Uudet tuulet puhaltaisivat, kun uusi ammattikorkeakoululaki astuisi voimaan 1.1.2015. Uusi rahoitusmalli perustuisi siis täysin tuloksellisuuteen. Rahoituksen leikkaus noin viidenneksellä asettaa ammattikorkeakoulut tiukkaan kilpailuun keskenään.
Jotta ammattikorkeakoulut pärjäisivät, on jatkossa keskityttävä olennaiseen ja karsittava turhia rönsyjä. Muutos merkitsee myös sitä, että tulevaisuudessa menestyminen edellyttää henkilöstössä asenne- ja toimintakulttuurissa uutta ajattelutapaa.
Uudessa rahoitusmallissa tuloksia ei mitata laadulla vaan määrällä. Eduskunta kuitenkin edellytti, että rahoitusuudistuksen vaikutuksia seurataan tiiviisti ja siitä annetaan myöhemmin selvitys sivistysvaliokunnalle. Sivistysvaliokunta painotti ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyttä ja aluekehityksen tärkeyttä. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulujen hallituksessa tulisi olla edustus työ- ja elinkeinoelämästä.
Tämä aiheutti myös Savoniassa monenlaisia muutoksia. Rehtori Mervi Vidgrén kirjoittikin Savonia Sanomissa: ”Perustellusti voidaan sanoa, että muutoksia oli yhdelle vuodelle liian paljon.” Organisaatiota ja johtamisjärjestelmää kevennettiin. Tämä näkyi niin, että johtaja- ja päällikköpaikat olivat haussa syksyn aikana.
Vidgrén avasi kirjoituksessaan seuraavan vuoden näkymiä. Vuoden alusta on kaksi koulutusvastuualuetta, joiden johtamisesta vastaavat koulutusvastuujohtajat yhdessä koulutusvastuupäälliköiden kanssa. Savoniassa siis siirryttiin prosessiorganisaatiosta tiimiorganisaatioon. Rehtori näki, että korkeakoululla on yhteiset säännöt ja toimintaohjeet, joilla varmistetaan yhtenäinen ja tasalaatuinen toiminta, jonka kaikkien tulee tietää ja osaltaan sitoutua. Tämän johdosta jokainen tiimiläinen allekirjoittaa tiimisopimuksen.
Vidgrén pohtii kirjoituksensa lopussa. ”Savonian strategissa todetaan, että yhteisö luo uuden Savonian. Yhteisön jäseniä ovat sekä koulutusvastuualueiden että korkeakoulu- ja hallintopalvelujen henkilöstö ja myös opiskelijat. Onkin jokaisen savonialaisen velvollisuus omalta osaltaan pysähtyä pohtimaan mitä on itse tehnyt tai valmis tekemään yhteisöllisyyden ja Savonian kehittymisen eteen.”
Kuopion Muotoiluakatemia 130 vuotta
Tämä vuosi oli muutenkin vilkas ja varsinkin kulttuurin saralla tapahtui paljon. Savonian Kuopion Muotoiluakatemia juhli 130-vuotissyntäreitään. Oppilaitos oli seissyt arvokkaalla paikalla pitkään, lähes Kuopion keskustassa.
Vuonna 1894 piispa Valentin Frosteruksen perikunta ryhtyi myymään Piispanpuiston varrella olevaa tonttia rakennuksineen. Anniskeluyhtiö päätti ostaa tontin ja lahjoitti sen silloiselle Rouvasväenyhdistykselle. Tällä tontilla sijaitsee edelleen puinen, nikkari- ja empiretyylinen, lääninarkkitehti Zieglerin suunnittelema Piispankartano.
Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja, opetusneuvos Eija Vähälä muisteli historiaa. Kun Rouvasväenyhdistys perusti käsityökoulun vuonna 1884, syynä olivat silloisen työvälityksen kokemukset tuotteiden huonosta laadusta: ”Käsityö oli kurjalla kannalla, päätettiin perustaa käsityökoulu.”
Vähälä muistelee alkuaikoja: ”Käsityökoulu oli jaettu kolmeen osastoon: neulomaosasto, ompeluosasto ja kutomaosasto. Juuri kutomaosasto kuvaa sitä termiä, mitä tänä päivänä kutsutaan tekstiiliksi. ”
Muuallakin tapahtui kulttuurielämässä. Syksyllä joukko Savonian opiskelijoita eli jännittäviä hetkiä Kuopion kaupunginteatterin kulisseissa. The Sound of Music -musikaalin ensi-ilta oli juuri alkanut. Kevään ja alkusyksyn aikana oli käytetty pitkälle toista sataa tuntia laulujen ja koreografioiden hiomiseen, sovitettu roolivaatteita, harjoiteltu maskien tekemistä sekä opeteltu olemaan osa teatterin ensemblea.
Musikaalin tausta oli tämän vuoden keväältä. Teatteri kutsui kaikki kiinnostuneet koelauluun. Ohjaaja Olli-Matti Oinonen ja kapellimestari Mika Paasivaara eivät kuitenkaan tässä vaiheessa paljastaneet musikaalin nimeä. Yllätys paljastui vasta koelaulun toisessa vaiheessa, millä musikaalilla remontoitua teatteritaloa juhlistetaan.
Varkauden energiatutkimushalli
Myös Varkaudessa tapahtui. Savonian Varkauden kampuksella vihittiin lokakuussa käyttöön energiatutkimushalli. Rehtori Mervi Vidgrén ja kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Aleksi Eskelinen leikkasivat tapauksen kunniaksi nauhan. Näin viitoitettiin tietä energiatekniikan koulutukselle ja tutkimustoiminnalle. Kuuluihan Varkaus Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologian klusteriin.
Varkaudessa oli tuolloin energiateollisuuden laitoksia ja tuotteita toimittavia yrityksiä, jotka työllistivät seudulla yli 1000 työntekijää. Savonian Varkauden kampuksen energiatutkimuskeskuksen tavoitteena oli täydentää alueen asiantuntijuutta energiatekniikan osaamisalueella ja tarjota palveluita alan yrityksille Suomessa ja kansainvälisesti.
Bioanalyytikkokoulutus 40 vuotta
Kuopiossa puolestaan Savonian bioanalyytikkokoulutus täytti 40 vuotta, jonka kunniaksi järjestettiin lokakuussa juhlaseminaari, laboratorioalan näyttely ja iltajuhla. Seminaarin avasi yliopettaja Sirkka-Liisa Halimaa, jonka mukaan tilaisuus oli erittäin onnistunut. Hänen mielestään oli tärkeää, että opiskelijat osallistuivat järjestelyihin. Hän kehui myös heidän osuuttaan varsinaisessa juhlaseminaarissa sekä iltajuhlassa.
Bioanalytiikan koulutuksen yritysyhteistyö oli vahvasti mukana tapahtumassa. Yritysedustajien puheenvuorot käyttivät Roche Diagnostics Oy:n toimitusjohtaja Timo Niskanen, Reagena Ltd: toimitusjohtaja Markku Parviainen sekä Itä-Suomen laboratoriokeskuksesta osastonhoitaja Seija Paakkanen.
Kansainvälistä näkökulmaa seminaariin toi opettajanvaihdossa Savoniassa silloin oleva Namibia Institute of Pathology:n Training Coordinator Mathew Nghipumbwa. Hän on itsekin 80-luvalla Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksesta valmistunut bioanalyytikko.
Restonomiopiskelijat presidentin linnassa
Vuoteen mahtui myös juhlaa. Savonian restonomiopiskelijat saivat vuoden lopulla ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton tarjoiluun ja vieraiden palveluun. Lähes 2000 vieraan serveeraaminen vaati organisoinnilta suurta suunnitelmallisuutta ja toteutuksen täsmällisyyttä.
Koulutus- ja kehittämispäällikkö Jari Lindén näki, että suuren väkijoukon palveleminen vaati saumatonta tiimityötä. Lehtori Markku Haapakoski kiteytti opiskelijoiden ajatuksia: ”Raakaa työtä ja hyvää asiakaspalvelua juhlavissa puitteissa. Vaikka työpäivä oli pitkä ja osaltaan raskas, niin kannatti osallistua. Oppi ja näki paljon.” Kokemuksen kruunasi tasavallan presidentin kanslian henkilöstöltä erinomainen palaute ja kannustavat kommentit.
Uusi rahoitusmalli haastoi ammattikorkeakoulut (2015)
Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttui, mikä herätti monenlaisia ajatuksia. Uudessa tilanteessa korostettiin tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä keskittymistä perustehtäviin. Yksitoista tulosindikaattoria näyttivät tavoitteiden suunnan.
Savonian uusi talousjohtaja Merja Laituri-Korhonen katsoi kuitenkin luottavaisena tulevaisuuteen. Hän näki, että rahoitusjärjestelmän muuttuminen ja yhtä aikaa tapahtuva perusrahoituksen väheneminen ja tuloksien vaatiminen hämmensi monia, mutta tarjoavat myös mahdollisuuden luoda itse kunkin työlle uudenlaista ulottuvuutta.
Laituri-Korhosen mielestä oli tärkeää siirtyä taloudellisen tuloksen tarkkailusta ja tulosjohtamisesta tuottavuuden johtamiseen. Jatkossa hänen mielestään kaikkien tuli ymmärtää, mistä raha tulee ja mitä hyötyä siitä oikein panostamalla saadaan.
Jos organisaatiossa huomio kiinnittyy jatkuvasti vähenevää rahoitukseen ja sen aiheuttamaan säästämiseen, johtaa se vääjäämättä pattitilanteeseen. Silloin tekeminen vähenee, tulokset vähenevät, rahoitus vähenee: ainoastaan negatiiviset lieveilmiöt lisääntyvät, pohdiskeli Laituri-Korhonen.
Savonia-leivos
Uusi rahoitusjärjestelmä puhutti, mutta siinä sivussa oli myös kevyempiä teemoja. Kun Savonia muuttui osakeyhtiöksi, tämän kunniaksi lanseerattiin Savonia-leivos. Ensimmäinen virallinen maistaja oli rehtori Mervi Vidgrén. Hän kommentoikin leivosta näin: ”Leivos oli oikein maistuva. Maku yllättävä, sillä punajuuri, joka ei maistunut punajuurelta, antoi siihen raikkautta. Sanoisin makua suussa sulavaksi, joka sopii herkkuhetkiin ja yhdessäoloon.”
Savonian monimuoto-restonomiopiskelijat ideoivat leivosta syksyllä 2014. Tuotekehityksessä oli mukana erilaisia vaihtoehtoja. Arviointia suorittivat opiskelijat, henkilökunta, opettaja sekä leipomo Truben tuotekehityspäällikkö Katri Lunnas. Voittajaksi selvisi punajuurileivos. Perusteluina olivat maku ja näkö sekä makeassa leivonnassa harvinainen raaka-aine, punajuuri.
Elintarvikealalla oli muutenkin vilkasta. Kolmisenkymmentä eurooppalaista elintarvikealan huippua saapui Kuopioon kesän alussa. Vieraat Irlannista, Englannista, Saksasta, Puolasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista tutustuivat kokousten lomassa myös suomalaiseen ruokakulttuuriin. Savonia toimi aktiivisesti keskeisenä kumppanina eurooppalaisessa elintarvikealan, TRADEIT –projektissa.
Savonian projektipäällikkö Anna-Maria Saarelan mukaan hankkeen yksi monista tavoitteista on siirtää ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa elintarvikealan yritysten hyödynnettäväksi eri teemoista. Hankkeen aikana toteutettiin kahdeksassa Euroopan maassa yrityspajoja, joita hankkeeseen osallistujat tuottivat omilta eritysaloiltaan.
Projektipäällikkö Anna-Maria Saarela toteaa hankkeen toiminnan olleen vilkasta ja onnistunutta. Savonian järjestämiä koulutuksia on kehuttu käytännönläheisiksi ja hyödyllisiksi verkostoitumistilaisuuksiksi alueen muiden toimijoiden kanssa. Saarela sanoo: ”Kansainvälisiin tapahtumiimme hankkeen tuella osallistuneet yrittäjät ovat todenneet niiden olleen silmät avaavia kokemuksia.”
Markku Haapakoskelle PRO-patsas
Restonomipuolelle saatiin myös arvokas palkinto. Ravintola-alan Oscareiksikin kutsutut PRO-patsaat jaettiin 13. kerran. Alan parhaimmistoa palkittiin Helsingin Wanhassa Satamassa helmikuussa järjestetyssä PRO-gaalassa. Paikalle oli kertynyt 600 alan ammattilaista seuraamaan palkitsemista.
Tunnustuspalkinto jaettiin 12 kategoriassa. Valinnan teki 13-henkinen arvovaltainen tuomaristo. Voittajia valitessa vaakakupissa painoivat ammattitaidon lisäksi myös esikuvallisuus ja asenne. Opettaja-sarjan voittaja, lehtori Markku Haapakoski sai lisäksi seitsemästä ruokatoimittajasta ja –bloggarista koostuvan raadin lehdistöpalkinnon. PRO-tunnustuksien historiassa Haapakoski oli ensimmäinen opettaja, joka sai myös lehdistön palkinnon.
Haapakoski opetti operatiivista johtamista ja viinitietoutta. Hänen tehtäviinsä kuuluvat lisäksi kansainvälinen opiskelija- ja harjoitteluvaihto, yhteistyö yrittäjien kanssa ja erilaiset projektit. Väitöskirjakin syntyi varttuneemmalla iällä aiheesta ”Resurssiperäinen yritysyhteistyö pienten palveluyritysten verkossa. Tapaustutkimus matkailualan verkostosta”.
Seuraavana vuonna Savilahti-kampus on vahvasti esillä. Tämän toi esille esimerkiksi Savonian hallituksen varapuheenjohtaja Kari Rajamäki Savonia-päivässä.
Kirjoittaja: tiedottaja Jouni Vornanen, Savonia-ammatikorkeakoulu
Savonian 30-vuotisjuhlavuoden artikkelisarjassa käydään läpi Savonia-ammattikorkeakoulun historiaa ja visioidaan tulevaa.
Juhla-artikkelit julkaistaan kerran kuukaudessa. Historia-artikkeleita julkaistaan kuusi ja niissä edetään kohti nykyhetkeä kaksi vuotta kerrallaan. Tulevaisuus-artikkeleita julkaistaan niin ikään kuusi.