Raskaana olevien ja vastasyntyneiden lasten perheiden terveyden edistäminen valittiin opiskelijoiden yhteisen pilotin kohteeksi, koska äitien ja lasten terveys on kriittinen osa yhteiskunnan hyvinvointia koko maailmassa. (TFK Programme). Äitiyden ja varhaisen lapsuuden tuen katsotaan olevan keskeistä perheiden hyvinvoinnille, koska varhaisten interventioiden katsotaan merkittävästi vähentävän terveysongelmia ja parantavan lapsen kehitystä raskausaikana (World Health Organization, 2021).

Future Health Hub on kansainvälinen Team Finland knowledge- ohjelman rahoittama yhteistyöhanke Savonia-ammattikorkeakoulun ja ISCISA:n yliopiston välillä. Hankkeen tavoitteena on luoda innovatiivinen yhteinen malli tai oppimisympäristö, joka mahdollistaa monikulttuuristen ja yhteisölähtöisien projektien toteuttamisen näiden korkeakoulujen terveydenhuollon opiskelijoiden kesken. Tavoitteena on kehittää terveysalan opiskelijoiden kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja vahvistaa heidän kykyään toimia monikulttuurisissa ympäristöissä. Kansainvälisten korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittäminen katsotaan tärkeäksi, sillä se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden syventää omaa ymmärrystään eri kulttuureista sekä globaalin ajattelutavan ja suvaitsevaisuuden kehittymistä. Tämä valmistaa opiskelijoita toiminaan monikulttuurisessa työelämässä. (TFK Programme, funded projects 2023).

Osana kansainvälistä vaihtoa ja terveydenhoitajatyön kehittämisen opintojaksoa Future Health Hub-hankkeen ensimmäiseen pilottiin osallistuttiin Savonian opiskelijoiden toimesta keväällä 2024. Pilotissa oli mukana kaksi Savonian terveydenhoitajaopiskelijaa ja kaksi ISCISA:n sairaanhoitajaopiskelijaa. Terveydenhoitajaopintoihin kuuluvan kehittämistyön tarkoituksena oli, että opiskelijoiden osaamista syvennettäisiin soveltamaan eri ohjausmenetelmiä kehittämistarpeen mukaan hyödyntäen näyttöön perustuvaa tietoa. (Savonia, julkaisuaika tuntematon)

Pilotin tavoitteena oli selvittää keskeisimmät raskaana olevien ja perheiden terveyshaasteet Afrikassa sekä pohtia keinoja lasten turvallisen kehityksen varmistamiseksi ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Pilotin käytännön toteutuksessa keskityttiin perhevalmennuksen kehittämiseen. Kotiin suuntautuvan perhevalmennusmallin suunnittelu ja testaaminen toteutettiin opiskelijoiden toimesta. Malli tarjoaa tukea ja ohjausta raskaana oleville naisille ja vastasyntyneiden perheille.

Pilotin eteneminen ja toteutus

Raskaana olevat äidit rekrytoitiin mukaan paikallisesta neuvolasta. Pilotissa seurattiin äitien loppuraskautta sekä elämää lapsen syntymän jälkeen. Pilottiin saatiin mukaan vain yksi perhe, jonka kanssa sovittiin tapaaminen perheen kotiin. Ensimmäisen kotikäynnin aikana kerättiin haastattelemalla tietoa äidin terveydentilasta, raskauden etenemisestä, perheen sosiaalisista verkostoista, perhesuhteista ja asuinoloista, jotta voidaan paremmin hahmottaa perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöistä. (Duodecim, 2020). Seuraavalla kotikäynnillä, lapsen syntymän jälkeen, arvioitiin perheen tuen tarve kartoittamalla äidin ja vauvan terveydentilaa, äidin ravitsemusta, imetyksen onnistumista, vauvan hoitoa ja vanhempien psyykkistä hyvinvointia. Näiden tietojen perusteella voitiin suunnitella kohdennetut ohjaus- ja tukitoimet perheelle. Tämä mahdollisti myös paremman ymmärryksen paikallisten perheiden tuen tarpeista ja haasteista. (World Health Organization, 2016).

Monissa Afrikan maissa äitiysloma on lyhyt, ja naiset saattavat palata töihin nopeammin. Tämä voi liittyä muun muassa taloudellisiin tekijöihin, joissa monet perheet eivät välttämättä pysty jäämään pitkiä aikoja kotiin ilman tuloja. Afrikassa monissa maissa taloudellinen tilanne voi vaatia nopeampaa paluuta työelämään, erityisesti jos naiset ovat yksinhuoltajia tai perheellä ei ole taloudellista tukea. Äidit myös saattavat joutua jatkamaan työntekoa pitkälle raskauteen, mikä voi aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia sekä omaan että lapsen terveyteen. (International Labour Organization, 2020.)

Tavoitteiden toteutuminen ja ammatillinen kasvu

Ensimmäinen pilotti saatiin onnistumaan hyvin. Future Health Hub-hankkeelle saatiin arvokasta tietoa opiskelijoiden yhteisprojektien eri vaiheiden kehittämistarpeista työelämälähtöisen oppimisympäristön kehittämiseksi. Johtopäätösten tekeminen yleisellä tasolla raskaana olevien ja perheiden terveyshaasteista Afrikassa oli hankalaa, koska vain yksi perhe osallistui pilottiin. Onnistuttiin kuitenkin perehtymään joihinkin keskeisiin raskaana olevien ja perheiden terveyshaasteisiin Afrikassa. Suunnittelimme ja testasimme kotiin suuntautuvaa perhevalmennusmallia onnistuneesti.

Kansainvälisen vaihdon ja yhteistyöprojektin aikana havaittiin, että kulttuuriset erot, erityisesti käsitykset ajasta ja ajankäytöstä, muodostivat merkittävän haasteen yhteisen pilotin tekemiselle. Aikatauluihin suhtauduttiin eri tavalla paikallisessa kulttuurissa, kuin suomalaisessa kulttuurissa, mikä vaikeutti yhteisten tapaamisten sopimista ja osallistujamäärän kasvattamista. Haasteita viestintään lisättiin kielimuurilla, sillä perheet puhuivat portugalia. Vuorovaikutusta perheiden kanssa auttoi ISCISA:n opiskelijoiden kanssa toimiminen yhdessä. Pilotti onnistui ISCISA:n opiskelijoiden kanssa tehdyn yhteistyön avulla. Pilotin ansiosta käytännön kokemus vahvistui, kun raskaana olevien perheiden terveyttä edistettiin kulttuurisesti moninaisessa ympäristössä.

Kehittämistyön tekeminen kehittää monia terveydenhoitajan osaamisen osa-alueita, kuten yhteistyötaitoja (Haarala, 2022). Ammatillisesti kasvettiin ottamaan itse vastuuta aikatauluttamisesta, ohjaamisesta ja työn suunnittelusta. (Terveydenhoitajaliitto, 2016). Kokemusta kansainvälisyys osaamisesta, kuten käytännön kokemusta kulttuurisesta kohtaamisesta tarjottiin meille pilotissa. Vuorovaikutustaitojen syventäminen oli osa kokemusta, joita tarvitaan monikulttuurisessa työelämässä. Kehittäminen laajentaa tulevien terveydenhoitajien osaamista eri kulttuureista tulevien ihmisten huomioimisessa ja kohtaamisessa sekä muistuttaa siitä, että lähtökohdat voivat olla erilaiset.

Kirjoittajat:

Olivia Jokiniemi terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, ryhmä TT21KP

Jemiina Kuvaja, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, ryhmä TT21KP

Terhi Kulo, Lehtori Terveysala tutkintokoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Terhi.Kulo@savonia.fi

Marja Gröhn-Rissanen, Lehtori Terveysala tutkintokoulutus, Savonia-ammattikorkeakoulu. Marja-Gröhn-Rissanen@savonia.fi

Lähteet:

International Labour Organization. 2020. Maternity income protection in Southern and Eastern Africa. https://www.ilo.org/sites/default/files/wcmsp5/groups/public/@ed_protect/@soc_sec/documents/publication/wcms_733996.pdf. Viitattu 19.11.2024.

Kalland & Salo. 2020. Vanhemmuuden tukeminen vauva- ja lapsiperheissä. Duodecim-lehti. https://www.duodecimlehti.fi/duo15527. Viitattu 2.11.2024.

Opetushallitus, julkaisuaika tuntematon. TFK Programme. https://www.oph.fi/en/programmes/tfk-programme. Viitattu 2.11.2024.

Savonia, julkaisuaika tuntematon. Opinto-opas. Terveydenhoitajatyön kehittäminen. https://opintoopas.peppi.savonia.fi/15594/fi/10887/56988/876/0/16319. Viitattu 9.10.2024.

Terveydenhoitajaliitto. Terveydenhoitajan eettiset suositukset. 2016. https://www.terveydenhoitajaliitto.fi/wp-content/uploads/2023/09/Terveydenhoitajan_eettiset_suositukset_21.6.2017.pdf. Viitattu 5.11.2024.

Haarala, Päivi. 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744761/2022%20TAITO%2092%20Terveydenhoitajan%20ammatilliset%20osaamisvaatimukset.pdf?sequence=2. Viitattu 5.11.204

World Health Organization. 2021. Maternal and newborn health. https://www.who.int/health-topics/maternal-health#tab=tab_1. Viitattu 2.11.2024.

World health Organization. 2016. The Importance of Early Child Development. https://www.who.int/publications/i/item/97892400020986. Viitattu 2.11.2024.