Kaatuminen aiheuttaa suurimman osan yli 65-vuotiaiden vammoista. Kaatumiseen liittyvät vammat vaikuttavat heikentävästi elämänlaatuun ja samalla ne lisäävät yhteiskunnan kustannuksia. Suomessa uusien lonkkamurtumien määrä on vuodessa noin 8000 kappaletta ja yhden lonkkamurtuman hoidon hinta on noin 30 000 euroa. Tilastokeskuksen (2021) mukaan vuonna 2021 kaatumis- ja putoamistapaturmiin menehtyi 65-vuotta täyttäneistä 1139 henkilöä.  Väestön ikääntyessä kaatumistapaturmien ennustetaan lisääntyvän, minkä vuoksi kaatumisten ennalta ehkäisy tulisi olla keskeisessä roolissa ikääntyvän palvelu-, hoito ja kuntoutusketjussa. Jopa joka kolmas kaatuminen olisi mahdollista ehkäistä!

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot toimivat jo yhtenä tulosindikaattorina ja vuoden 2026 alusta alkaen hyvinvointialueiden HYTE-kertoimeen otetaan mukaan tulosindikaattoriksi myös lonkkamurtumat.  Tulosindikaattoreilla mitataan muutosta väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä. Valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin toimii kannustimena hyvinvointialueille, jonka rahoituksen suuruus määräytyy tulosindikaattoreiden positiivisen muutoksen mukaan.  

Kysy kaatumisista!

Kaatumisen ehkäisyyn on tarjolla paljon tutkittua tietoa. Suomeen sovitetuissa iäkkäiden kaatumisen ehkäisyn maailman suosituksen (2023) mukaan iäkkäät hyötyvät monipuolisesta liikuntaharjoittelusta, joka sisältää asteittain haastavammaksi muuttuvaa tasapaino- ja voimaharjoittelua. Liikunnan palveluketjujen tulisi toimia saumattomasti yhteistyössä kuntien liikuntapalveluiden, sote-alan, järjestöjen, liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa. Tärkeää on panostaa saumattomaan yhteistyöhön kaikkien iäkkään palvelu-, hoito- ja kuntoutusketjussa työskentelevien kesken. Keskeistä on kysyä ikääntyvältä, hänen kaatumisistaan viimeisen 12 kuukauden aikana ja sen pohjalta lähteä tekemään tarvittavia toimenpiteitä kaatumisen ehkäisyn toimintapolun mukaisesti.

Kaatumisvaaran ja -riskin arviointi – tarkoituksenmukaista mittareiden käyttöä

TOIMIA-tietokannassa on useampi testi, jota suositellaan käytettäväksi kaatumisvaaran ja -riskin arvioinnissa. Lisäksi tietokannasta löytyy useita testejä toimintakyvyn arviointiin, joiden avulla voidaan tunnistaa ikääntyvän kaatumisriskiin vaikuttavia tekijöitä. Vanhuspalvelulain mukaisesti ikääntyvien parissa työskentelevien tulisi käyttää standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistöä (interRAI), joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin, sekä kuntoutus- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden arviointivälineenä käytetään interRAI-HC (Home Care) -välinettä.

Kaatumisvaaran ja toimintakyvyn arviointiin käytettäviä testejä on useita, joten olisi tärkeää pohtia minkä ja milloin mittareiden käyttö on tarkoituksenmukaista kaatumisriskin tunnistamisessa. Millä keinolla kotona asuvan ikääntyvän kaatumisriski tunnistetaan parhaiten? 

Apuvälineet ja etäteknologia kaatumisriskin minimoinnissa

Apuvälineiden tarkoituksena on lisätä toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa selviytymisessä sekä ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Kotona asuvien iäkkäiden turvallisuutta lisäävä teknologia tukee myös kaatumisten ehkäisyä. Turvaranneke tai -puhelin ja muut erilaiset hälytysjärjestelmät, kuten kaatumishälytin, voivat nopeuttaa hoitoon pääsemistä sekä vähentää kaatumisen pelkoa ja siten vähentää kaatumisriskiä. Etäseuranta, kuten kaatumisriskiä lisäävät muutokset terveydentilassa esim. verenpaine tai verensokeri arvojen heilahtelu ja niihin puuttuminen voivat vähentää kaatumisia kotioloissa. Myös erilaiset valvontajärjestelmät, liiketunnistimet, ovihälyttimet mahdollistavat iäkkään turvallisen kotona asumisen. Maailman laajuisessa kaatumisten ehkäisyn suosituksessa etäterveys- tai älykotijärjestelmien käyttö yhdistettynä fyysiseen harjoitteluun osana kaatumisten ehkäisyä sisälsi vähäistä näyttöä.  Siis vielä tarvitaan lisää aiheeseen liittyvää tutkittua tietoa.

Kaatumisriskin minimointi kotihoidossa -kuntoutumista edistävä hoitotyön ja moniammatillisuuden merkitys

Kotona asuvan ikääntyvän kaatumisriski on usein kohonnut. Tutkimusten mukaan ikääntyvän kodissa tapahtuvalla kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneen liikunta- ja toimintakyvyn ylläpysymiseen, siten myös kaatumisriskin minimointiin. Opinnäytetyöni aiheena oli kotona asuvan ikääntyvän kaatumisriskin tunnistaminen ja minimointi, jossa toteutettiin kyselytutkimus kotiin annettavissa palveluissa työskenteleville hoitajille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka hyvin kotiin annettavissa palveluissa työskentelevät hoitajat tunnistavat ikääntyvän kaatumisriskin Pohteella.

Opinnäytetyöni tavoitteena on lisätä tietoutta kaatumisriskin tunnistamiseen ja minimointiin vaikuttavista tekijöistä kotiin annettavissa palveluissa työskenteleville hoitajille sekä muille ikääntyvien parissa toimiville tahoille.  Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kotiin annettavissa palveluissa työskenteleville hoitajille toteutettiin osaamiskartoitus keväällä 2023. Osaamiskartoituksessa selvitettiin hoitajien osaamista monella eri osa-alueella kuten kotona asuvan ikääntyvän kaatumisriskin tunnistamisessa ja minimoinnissa.  

Opinnäytetyöni johtopäätöksenä todettiin, että kotiin annettavissa palveluissa työskentelevät hoitajat tunnistavat pääosin hyvin ikääntyvän kaatumisriskin ja heillä on osaamista vaikuttaa kaatumisriskin minimointiin. Kuitenkin he hyötyisivät kaatumisen ehkäisyn koulutuksista, jotta heillä olisi riittävästi osaamista tunnistaa sekä minimoida ikääntyvän kaatumisriski. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kotiin annettaviin palveluihin tarvitaan yhtenäinen ja vaikuttava toimintamalli kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi. Kaatumisvaaran sekä toimintakyvyn arviointiin käytettävien mittareiden käyttö tulisi yhdenmukaistaa. Lisäksi tarvitaan osaamisen vahvistamista, monialaisen yhteistyön lisäämistä sekä tiedon jakamista ammattilaisten keskuudessa ikääntyvien kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi.

Kirjoittajat:

Elina Kattilakoski, opiskelija kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto Savonia-ammattikorkeakoulu
Maria Luojus, yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Finne-Soveri Harriet. Äijö, Marja, Tolonen, Eija, Rehula, Pirjo, Vähäkangas, Pia, Patronen, Mari, Autio, Tiina, Haimi-Liikkanen, Sara & Havulinna Satu 2020. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä. TOIMIA-verkosto 11.6.2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020060540983

Hartikainen, Sirpa, Piirtola, Maarit, Äijö, Marjo, Ylitörmänen, Tuija, Koivula, Riitta & Pitkänen Tiina 2023. Maailmanlaajuiset suositukset kaatumisten ehkäisyyn 21.8.2023. Viitattu 11.9.2023. https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen-turvallisuus/kaatumisten-ehkaisy-ammattilaisille/maailmanlaajuiset-suositukset-kaatumisten-ehkaisyyn/

Hyvönen, Pekka, Jalovaara, Pekka, Lahtinen Antti & Leppilahti, Juhana 2021. Lonkkamurtumapotilaan kuntoutus. Viitattu 6.9.2022. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo16179#s1

Lotvonen, Sinikka, Saarela, Kaisa-Mari, Tuomikoski, Anna-Maria, Kyngäs, Helvi & Siira, Heidi. 2021. Kotihoidossa ikääntyneille toteutetut kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallit: kartoittava katsaus. Hoitotiede 33/2021, s.86–101.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sotkanet 2023. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäistä (ind. 3959). 28.9.2023. Päivitetty 17.5.2023. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko?indicator=s44KAQA=&region=s7Z0jXcHAA==&year=sy5ztjbR0zUEAA==&gender=t 

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023. Tietoa RAI-järjestelmästä. Verkkojulkaisu. Päivitetty 6.9.2023. Viitattu 3.10.2023 https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta 

Tilastokeskus 2021. Kaatumis- ja putoamistapaturmat. Viitattu 28.9.2023. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_11az.px/table/tableViewLayout1/

TOIMIA-tietokanta Duodecimin Terveysportti. TOIMIA-tietokanta. Päivitetty 14.4.2022. Viitattu 30.11.2022.

Vuori, Ilkka. 2022 Fyysinen aktiivisuus säilyttää iäkkäiden liikkumiskykyä. Duodecim 2022 vol.138 nro.3. s.236–242. Viitattu 8.9.2022. https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.savonia.fi/xmedia/duo/duo16686.pdf