Oikein tehdyt energian säästötoimet ovat sekä ympäristöystävällisiä, että taloudellisesti kannattavia. Esimerkkinä tästä toimii valtion kiinteistöjen hallinnoima Senaatti-konserni, joka on osoittanut, kuinka merkittäviä säästöjä voi saavuttaa. Heidän äskettäin julkaisemassaan tiedotteessa (Senaatti-konserni energiansäästöohjelma 2023) kerrotaan, kuinka he ovat vuodessa säästäneet 60 miljoonaa kilowattituntia energiaa, mikä vastaa noin 7 miljoonaa euroa.

Suuret toimijat ovatkin usein esimerkkinä muille, ja nyt myös monet kaupungit ovat ottaneet osaa vastaaviin kampanjoihin, kuten ”Astetta alemmaksi” -kampanja, johon on liittynyt jo 346 yritystä ja työyhteisöä marraskuuhun 2023 mennessä. (https://www.astettaalemmas.fi/osallistujat).

Myös Kuopion kaupunki löytyy osallistujien listalta, ja Granlundin paikallisyksikkö on vuoden 2022 hintakriisin puhjetessa päässyt yhteistyökumppanina pohtimaan tapoja säästää kotikaupunkimme energiakustannuksia. Tämä blogi vie sinut matkalle energiansäästön ihmeelliseen maailmaan. Ensimmäinen kysymys kuuluu; kuinka energiansäästötoimissa olisi hyvä lähteä liikkeelle?

Energiansäästötoiminnan käynnistys

Kun puhutaan energiansäästöstä, törmätään moniin haasteisiin ja ennakkoasenteisiin. Usein emmitään itse aloitustoimia tai pelätään, että tehdään virheitä, mikä voi johtaa kalliisiin investointeihin ja pitkiin takaisinmaksuaikoihin. Meidän tapauksessamme yksi suurimmista haasteista oli riittävien resurssien saaminen nopeasti Ukrainan sodan alkaessa, joka nosti sähkön hinnan nopeasti.

Olemme törmänneet usein myös ennakko-oletuksiin, että kiinteistöjen energiatehokkuutta on pystytty parantamaan nykyisten toimintamallien ja normaalin taloteknisen valvonnan yhteydessä. Käytännössä on kuitenkin huomattu, että isojen kiinteistöomistajien kiinteistönhoidon ja valvomotoiminnan tarkoitus on ensisijaisesti tarkastella talotekniikan toimivuutta muuten kuin energiansäästöä ajatellen eli energia- ja olosuhdeoptimointiin tarvitaan ikään kuin ”toisenlaiset lasit”, vaikka talotekniset työvälineet ovatkin samat.

Aloitetaan liikkeelle lähtemisestä. Erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää tehdä perusteellisia laskelmia säästöjen arvioimiseksi ja selvittää kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia. Säästötoimia ei tule aloittaa hätiköiden. Tarvitaan varmistuksia siitä, että valitut ratkaisut ovat turvallisia ja samalla taloudellisesti kannattavia. Yksi kiinnostava kohde on ilmanvaihto, joka kuluttaa paljon energiaa ja voi aiheuttaa muita ongelmia. Käytännön tutkimusten merkitystä on tärkeää korostaa.

Yksi tuorein Suomessa tehty VTT:n ym. rahoittama tutkimus käsitti 12 koulu- ja päiväkotirakennuksen yöaikaista ilmanvaihtoa. Tutkimustulokset on koostettu mm. Tekniikka ja Talous -lehden syyskuu 2023 -numeroon, ja tutkimustulosten mukaan ”ilmanvaihdon sammuttaminen yöaikana ei vaikuttanut negatiivisesti koettuun sisäilman laatuun tai terveyteen”. Tutkimuskohteissa ei tiedetty olevan kosteusvaurioita tai muita sisäilman laatuun vaikuttavia epäpuhtauslähteitä, jotka tulee huomioida ilmanvaihdon käyntiaikoja säädettäessä. Kyseisessä tutkimuksessa ilmanvaihto käynnistettiin kaksi tuntia ennen käyttöajan alkua, jonka avulla saavutettiin noin 26 % lämmitysenergian säästö perinteiseen yöaikaiseen käyttöön nähden.

Kuopion kaupungin tapauksessa hyödynnettiin talotekniikan asiantuntijoiden lisäksi kaupungin omia rakennusterveysasiantuntijoita ja heidän lausuntojaan. Tarvittaessa tiloja myös kierrettiin ja mitattiin erilaisin paikallismittauksin. Näiden varmennusten avulla on uskallettu suorittaa ilmanvaihtokoneiden käyntiaikojen järkeistämistä, huonelämpötilojen säätämistä tasolle, joka on miellyttävä (ei liian kuuma/kylmä) ja muita pienempiä taloteknisiä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat toisaalta energiankulutukseen, mutta samalla säilyttäen tai jopa parantaen koettuja sisäilmaolosuhteita.

Mittaaminen ja taloudelliset vaikutukset

Jos valtakunnallisilla kampanjoilla oli taloudellisesti katsoen valtava vaikutus, niin niihin on päästy myös yksittäisen kaupungin eli tässä tapauksessa Kuopion osalta.

Kaupungin energiamittarit on integroitu energialaitoksilta Granlund Manager energianhallintajärjestelmään, joten energiankulutusta voidaan seurata PowerBI pohjaiselta raportilta jopa tuntitasoisesti. Tällä hetkellä mittareita lisätään ja parannetaan tarpeen mukaan, jotta seurantaa voidaan entisestään kehittää esimerkiksi isojen kuluttajien osalta (esimerkiksi keittiölaitteet, vedenjäähdytyskoneet jne).

Ensimmäisen toimintavuoden aikana euromääräiset säästöt näyttävät nousevan liki miljoonaan euroon, joka oli esiselvitysten mukaan odotettavissakin. Granlund Manager energianhallintajärjestelmän (https://www.granlund.fi/palvelut/granlund-manager-ohjelmisto/) ja Kuopion tietokannan kuvankaappauksista selviää, että tähän mennessä sähköenergiankulutus on tippunut säätötoimien seurauksena liki 9 % ja lämpöenergia lähes 15 %.  Tämä on toiminut hienona esimerkkinä ja nostanut energiansäästön merkitystä kaupungin kiinteistöjohtamisen strategiassa ja antanut lisäpotkua yhteistoiminnalle.

Yhteistyössä on voimaa

Kun toiminta on intensiivistä ja kattaa satoja rakennuksia, sujuva yhteistyö eri osapuolten välillä on avainasemassa. Erilaisissa viikko- ja kvartaalipalavereissa on edustettuina projektiin liittyviä osapuolia, kuten tilaajan edustajista tilapalveluiden- ympäristön-, rakennusterveyden asiantuntijat, Servican valvomon- ja kiinteistönhoidon ammattilaiset sekä meidän energia- ja olosuhdeasiantuntijamme.

Voitaisiin sanoa, että hyvien tulosten ja uusien toimintamallien myötä on päästy ottamaan energiajohtaminen aidosti osaksi Kuopion kiinteistöstrategiaa. Granlund Oy:n Tero Järvinen onkin sanoittanut oivasti tätä kehitystä nimeämällä ”älykaupungin” vaiheiksi kolmiportaisen asteikon, jonka pykälälle 2.0 alamme pikku hiljaa kivuta.

Kehityksen kehittyessä yksi lisäpohdinnan paikka koskee käyttäjien entistä parempaa osallistamista ennakoivaan työhön. Erilaiset digitaaliset työvälineet ja niiden ympärille luodut toimintamallit voisivat tuoda helpotusta tilojen käyttäjien osallistumiselle havaittujen puutteiden esiin tuomisen lisäksi.

Kestävä kehitys

Energia- ja olosuhdeoptimoinnissa ei ole kyse vain euroista, vaan toimenpiteet liittyvät kiinteästi myös kestävään kehitykseen. Rakennetun ympäristön hiilijalanjäljistä peräti 76 prosenttia syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta (Rakennusteollisuus 2020). Talotekniikan oikeanlaisella käytöllä on vaikutusta myös laitteiden käyttöikään, joka vähentää osaltaan materiaalien käyttöä. Parempi sisäilma luo terveellisemmät olosuhteet ja vaikuttaa tätä kautta jaksamiseen ja terveyteen. Toki eurotkin näyttelevät osaansa, ja mikä parasta, säästyneitä euroja voi käyttää muihin kestävää kehitystä tukeviin hankkeisiin.

Saavutetut tulokset ovat olleet tähän mennessä hyvät, mutta energiajohtamista voi hyvinkin verrata muuhunkin johtamiseen eli koskaan ei olla täysin valmiita. Olemme erittäin mielellämme jatkamassa tätä innostavaa ja merkityksellistä työtä, josta moni insinööri haaveilee. Kehittyvät mittarit, uudet teknologiat ja laitteiden ennakoivat korjaukset ja parannukset tarjoavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia sekä mahdollisuuden nostaa rimaa.

Vankka aikomus on tehdä Kuopion kaupungista malliesimerkki muillekin kunnille ja kaupungeille. Savonian motto soveltuu yhteisiin tavoitteisiin mainiosti eli ”Tänään hyvä, huomenna parempi ja ylihuomenna yliparempi!”

Kirjoittaja: Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-opiskelija Jani Säisä.

Lähteet:

1. Senaatti-konserni energiasäästöohjelma. 4.10.2023. [Viitattu 5.11.2023]. Saatavilla: https://www.senaatti.fi/2023/10/04/senaatin-energiansaastoohjelmalla-60-000-megawattitunnin-ja-7-miljoonan-euron-saastot/

2. Astetta alemmas kampanjan osallistujat. [Viitattu 3.11.2023]. Saatavilla: https://www.astettaalemmas.fi/osallistujat

3. ”Suomalaistutkimus selvitti, miten koulujen ilmanvaihdon sulkeminen yöksi vaikuttaa sisäilman laatuun.” 4.9.2023. [Viitattu 5.11.2023]. Saatavilla: https://www-tekniikkatalous-fi.ezproxy.savonia.fi/uutiset/suomalaistutkimus-selvitti-miten-koulujen-ilmanvaihdon-sulkeminen-yoksi-vaikuttaa-sisailman-laatuun/eee0e9bf-5281-4258-8877-7a3023d5141a

4. ”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, osa 4. Rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön vähähiilisyyden tiekartta 2020 – 2035 – 2050.” Gaia Consulting. 18.6.2020. Sivu 14. Saatavilla: https://www.rt.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/vahahiilisyys_uudet/rt_4.-raportti_vahahiilisyyden-tiekartta_lopullinen-versio_clean.pdf