Tällä viikolla (8.-14.4.) vietetään opiskelijoiden mielenterveysviikkoa. Opiskelu herättää tavallisesti innostuksen tunteita, mutta voi samanaikaisesti aiheuttaa stressiä ja uupumusta. Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on mittavien haasteiden edessä, sillä mielenterveyspalvelujen tarve on kasvanut ahdistus- ja masennusoireilun vuoksi erityisesti koronapandemian aikana ja sen jälkeen (Hauhio, Jahnukainen ja Mölläri 2022). Myös etäopiskelu on vaikuttanut opiskeluhyvinvoinnin heikentymiseen ja opiskeluinnon laskuun, vaikka toisaalta se on myös vapauttanut opiskelijoiden voimavaroja (Salmela-Aro 2023). Opinnoista suoriutuminen tarkoittaa tasapainon löytämistä vaatimusten ja omien voimavarojen välille. Liikunta tunnetusti vahvistaa henkistä hyvinvointia ja tuo virkistystä arkiseen puurtamiseen.

Opiskelijaterveydenhuoltoon tarvitaan uudenlaisia palveluja tuen ja ohjauksen saatavuuden turvaamiseksi mielenterveyssyistä asiakkaina oleville opiskelijoille. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelman (yamk) opiskelija Mari Rosenqvist (2024) selvitti opinnäytetyössään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) Let´s go-neuvontaa tekevien fysioterapeuttien näkemyksiä tekijöistä, jotka motivoivat asiakkaita kohti liikunnallisempaa elämäntapaa ja pitävät sitä yllä.

Let´s go-neuvonta

YTHS:ssä pilotoitiin syksyllä 2021 fysioterapeuttien tarjoamaa yksilöllistä Let´s go-neuvontaa lievistä mielenterveyden häiriöistä kärsiville ja vähäistä fyysistä aktiivisuutta harjoittaville opiskelijoille. Kyseisen neuvonnan tarkoituksena on auttaa opiskelijaa liikunnallisemman elintavan saavuttamisessa sekä tukea kohti pysyvämpää muutosta vaikuttamalla liikunnan taustalla oleviin käyttäytymistä selittäviin tekijöihin. Aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa fysioterapeuttien antama ohjaus on todettu masennuksen hoidossa tehokkaaksi keinoksi. (Andrew, Briffa, Waters, Lee, Fary 2019, Davis, McGrane 2021).

Tälle asiakasryhmälle motivoituminen liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen on keskimääräistä haastavampaa. Oirekuvan taustalla on usein väsymystä sekä aloitekyvyn ja spontaanisuuden puutetta. Myös mahdollinen lääkitys saattaa vaikuttaa aktiivisuustasoon. Monet ovat kuitenkin valmiita muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan ja lisäämään fyysistä aktiivisuutta, kunhan heitä siihen kannustetaan ja tuetaan. (THL 2022b.)

Korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus vaikuttaa positiivisesti niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen terveyteen. Usein mielenterveyden häiriöistä kärsivillä henkilöillä fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Taustalla on vaikuttamassa erinäisiä syitä, mutta yhtenä selkeänä syynä ovat motivaatioon liittyvät tekijät. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan jopa 40 % opiskelevista naisista ja 28 % miehistä kertoi kokeneensa ahdistusta tai masennusta (THL 2022a, Parikka ym. 2021). Lisäksi tiedetään, että kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta laskee vähitellen siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen (Corder ym. 2019). Runsas istuminen on yhteydessä heikompaan mielenterveyteen ja istumismäärien lisääntyessä ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden riski lisääntyy (Paulus ym. 2021, Kokic, Znika, Brumnic 2019, Lee, Kim 2019.)

Mikä motivoi liikkumaan ja miten pitää motivaatiota yllä?

Fysioterapeuttien näkemysten mukaan liikkumista motivoivat useat erilaiset syyt, erityisesti halu huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Motivaation lähteinä voivat toimia niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät, mutta parhaiten liikunnallinen elintapa syntyi ja pysyi yllä asiakkaan löytäessä sisäisen motivaation lähteensä. YTHS:n mielenterveysasiakkaat tunnistavat ja tietävät fyysisen aktiivisuuden hyödyt, mutta kaipaavat tuekseen ohjausta liikkumisen aloittamiseen sekä sen jatkamiseen. Fysioterapeutin kannustavalla ja asiakkaan yksilöllisesti huomioivalla ohjauksella onkin suuri merkitys motivaation heräämisessä ja sen ylläpysymisessä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Let´s go-neuvontaa tekevien fysioterapeuttien näkemysten mukaan asiakkaat haluavat liikkua enemmän. He tunnistavat fyysisen aktiivisuuden hyödyt, mutta kaipaavat tukea ja kannustusta erityisesti tavoitteiden asettamiseen, liikunnan aloittamiseen, motivaation herättämiseen ja ylläpitämiseen. Fysioterapeutin tekemää ohjausta ja neuvontaa voitaisiin kehittää aiempaa asiakaslähtöisemmäksi kohtaamalla asiakas kokonaisvaltaisesti hänen henkilökohtaiset voimavaransa huomioiden. Tärkeää on myös asiantuntijan jakama luotettava tieto liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen. Kannustava lähestymistapa asiakkaaseen ja hyvä vuorovaikutussuhde hänen kanssaan auttaa herättämään motivaation ja löytämään oikeat keinot kohti liikunnallisempaa elintapaa.

Kirjoittajat:

Mari Rosenqvist, Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (yamk). Mari.Rosenqvist@edu.savonia.fi

Katri Savolainen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School. Katri.Savolainen@savonia.fi

Lähteet:

Andrew, Eleanor, Briffa, Kathy, Waters, Flavie, Lee, Samantha, Fary, Robyn 2019. Physiotherapists’ views about providing physiotherapy services to people with severe and persistent mental illness: a mixed methods study. Journal of Physiotherapy (Elsevier). 65(4), 222-229.

Corder, Kirsten, Winpenny, Eleanor, Love, Rebecca, Brown, Helen Elizabeth, White, Martin, Sluijs, Esther van 2019. Change in physical activity from adolescence to early adulthood: a systematic review and meta-analysis of longitudinal cohort studies. Br J Sports Med 53(8): 496-503.

Davis, Mary E., McGrane, Niall 2021. Exercise as a treatment for clinical depression in adults and progressing the physiotherapists role: a systematic review and meta-analysis. Physiotherapy Practice and Research 42(2), 105–118.

Fossati, Chiara, Torre, Guglielmo, Vasta, Sebastiano, Giombini, Arrigo, Quaranta, Fredrico, Papalia, Rocco, Pigozzi, Fabio 2021. Physical Exercise and Mental Helath: The Routes of a Reciprocal Relation. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021: 18(23), 12364.

Hauhio Nora, Jahnukainen Johanna, Mölläri Kaisa (2022) Opiskelijoiden ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyivät huomattavasti koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 25/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kantomaa, Marko, Tammelin, Tuija, Ebeling, Hanna, Taanila, Anja 2012. Liikunnan yhteys nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen. Liikunta & Tiede 47(6): 30-37.

Keel, Toby, Machaczek, Katarzyna, King, James, Breen, Kieran, Stubbs, Brendon, Kinnafick, Florence 2023. Physical activity interventions for inpatients in secure mental health settings: what works, for whom, in what circumstances and why? A protocol for a realist synthesis. BMJ Open 13(10): e073453.

Kokic, Iva Sklempe, Znika, Matea, Brumnic, Vesna 2019. Physical activity, health-related quality of life and musculoskeletal pain among students of physiotherapy and social sciences in Eastern Croatia – Cross-sectional survey. Ann Agric Environ Med 26(1): 182-190.

Lee, Eunmi, Kim, Yujeong 2019. Effect of university students’ sedentary behavior on stress, anxiety, and depression. Perspect Psychiatr Care 55(2): 164-169.

Parikka, Suvi, Holm, Noora, Ikonen, Jonna, Koskela, Timo, Kilpeläinen, Heikki, Lundqvist Annamari 2021. Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveys, elintavat ja opiskeluryhmään kuuluminen. KOTT 2021-tutkimuksen tuloksia. Verkkojulkaisu: thl.fi/kott.

Paulus, Maike, Kunkel, Jule, Schmidt, Steffen, Bachert, Philip, Wäsche, Hagen, Neumann, Rainer, Woll, Alexander 2021. Standing Breaks in Lectures Improve University Studenst Sel-Perceived Physial, Mental, and Cognitive Condition. Int J Environ Res Public Health 18(8): 4204.

Raglin, John S. 2012. Exercise and Mental health, Benefical and Detrimental Effects. Sport Medicine 9: 323-329.

Rosenqvist, Mari 2024. Liikettä arkeen -Fysioterapeuttien näkemyksiä mielenterveysasiakkaita motivoivista tekijöistä kohti liikunnallisempaa elintapaa. Opinnäytetyö (yamk). Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Salmela-Aro, Katariina, Upadyaya, Katja, Ronkainen, Inka ja Hietajärvi, Lauri 2023. Yliopisto-opiskelijoiden opiskelu-uupumus ja -into koronapandemian aikana. Julkaisussa Mäkikangas, Anne ja Pyöriä Pasi (toim.) Koronapandemia, työ ja yhteiskunta. Muuttuiko Suomi? Helsinki: Gaudeamus: 186-203.

THL2022a. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Mielenterveys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot.

THL 2022b. Elintavat ja mielenterveyshäiriöt. Mielenterveys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot/elintavat-ja-mielenterveyshairiot