Nuorten sosiaalinen ahdistuneisuus on kasvava ilmiö Suomessa. Myös kouluterveyskyselyn (2023) mukaan nuorten kokemat mielenterveyshaasteet olivat lisääntyneet viime vuosina. Kyselyssä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta oli kokenut lukion opiskelijoista 21,1 % ja perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisista 21,4 %. Vuonna 2017 toteutetussa kouluterveyskyselyssä vastaavat luvut olivat 12,6 % (lukio) ja 12,2 % (perusopetuksen 8. ja 9. lk.). Korkeakouluissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) opiskelevista 13.2%:lla on todettu ahdistuneisuushäiriö. Psyykkistä kuormittuneisuutta kuvaavasta GHQ-12-kyselystä yli kolme pistettä sai kuitenkin jopa 56,2%. (KOTT-tutkimus 2021.) Vielä vuonna 2016 GHQ-12-kyselyssä yli kolme pistettä sai 29,4% (KOTT-tutkimus 2016).  Aluksi mielenterveyden haasteet saattavat ilmetä satunnaisena ahdistuksena, joka ilmenee sosiaalisissa tilanteissa. Ahdistus tulee pelosta, että joutuu häpeämään itseään sosiaalisissa tilanteissa tai suorituksissa. Hoitamattomana sosiaalinen ahdistus voi johtaa tilanteiden välttelyyn ja lopulta eristäytymiseen. Nuorien eristäytyminen ja sen kautta lisääntynyt yksinäisyys on kasvussa. (Rovasalo 2022.)

Kansainvälistä terveydenedistämistä

Belgiassa Artevelden ammattikorkeakoulussa järjestettiin terveyden edistämisen intensiivikurssi (Blended Intensive Programme in Interdisciplinary Health Promotion) 26.1.-3.2.2023, johon Savonia-ammattikorkeakoulusta osallistui seitsemän terveydenhoitajaopiskelijaa. Intensiivikurssilla tehtävänämme oli valita ajankohtainen ja kiinnostava kansanterveysongelma ja suunnitella sen ympärille interventio hyödyntäen Intervention Mapping- työkalua. Viiden lähiopetuspäivän aikana työskentelimme kansainvälisissä ja moniammatillisissa pienryhmissä, tehden yhteistyötä virolaisten, unkarilaisten ja belgialaisten terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiden kanssa. Intervention suunnittelun tukena toimi teos ‘’Planning Health Promotion Programs- An Intervention Mapping Approach’’ (Bartholomew Eldredge, Markham, Ruiter, Fernández, Kok & Parcel 2016). Kirjan avulla syvennyimme vaihe vaiheelta intervention suunnitteluun ja siihen, miten erilaiset käyttäytymis- ja ympäristötekijät vaikuttavat intervention tehokkuuteen.

Matalan kynnyksen tukea

Yksi suunnittelemistamme interventioista kohdistuu nuorten sosiaaliseen ahdistukseen. Ideoimme sovelluksen, jonka tarkoituksena olisi helpottaa nuorten sosiaalista ahdistusta ja avun hakemista. Sovellus olisi helposti saavutettavissa QR-koodin kautta ja sovellukseen ohjaavia QR-koodeja olisi esillä nuorten suosimissa tiloissa. Sovelluksessa sosiaalista ahdistusta ja hoitoon hakeutumista pyrittiin helpottamaan kuuden asteittain etenevän tehtävän kautta (tehtävät tarkemmin taulukossa alla). Tehtävien oli tarkoitus olla toinen toistaan haastavampia. Kun tehtävän suorittaa, sen voi merkata tehdyksi vastaamalla pieneen palautekyselyyn. Sovelluksen kautta saisi myös tarvittaessa yhteyden kouluterveydenhoitajaan, kuraattoriin tai koulupsykologiin.

Nykyään nuoret käyttävät paljon aikaa puhelimilla erilaisten sovellusten parissa, joten mielenterveyden interventio sovelluksen kautta tuntuu luontevalta tavalta vaihtoehdolta. Erilaisia mielenterveyden itsehoitoharjoituksia tarjoavia sovelluksia on jonkin verran tarjolla, enimmäkseen englanniksi. Itsehoitoharjoitusten lisäksi matalan kynnyksen hoitoonohjauksen sisällyttäminen sovellukseen saattaisi olla hyödyllistä.

Intensiivistä oppimista

Terveydenhoitajan tärkeimpiä osaamisalueita ovat yksilön ja yhteisön terveyden edistäminen ja kehittävä työote. Terveyttä edistävän terveydenhoitajatyön ja terveydenhoitajatyön kehittämisen kompetensseiksi on nimetty muun muassa yhteistyö- ja verkostoitumistaidot, vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot sekä kyky hyödyntää ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa. (Haarala 2022.) Intensiivikurssilla saimme hyviä välineitä terveyden edistämiseen ja interventioiden kehittämiseen tuoreinta tutkimustietoa hyödyntäen. Poistuimme mukavuusalueeltamme ja harjaannuimme englanninkielisessä viestinnässä sekä verkostoiduimme muiden tulevien ammattilaisten kanssa. Kansainvälinen ja moniammatillinen oppimisympäristö antoi myös uusia näkökulmia kansanterveysongelmien ehkäisyyn.

Kirjoittajat:

Christa Saarinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, christa.saarinen@edu.savonia.fi

Maija Parviainen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, maija.parviainen@edu.savonia.fi

Sanni Kittilä, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, sanni.kittila@edu.savonia.fi

Siiri Lahtinen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, siiri.lahtinen@edu.savonia.fi

Pauliina Rissanen, TtM lehtori, Savonia AMK, pauliina.rissanen@edu.savonia.fi

Lähteet:

Bartholomew Eldredge, L. Kay, Markham, Christine M., Ruiter, Robert A.C., Fernández, Maria E., Kok, Gerjo & Parcel, Guy S. 2016.  Planning Health Promotion Programs – An Intervention Mapping Tool.  4. painos.  San Fransisco: Jossey-Bass. Viitattu 27.9.2023.

Haarala, Päivi 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744761/2022%20TAITO%2092%20Terveydenhoitajan%20ammatilliset%20osaamisvaatimukset.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 11.11.2023.

Kouluterveyskysely 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124224. Viitattu 29.9.2023.

KOTT-tutkimus 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Kansaneläkelaitos Kela 2021.  https://www.terveytemme.fi/kott/. Viitattu 8.11.2023.

KOTT-tutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2016. https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf. Viitattu 8.11.2023.

Rovasalo, Aki 2022. Sosiaalisten tilanteiden pelko. Verkkojulkaisu. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00492. Viitattu 10.11.2023.