Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnallisesti kaksikielinen matkailu- ja ravitsemisalan tutkintokoulutus on ainutlaatuinen avaus Suomessa. Kaksikielisyys mahdollistaa kansainvälisten opiskelijoiden sujuvamman työllistymisen ja integroitumisen matkailu- ja ravitsemisalalle Suomessa. Tässä artikkelissa esittelemme, kuinka kaksikielisyyttä on toteutettu Hospitality Management -tutkinnossa ensimmäisen lukukauden aikana.

Syyskuussa 2024 alkanut Savonia-ammattikorkeakoulun Bachelor of Hospitality Management on ensimmäinen kaksikielinen matkailu- ja ravitsemisalan tutkinto Suomessa. Tutkinto-ohjelma on suunnattu maahanmuuttaneille ja kansainvälisille opiskelijoille. Suomen kielen oppimisella on tärkeä rooli opinnoissa.

Kaksikielisen koulutuksen idea on, että opiskelun pääkieli on aluksi englanti, mutta kielitaidon karttuessa suomenkielisen opetuksen määrä kasvaa. Tavoitteena on, että valmistuttuaan opiskelija voi työskennellä matkailu- ja ravitsemisalalla Suomessa suomeksi. Suomea opiskellaan koko opiskeluaika suomen kursseilla sekä integroituna alakohtaisiin opintoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Englanninkielisen ja toiminnallisesti kaksikielisen koulutuksen kehittäminen -hanke (2022-2025) on mahdollistanut uudenlaisen koulutusmallin kehittämisen matkailu- ja ravitsemisalalle.

Kaksikielisyys pitovoimaa vahvistamassa

Monissa selvityksissä on todettu, että suomen kielen osaaminen tukee opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään, kulttuuriin ja Suomeen (Välimäki et al. 2023; Højbjerre et al. 2023). Suomen kielen osaaminen helpottaa työllistymistä erityisesti Pohjois-Savossa, jossa monet matkailu- ja ravitsemisalan palveluita käyttävät asiakkaat puhuvat suomea. Valtioneuvoston selvityksessä suomen kielen tilasta todetaan, että kaksikieliset tutkinnot luovat parempia mahdollisuuksia työllistyä Suomeen kuin englanninkieliset tutkinnot (Onikki-Rantajääskö 2024). Korkeakoulujen tavoitteena on, että mahdollisimman moni kansainvälinen opiskelija jää Suomeen valmistumisen jälkeen ja kaksikielinen koulutus yksi pitovoiman vahvistamisen keino.

Valtioneuvoston selvityksessä suositellaan, että englanninkieliset tutkinnot korkeakouluissa sisältävät vähintään 20 opintopistettä suomen kielen opintoja (Onikki-Rantajääskö 2024). Kaksikielinen Hospitality Management -tutkinto sisältää Savoniassa 25 opintopistettä pakollisia suomen kielen opintoja. Lisäksi suomen kielen opetus on integroitu noin kahdelle kurssille joka lukukausi siten, että suomen kielen opettaja on mukana opintojaksoilla. Kolmas kaksikielisyyden muoto koulutuksessa on jokaisen substanssiopettajan omalla kurssillaan toteuttama kaksikielisyys. Myös tutkintoon kuuluvissa harjoitteluissa suomen kielen oppiminen on keskeinen osa tavoitteita. Opiskelija tekee harjoittelupaikan kanssa sopimuksen kielen kehittymisestä ja myös harjoittelupaikka sitoutuu tukemaan opiskelijan suomen kielen oppimista.

Kaksikielisyys opettajien näkökulmasta

Hospitality Management -tutkinnossa suomen kielen opinnot alkavat alkeista. Mikäli opiskelija osaa jo suomea tutkinnon alussa, hänelle räätälöidään henkilökohtainen kielipolku. Ensimmäisen opiskelusyksyn aikana opiskelijat ovat suorittaneet ensimmäisen suomen kielen kurssin ja saavuttaneet toimivan alkeiskielitaidon eli tason A1.3 (ks. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko OPH s.a.).

Syksyn aikana suomen kielen oppimista on integroitu osaksi Basics of Tourism and Accommodation Business ja Customer Experience in Restaurants opintojaksoja. Suomen kielen oppiminen osana opintojaksoja on tutkinnon ensimmäisenä lukukautena sisältänyt opintojaksojen teemoihin liittyviä suomen kielen sanasto- ja fraasitehtäviä Moodle-kurssilla ja luennoilla sekä suomenkielisiä simulaatioita.

Simulaatiot mahdollistavat kielen oppimisen lisäksi myös alaan liittyvän osaamisen kehittymisen. Keskeistä on, että jokaisesta opintojaksosta on tehty ydinainesanalyysi ja sen perusteella päätetty, mitkä sisällöt sopivat opittavaksi esimerkiksi simulaatioiden avulla. Basics of Tourism and Accommodation Business -opintojakson ensimmäisissä simulaatioissa opiskelijat harjoittelivat kolmea hotelliin liittyviä asiakaspalvelutilanteita suomeksi. Simulaatioiden tueksi suomen opettaja piti suomen kielen integraatiotunteja, joissa tilanteissa käytettävää kieltä harjoiteltiin.

Simulaatioita eriytettiin eri kielitaidon tasoille siten, että suomen kielen opinnot vasta aloittaneet harjoittelivat tervehtimisfraaseja ja yhteystietojen kysymistä suomeksi. Opiskelijat, jotka osasivat jo enemmän suomea, saivat haastavampia tilanteita, joissa annettiin yksityiskohtaisempaa tietoa hotellista. Simulaatioissa opettajat seurasivat, arvioivat ja tukivat opiskelijoita.

Kaksikielisen tutkinnon alussa alakohtaiset opinnot ovat pääasiassa englanniksi, mutta substanssiopettajat ovat ottaneet suomen kieltä osaksi omia opintojaksojaan esimerkiksi esittelemällä keskeisiä käsitteitä suomeksi. Opiskelijat ovat myös aktiivisesti kysyneet, mitä eri termit tai fraasit ovat suomeksi. Mahdollisuuksia suomen kielen harjoitteluun on annettu myös epävirallisten keskustelujen avulla, jotka on oppituntien yhteydessä pyritty käymään osittain suomeksi. Opiskelijat ovatkin ilahtuneet huomatessaan, että ymmärtävät, mitä opettaja sanoo suomeksi.

Mahdollisuudet kuulla ja käyttää kieltä ovat tärkeässä asemassa uuden kielen oppimisessa. Kielen oppiminen on tehokkaampaa silloin, kun oppija pääsee käyttämään kieltä käytännön tilanteissa ja hän saa oikea-aikaista tukea opettajilta tai muulta suomenkieliseltä ympäristöltä (Suni 2008; Strömmer 2017). Onkin tärkeää, että kaikki tutkinnossa opettavat sitoutuvat kaksikielisyyden periaatteisiin ja toteuttavat niitä omilla opintojaksoillaan. Esimerkiksi koulutuksen alusta asti on tervehditty ja hyvästelty suomeksi sekä nostettu esiin tilanteisiin sopivia suomenkielisiä sanoja ja fraaseja.

Syksyn aikana kokeiltiin pienimuotoisesti myös tandempedagogiikkaa suomenkielisten restonomiopiskelijoiden kanssa. Tandempedagogiikka tarkoittaa kielen oppimista tilanteissa, joissa kaksi eri äidinkieltä puhuvaa henkilöä auttaa toisiaan oppimaan toistensa kieliä. Oppilaitoskontekstissa tämä voi olla kahden opiskelijaryhmän välistä yhteistyötä. (Åbo Akademia s.a.) Ensimmäinen vuoden matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijat kävivät esimerkiksi yritysvierailuilla yhdessä, vierailijatunti toteutettiin yhdessä ja tutoropiskelijat pitivät ryhmille yhteisiä tutortunteja. Keväällä tandemtilanteita järjestetään lisää, kun ryhmät suorittavat yhtäaikaisesti omien opetussuunnitelmiensa vastaavia opintojaksoja.

Opiskelijoiden kokemuksia kaksikielisyydestä

Suomea on opiskeltu ahkerasti syksyn aikana ja opiskelijat osaavat tällä hetkellä ainakin vastata yksinkertaisiin kysymyksiin ja kertoa ketä ovat suomeksi. Jokaisen opintojakson päätteeksi opiskelijat ovat voineet antaa palautetta suullisesti ja kyselyn muodossa. Basics of Tourism and Accommodation Business -opintojakson viimeisellä luennolla opiskelijoilta pyydettiin palautetta kurssista ja kaksikielisestä opiskelusta yleisesti.

Opiskelijoiden mukaan kaksikielisyys on ollut hyödyllistä, helpottanut sopeutumista Suomeen ja lisännyt kulttuurista ymmärrystä. He kokivat oppivansa jatkuvasti myös monikulttuurisuustaitoja, jotka ovat arvokkaita tulevaisuudessa työelämässä. Erityisesti kielen oppimista tukevina asioina opiskelija nostivat esiin varsinaisen suomen kielen opintojakson lisäksi simulaatiot ja ystävällisen ilmapiirin. Lisäksi mainittiin suomenkielisten uutisten lukeminen, yhteistyö suomenkielisen tutkinnon kanssa sekä asiakaspalvelufraasien oppiminen.

Kaksikielisyys on myös lisännyt opiskelijoiden itsevarmuutta käyttää suomen kieltä. Opiskelijat ovat esimerkiksi lisänneet esitelmiin suomenkielisiä sanoja ja käyttäneet osaamiaan fraaseja kohdatessaan opettajia. Simulaatiot oppimismenetelmänä koettiin erityisen innostavina ja tehokkaina, sillä ne opettivat samalla alakohtaisia taitoja ja suomen kieltä. Monet opiskelijat toivoivatkin lisää simulaatioita ja niitä onkin jo ensi keväälle suunniteltu.

Kohti monikielistä koulutusta ja työelämää

Tähän mennessä kaksikielisiä tutkintoja on ollut tarjolla sairaanhoitajille Metropoliassa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa (TOKASA s.a.) ja nyt myös matkailu- ja ravitsemisalalle Savoniassa. Tulevaisuudessa kaksikielisyyttä tullaan kokeilemaan myös muilla aloilla osana englanninkielisiä tutkintoja.

Suomen kielen oppiminen helpottaa opiskelijoiden sopeutumista, juurtumista ja työllistymistä Suomeen. Kaksikielinen koulutus on hieno mahdollisuus opiskelijoille, joiden suomen kielen taito ei ole vielä riittävä suomenkielisessä tutkinnossa opiskeluun, sillä he oppivat kaksi asiaa yhdellä kertaa: matkailu- ja ravitsemisalan osaamista ja suomea. Matkailualalla englannin kieli on jo lähes edellytys työelämässä, mutta toisaalta työskenteleminen Suomessa edellyttää toistaiseksi myös suomen kielen osaamista. Kaksikielinen koulutus tuokin Pohjois-Savoon ja Suomeen monikielistä työvoimaa, joka voi valmistuttuaan työskennellä monikielisesti suomeksi, englanniksi ja useilla muilla kielillä.

Pk-yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa (PIKEUS) -hankkeen loppuraportin mukaan yritykset toivovat, että ulkomaalaisille opiskelijoille annetaan opintojen aikana alakohtaista suomen kielen opetusta. Tällä on iso vaikutus työllistymismahdollisuuksiin. Raportin mukaan pk-yritykset näkevät hyödyllisinä myös työssäoppimisen tai työkokeilut alan yrityksissä. Tämä voisi edistää ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden urapolkuja. (Niemi, Välimäki & Niskanen 2024.) Harjoittelut mahdollistavat suomalaiseen työelämään tutustumisen opiskelijoille ja toisaalta myös yritysten on mahdollista tutustua kansainvälisiin osaajiin matalalla kynnyksellä ja ammattikorkeakoulun tuella.

Opintojen edetessä opiskelijat oppivat jatkuvasti lisää suomea, jolloin yhä uudenlaiset toiminnallisesti kaksikieliset oppimismenetelmät mahdollistuvat. Uudenlainen kaksikielinen koulutus vaatii uudenlaisia oppimismenetelmiä. Ensi kevään Orientation for Tourism and Hospitality Business -opintojaksolla vuorossa ovat esimerkiksi lyhytharjoittelut, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan suomalaiseen työelämään, kuulemaan työpaikalla suomea ja oppimaan työtehtäviä. Työelämääntutustumisjaksoja suunnitellaan parhaillaan alan yritysten kanssa ja suhtautuminen on ollut positiivista.

Lähteet

Højbjerre, A., Kildahl Nielsen, S., Jakobsen, V., Thuesen, F., Lang Thomsen, R., Saikku, P., … & Celine Hardonk, S. (2023). Barriers to employment for vulnerable groups in the Nordic countries: Toward a more inclusive labour market in the Nordics 2. Copenhagen. https://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1763996&dswid=8009

Niemi, M. K., Välimäki, M. & Niskanen, V. 2024. Pk-yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa (PIKEUS) -hankkeen loppuraportti: Pk-yritykset ja kansainvälinen rekrytointi: kokemuksia, tukea, ratkaisuja. E2 Tutkimus 2024. Viitattu 13.12.2024 https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/pikeus/pikeus-raportti.pdf.

Onikki-Rantajääskö, T. (2024). Suomi osallisuuden kielenä : Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:20. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165782

OPH s.a. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Viitattu 12.12.2024.

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kielten_taitotasoasteikko.pdf

Välimäki, M., Pitkänen, V., Niemi, M. K. & Veijola, R. (2023). Kansainväliset osaajat ja Suomi: Mielikuvat, kotiutuminen, työelämä ja tuen tarpeet: Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen loppuraportti. E2 Tutkimus, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/items/d404c881-2a06-48ca-912b-851e1aa54828

Strömmer, M. 2017. Mahdollisuuksien rajoissa. Neksusanalyysi suomen kielen oppimisesta siivoustyössä. Jyväskylä studies in humanities 336, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56113

Suni, M. 2008. Toista kieltä vuorovaikutuksessa. Kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylä studies in humanities 94, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18556

TOKASA s.a. Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus. Viitattu 12.12.2024. https://www.tokasa.fi/

Åbo Akademia s.a. Mitä on tandempedagogiikka. Viitattu 13.12.2024. https://blogs2.abo.fi/tandem/mita-on-tandempedagogiikka

Kirjoittajat:

Essi Markoff, TKI-asiantuntija, Kansainvälisyysyksikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mira Saari, tuntiopettaja, Tourism and Hospitality Management tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Vartiainen, lehtori, Matkailu- ja ravitsemisala, Savonia-ammattikorkeakoulu