston työntekijät voivat esimerkiksi yhdessä miettiä minkälaisia konkreettisia kestävän kehityksen tekoja he voisivat kirjastossaan toteuttaa ja kirjata ne ylös työkirjaan. Kokemus on jo osoittanut, että kun nämä teot kirjataan ylös ja niiden toteutumista seurataan aika ajoin, asiat eivät jää vain ideoinnin tasolle vaan edistyvät (Montonen & Räty-Härkönen 2024). Kestävä kehitys -ryhmän eDuuni-alustalla olevilta sivuilta löytyy työkirjapohjan lisäksi myös kestävän kehityksen ideapankki. Ideapankkiin voi jokainen AMK-kirjasto vapaasti kirjata ideoita kestävän kehityksen teoista, jotta muut voivat myös halutessaan hyödyntää niitä.

Kestävän kehityksen työkirja Savonian kirjastossa

Savonian kirjastossa otimme työkirjan käyttöön syyslukukauden 2024 alussa. Valitsimme yhdessä työkirjaan uusia tekoja, joiden toteuttamiseen meillä on realistiset mahdollisuudet sitoutua. Kuten Anu Räty-Härkönen asiaa käsittelevässä artikkelissa kirjoittaa, emme lisänneet työkirjaan kestävän kehityksen tekoja, joita jo teemme kirjastomme arjessa, ellei siihen liittynyt jokin uusi ajatus sen toteuttamisesta. Esimerkiksi aineiston hankkiminen kestävän kehityksen ajankohtaisista teemoista jäi pois, sillä se sisältyy jo aineistohankintapolitiikkaamme. Teko “Verkostoidumme ja osallistumme yhteistyöhön” vuorostaan tuntui tärkeältä ja ajankohtaiselta, joten se lisättiin työkirjaan ja mietittiin, miten lähtisimme sitä edistämään. (Montonen & Räty-Härkönen 2024) Ensimmäinen askel oli osallistua Savonian opiskelijoiden hyvinvointipäivään syyskuussa. Muita työkirjaan lisättyjä tekoja ovat muun muassa saavutettavuudesta huolehtiminen, KV-opiskelijoiden parempi huomioiminen kirjaston toiminnassa ja viestinnässä sekä kierrätysvinkkien jakaminen. Viimeksi mainitun toteutukseen keksimme valjastaa kirjaston Instagram joulukalenterin, jonka teemana on tänä vuonna luonnollisesti kestävä kehitys.

Savonian kirjasto käytti opiskelijoiden hyvinvointipäivässä hyödyksi Kestävä kehitys -ryhmän tekemää Arvosta kirjaa -kampanjan markkinointipohjaa. (AMKIT-konsortion Kestävä kehitys -ryhmä 2024.)

Tavoitteenamme on tehdä työkirjasta käyttökelpoinen työkalu, jonka avulla kestävästä kehityksestä tulee osa arkea Savonian kirjastossa. Tärkeänä tukena on AMK-kirjastojen välinen yhteistyö ja erityisesti Kestävä kehitys -ryhmän toiminta. Toivomme, että konkreettisten tekojen kautta kestävän kehityksen periaatteet tulevat näkyvämmiksi kirjastotyössämme. Näiden tekojen ei välttämättä aina tarvitse olla suuria, äänekkäitä tai maailmaa muuttavia – riittää, että ne ovat pieniä askelia oikeaan suuntaan.

Kirjoittaja:

Kirsi Rönnqvist, informaatikko, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

AMKIT-konsortio n.d. Strategia 2021–2025. Verkkojulkaisu. https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/konsortio/SiteAssets/AMKITkonsortion%20viralliset%20dokumentit/AMKIT-konsortion%20strategiat/AMKITstrategia2021-2025.pdf Viitattu 9.12.2024.

AMKIT-konsortion Kestävä kehitys -ryhmä n.d. Verkkojulkaisu. https://tt.eduuni.fi/sites/amkit/keke/SitePages/Kotisivu.aspx Viitattu 9.12.2024.

Arene Ry 2022. Työkirja: AGENDA20230 ja henkilöstön osaaminen. Verkkojulkaisu. https://arene.fi/ajankohtaista/tyokirja-agenda2030-ja-henkiloston-osaaminen/ Viitattu 9.12.2024.

Kirjastokaista n.d. Kirjaston tarina -dokumentin tieto-osuuksien tekstit. Verkkojulkaisu. https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-tarina-dokumentin-tieto-osuuksien-tekstit/ Viitattu 9.12.2024.

Kirjastot.fi 2024. Vihreä kirjasto – ympäristötyön edistäminen kirjastoissa. Verkkojulkaisu. https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto?language_content_entity=fi Viitattu 9.12.2024.

Montonen N. ja Räty-Härkönen A. 2024. Mitä kuuluu, Kestävän kehityksen työkirja? Kreodi 2024 (4). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112997811

Suomen YK-liitto n.d. Kestävä kehitys – historiaa ja toiminnan taustoja. Verkkojulkaisu. https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys/kestava-kehitys-historiaa-ja-toiminnan-taustoja Viitattu 9.12.2024.

Kuvat:

AMKIT-konsortion Kestävä kehitys -ryhmä 2024. Arvosta kirjaa -kampanjan markkinointipohja.

Barsokevitsch, Victor 1907. Kuopion kansankirjaston lukusali. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kokoelma ALAMUSEO KHM BARSOKEVITSCH.

Mikkanen, Anne 2024. Iisalmen kampuskirjasto.

Montonen, Noora 2024. Kestävän kehityksen linjaukset.