Johtajan työ on vaikuttamistyötä. Muutosvoiman synnyttäminen johtamisella syntyy monen tekijän summasta: johtajan tyylistä ja persoonasta, kompetenssista, organisaation toimintaympäristöstä ja kulttuurista, markkinoista, asiakkaista ym. Sekä organisaation että ihmisten johtamisella on keskeinen vaikutus työntekijöiden kokemuksiin työstä sekä henkilöstötuottavuuteen. Johtajalla on siis keskeinen rooli toimia vaikuttamisen ja muutosvoiman moottorina ja peräsimenä, ja juuri tästä syystä johtajuus punnitaan paineessa. Johtaminen on tavoitteellisen toiminnan määrätietoista edistämistä sekä vallan ja vastuun tunnistamista siten, että ihmiset voivat parhaimmillaan kasvaa, kukoistaa ja mestaroida omaa työtään.

Monet haluaisivat johtajan palkan ja vallan aurinkoisina päivinä, mutta mitä silloin kun myrsky iskee? Vahvat ihmiset luovat hyviä aikoja. Hyvät ajat luovat heikkoja ihmisiä, ja heikot ihmiset huonoja aikoja. Huonot ajat puolestaan synnyttävät vahvoja ihmisiä.

Mitä tässä yhteydessä paineella tarkoitetaan?

Paine voi olla henkinen, kognitiivinen ja fysiologinen tila, joka saa yksilön näkemään tilanteet toisin kuin normaalissa, tasapainoisessa kehon ja mielen tilassa. Kyse on stressireaktiosta ja siitä, miten se muuttaa kehon ja mielen toimintaa. Voimakas stressireaktio voi muuttaa ajattelua, valintoja, päätöksiä, tulkintoja sekä vuorovaikutustamme ja käyttäytymistämme.

Määritelläänpä ensin, mitä tarkoitan kehon ja mielen tilalla: Se on jatkuvasti muuttuva biologinen ekosysteemi, jossa tietoiset ja tiedostamattomat mielen prosessit vaikuttavat kehon fysiologiseen, neuraaliseen, hermostolliseen ja hormonaaliseen toimintaan. Kehon ja mielen järjestelmä ohjaa ihmisen olemassaoloa ja toimintaa. Muuttunut kehon ja mielen tila vaikuttaa tilannetajuun. Tilannetaju syntyy itsetuntemuksesta, kehon ja mielen tilan ymmärtämisestä sekä kyvystä havaita ja ymmärtää kaikki toiminnan kannalta oleellinen tieto. Tämä voi koskea ihmisiä, ympäristöä, resursseja tai tapahtuman yksityiskohtia.

Johtaminen on päätöksentekoa, ja päätöksentekoon vaikuttaa tilannetaju. Stressi voi joko virittää tai häiritä olemassa olevaa kehon ja mielen tasapainoa. Stressireaktiot ovat ihmisillä samankaltaisia, mutta niiden voimakkuus ja kokemus stressistä vaihtelevat. Stressi ei ole vain hyvä tai huono, se voi olla molempia.

Suomeksi, johtaja kantaa vastuuta, esimerkiksi kannattavuudesta ja kassavirrasta, joten haasteellissa tilanteessa hän saattaa kokea painetta. Kun organisaation jäsenet tuntevat olevansa pulassa, odotukset johtajaa kohtaan kasvavat. Johtajalta vaaditaan rohkeutta, nopeita päätöksiä ja toimia, jotka ottavat huomioon kokonaisuuden, mutta myös yksittäisen ihmisen tarpeet ja kokemukset. Tällaisissa tilanteissa johtaja ei voi piiloutua, vaan hänen on kyettävä navigoimaan kohti ratkaisua. Vahva johtaja osaa tunnistaa omat ja muiden reaktiot, joita paine luo, ja käyttää tätä tietoa hyväkseen.

Tämä prosessi vaatii itsereflektiota ja itsetuntemusta. Se vaatii johtajalta kykyä tarkastella tilanteita monelta eri näkökulmalta, ottaen huomioon sekä oman että muiden kokemuksen ja tuntemukset. Se vaatii myös rohkeutta kohdata omat pelkonsa ja epävarmuutensa, ja kykyä säädellä omia tunteitaan sekä ymmärrystä siitä, miten tunteet vaikuttavat päätöksentekoon ja toimintaan. Mikäli odotat helppoa elämää ja auringonpaisetta, niin älä ala johtajaksi ja vastuun kantajaksi.

Stressinhallintaa, henkisiä voimarajoja ja paineen kanssa elämistä voi vahvistaa tietoisten prosessien avulla

Lähtökohtaisesti on siis hyvä hyväksyä, että elämään ja eteenkin vastuulliseen elämään, ja eteenkin vastuullisen vaikuttajan elämään kuuluu haasteet, takapakit, epäonnistumiset, vaikeudet ja eri epävarmuustekijät. Toisaalta on hyvä muistaa, että mikään ei ole pysyvää, ei hyvät, mutta ei myöskään pahat ajat.

On ehdottoman tärkeää opetella tunnistaan itsessään kehomielijärjestelmän vireys- ja muutostilat, sekä tunnistamaan akuutin stressin aikaiset varoitusmerkit, jotka ovat pääsääntöisesti fysiologisia.

Toiseksi on hyvä olla kiinnostunut siitä, miten omia voimavarjoja kehitetään, miten mielen taitoja harjoitetaan ja miten opettelen tanssimaan akuutin stressin kanssa, niin että parhaimmassa tapauksessa, se ei kumuloidu haitalliseksi muuttuneeksi kehomielitilaksi, joka synnyttää joukon somaattisia ja terveydellisiä ongelmia.

Kolmanneksi, älä elä roolissasi koko aikaa. Käytä vastavoimien dynamiikka, opettele aktiivinen palautumisen protokolla, jossa pääset irtautumaan johtajan roolista ja vastuista. Palautumisen suunnittelu on aktiivista, itse palautuminen voi olla hyvinkin passiivista. Huolehdi riittävästä unesta, liikunnasta ja hyvästä ravinnosta, näiden merkitystä toimintakyvyn ylläpitämisessä ei voi koskaan korostaa liikaa.

Tutkimuskirjallisuus tukee tätä väitettä; Stressinhallintaa, henkisiä voimavaroja (Resilience) ja mielen taitoja  voi kehittää yksilötasolla läpi elämän, aluksi pitää olla kuitenkin tahto. Tieto ja ymmärrys ovat hyvä lähtökohta, mutta kysymys on yksilötasolla enemmän taidon harjoittamisesta. Ai ei ole aikaa? No ajattelet joka tapauksessa koko ajan, jotenkin, jotakin, joko vahvistaen olemassa olevia mentaalisia malleja, käynnissä olevaa tapaohjelmaa tai sitten ajattelet jotain muuta. Ajan puute on huono tekosyy.

Ihmisen etuoikeus on tehdä ajattelusta totta

Akuutti stressinhallinta, henkisten voimavarojen vahvistaminen ja mielen taidot ovat yksilötaitoja. Mikä rooli sitten organisaatiolla on? Edesauttaa sitä, että johtajilla on mahdollisuus kehittää näitä tilannetajuun, päätöksentekoon ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja.

Mitä hankalampia asioita johdat, mitä kiperimmissä tilanteissa vaikutat ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen, sen tärkeämpää on ylläpitää ja säilyttää mentaalisen kirkkaus.

Jos ajatuksesi, on että pelkästään kokemus opettaa, niin kerron sinulle nyt jotain tärkeää; kokemus ei välttämättä opeta, voi olla, että kokemalla liikaa haurastut tavalla, jota tietoinen mieli ei pysty käsittelemään. Vähän sama väite, kun että ihminen viisastuu aina vanhetessaan, ei välttämättä ole siis totta.

Viranomaisjohtamisen koulutuksen merkitys ja oppiminen

Etulinjan ammattilaisten – ensihoidon, poliisin ja pelastustoiminnan – työ on haastavaa ja vaatii vahvaa johtamistaitoa. Savonia-Ammattikorkeakoulu on luonut Viranomaisjohtamisen koulutuksen vastaamaan näihin vaatimuksiin erityisesti psykologisen, sosiaalisen ja johtamisen näkökulmasta. Tämä ainutlaatuinen koulutus keskittyy operatiiviseen johtamiseen ja vastaa näiden kriittisten alojen kasvaviin tarpeisiin.

Koulutuksessa korostetaan johtajuuden merkitystä, erityisesti kriisitilanteissa ja paineen alla. Kouluttajat, alansa asiantuntijat, tuovat mukanaan laajan kokemuksen, mutta myös haastavat opiskelijoita pohtimaan tilannejohtamista eri näkökulmista.

Lisäksi koulutus tarjoaa yhteisöllisen oppimisympäristön, jossa ammattilaiset voivat vaihtaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan. Tämä luo vahvan yhteisön, jossa jakaminen ja oppiminen ovat keskeisiä arvoja. Oppiminen rakentuu motivaatiosta, ja motivaatio tarpeesta oppia jotakin käyttökelpoista.

Motivaation näkökulmasta oppimisen tulisikin olla voimaannuttavaa oppijalle (M), ja kaiken opetuksen tulisi olla käyttökelpoista (U). Opiskelijan tulisi kokea onnistumisen tunnetta (S) oppimastaan, vaikka opiskelu tuottaa aina haasteita. Oppimisen pitäisi olla kiinnostavaa (I) ja tärkein asia myös meidän koulutuksessamme on välittäminen opiskelijasta (C), joka luo turvallisen pohjan oppia ja altistaa itsensä kokemaan. Näistä asioista rakentuu tohtori Brett. D. Jonesin luoma MUSIC-teoria, joka on voimakkaasti ohjannut suunnitteluamme tämän koulutuksen osalta ja tulee ohjaamaan toteutusta.

Viranomaisjohtamisen koulutus on innovatiivinen lähestymistapa etulinjan ammattilaisten koulutukseen. Se ei ainoastaan tarjoa teknisiä taitoja vaan valmentaa opiskelijoita kohtaamaan psykologisia ja sosiaalisia haasteita vaativissa tilanteissa. Tulevaisuudessa tällainen koulutus voi toimia mallina monille muillekin etulinjan ammateille, vastaten laajemmin eri alojen haasteisiin.

Kirjoittajat:

Harri Gustafsberg, mielen taitoja ja henkisiä voimavaroja, tutkiva, kehittävä ja valmentava filosofian tohtori, palkittu yrityspuhuja, best seller kirjailija ja TV persoona.

Marko Tolonen, Savonia-ammattikorkeakoulun Master Schoolin pitkäaikainen ja tunnustettu lehtori, joka tutkii oppimista väitöskirjassaan.

Lähteet:

Gustafsberg, H., Åhman, H. 2017. Tilannetaju. Päätä paremmin.  Alma talent kustannus Oy

Jones BD, Skaggs G. Measuring Students’ Motivation: Validity Evidence for the MUSIC Model of Academic Motivation Inventory. International Journal for the Scholarship of Teaching and Learning. 2016 Jan 30;10(1).

Jones BD, Wilkins JLM. Validating the MUSIC Model of Academic Motivation Inventory: Evidence for the Short Forms of the College Student Version. J Psychoeduc Assess. 2023 Feb 18;41(1):22–35.

Lovallo, W. 2016. Stress and Health: Biological and Psychological Interactions. SAGE Publications.