Kestävyyttä nurmessa -hankkeessa tunnistetaan suomalaiseen nurmentuotantoon soveltuvia hiiliviljelytoimenpiteitä ja viljelyn kannattavuutta parantavia viljelyteknisiä toimia, tutkitaan pellonkäyttöön liittyviä uudistuksia, ja sovitetaan toimenpiteet osaksi taloudellisesti kannattavaa nurmentuotantoa. Artikkelissa on yhteenvetona kasvukauden 2024 säätekijöistä sekä nurmi- ja viljakasvien sadon laadusta ja määrästä. Havainnot painottuvat hankealueen osiin Kainuussa ja Pohjois-Savossa.

Terminen kasvukausi 2024

Terminen kasvukausi alkaa, kun lumi on sulanut aukeilta paikoita ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi + 5 asteen. Syksyllä terminen kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi + 5 asteen alle. Syksyllä kovat yöpakkaset useana yönä peräkkäin katkaisevat kasvukauden.

Terminen kasvukausi alkoi 11.5.- 12.5.2024 Pohjois-Savon ja Kainuun alueella. Terminen kasvukausi päättyi Kainuussa 23.10. ja Pohjois-Savossa 28.10.2024. Tehoisaa lämpösummaa kertyi Pohjois-Savon alueelle 1600-1699 astetta ja Kainuussa 1300-1399 astetta.

Esimerkiksi Kuopion havaintoasemalla Maaningalla toukokuu oli hyvin kuiva. Kuukaudessa sadesumma oli 5,2 mm. Myös kesäkuu oli vähäsateinen. Heinä, elo- ja syyskuussa vettä tuli yli 100 mm (taulukko 1).

Nurmet

Rehunurmisato oli Suomessa kesällä 2024 kohtalainen, ja säilörehusta korjattiin yli 8 miljardin kilon sato (Luke, tilastot 2024). Kuivaa heinää tuotettiin 315 milj.kg.

Pohjois-Savossa säilörehua tuotettiin yhteensä 1,02 miljardia kiloa ja kuivaa heinää 27 milj. kg. Kainuussa säilörehua tuotettiin 188 milj. kg ja kuivaa heinää 4 milj. kg.

Artikkeliin haastateltiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoita, jotka ovat työskennelleet Kestävyyttä Nurmesta -hankkeessa. Sanna Kykkänen toimii Kestävyyttä Nurmesta -hankkeessa tutkijana ja häneltä kysyttiin havaintoja Luonnonvarakeskus Maaningan kesän olosuhteista ja havainnoista peltolohkolla. Hankkeessa Maaningalla kokeita järjestettiin muun muassa apilanurmiseoksiin sekä nurmen typpilannoitukseen liittyen.

”Alkukesän nopeasti kertynyt lämpösumma ja lähes olemattomat sateet verottivat selvästi ensimmäistä satoa. Timotei tuli nopeasti tähkälle ja timoteivaltaisten heinänurmien niitot ajoittuivat kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Natojen kasvu ei pysynyt timotein tahdissa, mikä lisäsi satotappiota. Jälkisatoihin nata tuotti kuitenkin suhteellisen hyvät sadot. Hellepäiviä kertyi paljon keskimääräistä enemmän kesällä 2024. Puna-apila kasvaa hyvin lämpimissä olosuhteissa ja sen lehtien nukka myös suojaa haihdunnalta. Mennyt kesä oli puna-apilalle edullinen, se kilpaili hyvin heiniä vastaan. Nurmiseoskokeilla puna-apilan osuus sadosta olikin poikkeuksellisen suuri.”

Sanna Kykkänen ja Panu Korhonen ovat kuvanneet eri kasvien juuristojen kasvua juuristokameralla ja juuristokairanäytteillä Luonnonvarakeskus Maaningalla. Tutkimuksilla saadaan tietoa kasvien viljelyvarmuudesta ja ilmastonmuutokseen varautumisesta sekä maaperän hiilivarastoista. Nurmia tutkittaessa on havaittu, että juuriston hiilipitoisuus on noin 46 % kuiva-aineesta. Jos juuriston määrä lisääntyy noin 30 %, tarkoittaa se hiilisyötteen lisääntymistä vähintään samalla kertoimella maaperään.

Satotasot ja sadot viljojen osalta

Vuoden 2024 viljasato oli tavanomainen eli noin 3,3 miljardia kiloa. Viljasatoa korjataan Suomessa syksyisin lähes miljoonan hehtaarin alalta. Ohran ja kauran osuus kokonaisviljasadosta on yli 70 prosenttia. Kaurasato ylitti lähes 50 vuoden jälkeen ohrasadon määrän (Luonnonvarakeskus 2024).

Punahomeen tuottamille toksiineille koskien elintarvikeviljaa on säädetty EU:ssa uusia raja-arvoja, jotka tulivat noudatettaviksi 1.7.2024 alkaen. DON-toksiinin raja-arvoa kiristettiin vehnän, ohran ja rukiin osalta 1 000 mikrogrammaan kilolta (aiemmin 1 250 µg/kg). Kauralla raja-arvo säilyy samana, 1 750 mikrogrammaa kilolta. Lisäksi seurataan toksiineissa myös T-2 ja HT-2 pitoisuuksia.

Pohjois-Savon ja Kainuun viljan viljelyssä muun muassa kasvuolosuhteet vaikuttavat laji- ja lajikevalintaan. Kainuussa viljeltävät viljakasvit ovat pääasiassa rehuohraa ja kauraa. Pohjois-Savossa menestyvät muun muassa kevätviljat ja syysvehnät (taulukko 2).

Vuoden 2024 viljasatojen hehtolitrapainot ovat olleet matalia ja punahomeen aiheuttamia DON-toksiinipitoisuuksia on mitattu paljon (Ruokavirasto 2024). Alkukesän kuivuus vaikutti viljan sadon muodostukseen. Kesän sateet vuorostaan saattoivat osaltaan lisätä punahomeen esiintymistä ja tämä näkyy kohonneina Don-toksiinipitoisuuksina sadossa. Punahome tarttuu hyvin kasvuston ollessa heikoimmillaan. Orastuessa kuivat olosuhteet lisäävät punahometartuntaa, kukkiessa punahome hyötyy kosteudesta kuten myös tuleentuessa kosteus lisää tartuntaa. Punahometta on havaittu viljoilla runsaasti etenkin Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Vaihtelu hometoksiinien esiintymisestä voi olla suurta pellolla ja lohkolla. Hyvälaatuisella siemenellä, hyvillä viljelytoimenpiteillä ja sadon käsittelyllä voi vähentää hometoksiiniriskiä. Ongelmaan etsitään ratkaisua sekä viljelyolosuhteita kehittämällä että puhdistamalla saastuneita viljaeriä. Toksiinien määrää sadossa voi vähentää kuivauksen yhteydessä huolellisella esipuhdistuksella sekä kuivauksen jälkeen lajittelulla, sillä tautien heikentämät jyvät ovat usein terveitä pienempiä. Tuoresäilötystä viljasta toksiineja ei pystytä vähentämään jälkikäteen.

Sääolosuhteet suosivat vuorostaan muun muassa herneen tuotantoa. Ruoka- ja rehuherneen ala ja satomäärä ovat lähes kymmenkertaistuneet Suomessa vuosikymmenessä. Herne on korvannut soijan käyttöä valkuaisrehuissa.

Lisää tietoa Kestävyyttä Nurmesta -hankkeen loppuraportista

Voit lukea lisää hankkeen tuloksista loppuraportista, johon pääsee tutustumaan ilmaiseksi: Kestävyyttä nurmesta : Kestävyyttä nurmesta -hankkeen (2022–2024) tulosraportti – Jukuri

Kestävyyttä nurmesta -hanke toteutettiin Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella aikavälillä 1.4.2022–31.12.2024. Hankkeen toteutti Luonnonvarakeskus (Luke) yhdessä ProAgria Itä-Suomen ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Rahoituksensa hanke sai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR) Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun ELY-keskusten kautta. Yksityisrahoittajina hankkeessa toimivat Yara Suomi Oy, Hankkija Oy, Boreal Kasvinjalostus Oy, Laidunyhdistys, Pohjois-Karjalan maataloussäätiö, MTK:n säätiö, MTK:n Öljy- ja valkuaiskasvit -verkosto, pienryhmiin osallistuneet viljelijät sekä pellonpiennarpäiviin omalla standilla osallistuneet yritykset.

Kirjoittaja:

Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Ilmatieteen laitos, tilastot 2024. viitattu 25.11.2024: Etusivu – Ilmatieteen laitos

Luonnonvarakeskus, tilastot 2024, viitattu 10.12.2024: Satotilasto | Luonnonvarakeskus

Ruokavirasto, viljan sadon laatu, viitattu 4.12.2024: Viljasadon laatuseuranta 2024 – Ruokavirasto

Kestävyyttä nurmesta tulosraportti: Kestävyyttä nurmesta : Kestävyyttä nurmesta -hankkeen (2022–2024) tulosraportti – Jukuri