Savonian varainhankinta käynnistyikin vauhdilla. Tavoitteena oli kerätä kyseisenä vuonna vähintään 1,5 miljoonaa euroa. Lahjoituksen olivat jo antaneet Teknologiateollisuus ry, Pekka Sirviön säätiö ja Betonimestarit. Mitä enemmän Savonia sai lahjoituksia, sitä enemmän valtion rahoitusta tuli opinahjoon.

Jokainen lahjoitettu euro toi Savonialla toisen euron vastinrahaa. Tällä tavoin lahjoittaja voi kaksinkertaistaa lahjoituksen hyödyn ammattikorkeakoululle. Savonian tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkinä olivat strategiset painoalat: vesiturvallisuus, ruokatuotanto, hyvinvointiteknologia ja kone- ja energiateollisuus.

Rehtori Mervi Vidgrén pohti omassa kirjoituksessaan Savonian Sanomissa varainhankintaa. Hän on tavannut alueemme yrityksiä ”show-kierroksilla”. Vidgrén myöntää, että ajatus varainkeruusta tuntui aluksi vieraalle. Savoniassa ei ole totuttu kehumaan itseämme ja tuomaan esille saavutuksiamme. Sitten vielä vastikkeettoman rahan pyytäminen.

Vidgrén pohdiskeli: jotkut yritykset ovat todenneet, etteivät he ole tunteneet Savonian monialaista kokonaisuutta. Varainhankinnan yhteydessä yrityksiltä on tullut paljon toiveita syventää yhteistyötä. Yritysten henkilöstön osaamisen turvaaminen on esimerkiksi nousut esille. Savonian tuleekin vastata haasteeseen jatkuvan oppimisen mallilla, joustavasti ja nopeasti henkilöstön osaamisen tarpeisiin.

Vidgren kirjoittaa: ”Mielestäni jokainen lahjoitettu euro on tärkeä rahallisesti, mutta ennen kaikkea symbolisena eleenä siitä, että olemme tärkeä kumppani yritykselle. Olvi-säätiön 300 000 euron lahjoitus on tähän mennessä ollut merkittävin euromäärältään. Sillä nimenomaan tuetaan itäsuomalaista elinvoimaa.”

Charretta-menetelmä

Merkittävä lahjoituskohde oli myös Savilahden-kampus, jonka suunnittelu oli hyvässä vauhdissa. Keväällä suunnittelussa käytettiin charette-menetelmää, joka tarkoitti kuuntelua, keskustelua ja avointa vuorovaikutusta. Alkuvaiheessa kartoitettiin yli 1000 ideaa.

Projektipäällikkö Pasi Haataja kertoi, että charrette on palvelumuotoilun käyttäjälähtöinen ja ratkaisukeskeinen suunnittelumenetelmä. Sen avulla visioitiin Savilahden kampusaluetta ja siihen liittyviä muita Savilahden mielenkiintoisia ilmiöitä.

Haataja täsmensi charrette-ajatusta: ”Käytännössä charretta synnytti vision siitä, miltä Savilahden kampus ja ympäristön pitäisi näyttää tulevaisuudessa. Päällimmäisenä nousi esille yhteinen toiminta ja palveluiden ydin, ”sydän”, jossa ihmiset ja aktiviteetit kohtaavat.”

Savoniassa sydän tarkoittaa opiskelijoiden, yritys- ja tutkimusmaailman kohtaamista kampuksella ja sitä kautta yhteistyömahdollisuuksien lisääntymistä. Laajemmassa mittakaavassa kampusalue yhdistyy muuhun Savilahden alueeseen muun muassa yhteiseen liikunta- ja tapatumakeskukseen, luontoon ja ranta-alueeseen, sekä hyviin liikenneyhteyksiin. Talousalueen näkökulmasta haettiin lisääntyvää yhteistyötä koulutusasteiden välillä ja parempaa työelämälähtöisyyttä.

Musiikin ja tanssin syntymäpäivät

Juhliakin vietettiin, kun musiikin ja tanssin koulutus vietti edellisen vuoden lopussa syntymäpäiviä. 30 vuotta tanssinopettajakoulutusta ja 45 vuotta musiikkipedagogin koulutusta ovat tehneet musiikin ja tanssin yksiköstä vahvan, monipuolisen ja osaavan toimijan.

Yksikkö on vuosien saatossa luonut hyvät verkostot paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kumppaneihin. Savoniasta valmistunut opiskelija on monipuolinen taiteilija, luova ammattilainen, tiedostava pedagogi ja innovatiivinen työelämäosaaja.

Seuraavana vuonna, Savonian strategian (2017 – 2020) keskiössä oli Kuopion kampus. Projekti oli vihdoin löytänyt paikkansa ja toimintamallin. Jo jouluna 2017 toimitilasopimus Technopoliksen kanssa allekirjoitettiin ja silloin käynnistyi Savonian kampus 2020 –projekti.

Savonian kampus -projekti käynnistyi vauhdilla (2019)

Rehtori Mervi Vidgrén pohti Savonian Sanomissa tulevaa kampusta, joka rakentuu hybridimallille. Savonia omista osan tiloista, toisaalta Savonia vuokraa tiloja Technopolikselta. Vidgrén näki hybridimallin mahdollistavan tilojen muutostarpeet. Uusi kampus toteutetaan omarahoitteisesti ja näin tilakustannukset saadaan pidettyä kurissa.

Savonian kampus on osa Savilahden osaamiskeskittymää, jossa syksystä 2020 alkaen on yli 5000 tutkinto-opiskelijaa. Samalla alueella on tiiviissä kokonaisuudessa Itä-Suomen yliopisto, kuusi tutkimuslaitosta ja yli 200 yritystä. Kokonaisuuteen kuuluu myös Kuopion yliopistollinen sairaala, sekä 2021 alkaen toisen asteen ammatillinen koulutus.

Uusi kampussydän eteni vauhdilla. Sydämen keskellä olevan avoimen tilan, palvelutorin, suunnittelu oli jo pitkällä. Torille olisi tulossa muun muassa opiskelijakahvila sekä viiniopetus- ja baarialue. Toisen vuoden sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelijat suunnittelivat sydämen sisustus- ja kalusteratkaisuja.

Nuoret esittelivät eri vaihtoehtoja muille opiskelijoille ja työntekijöille. Seuraavaksi luonnoksista valittiin parhaat oivallukset, jotka yhdessä QVIM Arkkitehdit -yhtiön suunnittelijoiden kanssa jalostettiin toteutussuunnitelmaksi. Projektiin osallistui myös rakennustekniikan ja rakennusarkkitehtiopiskelijoita.

Kampus-projekti lyhyesti (2019)

• 2018: Savonian kampuksen rakentaminen alkoi tammikuussa. Uuden sisäpiharakennuksen (laajuus 5000 neliötä) ulkokuoret valmistuivat.
• 2019: Sisäpiharakennuksen ”kampussydämen” sisärakentaminen. Savilahdessa on Savonian terveysalan, liiketalouden ja matkailun- ja ravitsemisalan opetus- ja tki-toimintoja sekä hallinto- ja korkeakoulupalvelut.
• 2020: Savonian kaikkien (pl. musiikki ja tanssi) Kuopiossa olevien toimintojen keskittäminen Savilahteen vuoden loppuun mennessä. Savonian kampuksen kokonaisuus tulee olemaan noin 19 000 – 21 000 neliötä, josta Savonian omistukseen tulee puolet. Kampukselle siirtyvät tekniikan ja muotoilun koulutus sekä tki-toimintoja.
• Savonian kampukseen Savilahdessa sijoittuu yli 5000 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja noin 400 työntekijää. Opiskelijat ja henkilökunta ovat osallistuneet kampussydämen suunnitteluun mm. yhteisissä työpajoissa.
• Savonia ja Savon koulutuskuntayhtymä valmistelivat Savilahden kampuksen toteutusvaihtoehtoja yhdessä.

Business Center Pohjois-Savo

Uuteen rakennukseen, kampussydämeen tuli kirjasto sekä opiskelija- ja hakijapalvelut. Samoin uutena palveluna aloitti Business Center. Savonian, Itä-Suomen yliopiston, Savon ammattiopiston, Kuopion kaupungin, Ylä-Savon ammattiopiston ja Iisalmen kaupungin sekä varkautelaisen Navitas Kehityksen yhteishankkeen tavoitteet olivat kunnianhimoiset.

Tarkoituksena oli luoda koko maakuntaa palveleva yrityskiihdyttämö, josta yritykset ja yrityksen perustamista harkitsevat saavat palveluja liiketoiminnan kehittämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja tuotekehittelyyn.

Hanke tähtäsi koko Pohjois-Savon elinvoimaisuuden ja vetovoiman lisäämiseen. Tämä tarkoitti konkreettisesti uusia työpaikkoja, yrityksiä ja myös startupeja, jotka tähtäisivät suoraan kansainvälisille markkinoille.

Business Centerin johtaja Kaija Sääski sanoi: ”Kyseessä on merkittävä ja poikkeuksellinen yhteisponnistus ja kaikki hankkeen osapuolet ovat siihen sitoutuneita. Luomme hankkeen aikana pysyvän toimintamallin, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Siksi toimintaa voidaan rakentaa pitkällä tähtäimellä.”

Teksti: Jouni Vornanen

Savonian 30-vuotisjuhlavuoden artikkelisarjassa käydään läpi Savonia-ammattikorkeakoulun historiaa ja visioidaan tulevaa.

Juhla-artikkelit julkaistaan kerran kuukaudessa. Historia-artikkeleita julkaistaan kuusi ja niissä edetään kohti nykyhetkeä kaksi vuotta kerrallaan. Tulevaisuus-artikkeleita julkaistaan niin ikään kuusi.