Savonia AMK:n opintojakson ”Vihreä siirtymä toimitusketjun hallinnassa” tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää vihreän siirtymän hyödyt yrityksen toimitusketjun kehittämisessä, tunnistaa toimitusketjun merkittävimmät ympäristönäkökohdat ja päästölähteet ja osaa analysoida mihin päästöihin yritys voi vaikuttaa suoraan itse ja mihin välillisesti. 5 opintopisteen opintojakso on osa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan rahoittamaa koulutuskokonaisuutta, joka on räätälöity opiskeltavaksi työn ohessa.

Opintojakson suorittanut Kati Pelkonen kertoo omasta opiskeluprosessistaan ja opintojaksolla saatujen oppien hyödyntämisestä sekä tekemästään tutkimuksesta:

”Tutkimukseni tarkoituksena oli vertailla tutkimani yrityksen toimitusketjun hallintamallia Vihreä siirtymä toimitusketjun hallinnassa -kurssilla esitettyyn hallintamalliin. Tutkimus aloitettiin tutustumalla Greenhouse Gas (GHG) protokollaan ja selvittämällä tutkittavan yrityksen hiilijalanjäljen laskentamalli ja laskentaperusteet eli kuinka laskentaa toteutetaan tällä hetkellä ja mitkä ovat tavoitteet CO2-päästöjen vähentämiselle. GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaa ja päästöjen yhdenmukaiseen raportointiin. Standardissa yrityksen päästölähteet on eritelty kolmeen eri luokkaan: Scope1:een, 2:een ja 3:een. ”

Globaalisti yritykset ovat vastuussa 70 % maailman kasvihuonepäästöistä. Lähes 40 % maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä syntyy energiantuotannosta ja yritykset käyttävät tästä noin puolet. Yritysten tulee seurata ja vähentää päästöjään Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämällä tavalla osana uskottavaa vastuullisuustyötään. Päästövähennystavoitteiden takana on oltava kattava käsitys yrityksen nykyisistä päästöistä, jonka vuoksi merkittävimpien päästölähteiden tunnistaminen on tarpeellista.

Tutkimuksessa määriteltiin aluksi suoraan yrityksen toimintaan (Scope1), epäsuoriin energian ostoihin ( Scope 2) ja epäsuoriin tavaroiden ja palveluiden ostoihin ja kuljetuksiin liittyviin sekä asiakasrajapintaan liittyviin lähetykseen ja kuljetuksiin liittyvät (Scope3) kulutetut hyödykkeet ja materiaalit. Kulutettujen hyödykkeiden/materiaalien Scope1-3 määrittelyn pohjalta ja ympäristönäkökohtien tarkastuslistojen avulla määriteltiin yrityksen ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyys. Kerätyn datan perusteella suoritettiin hiilijalanjäljen laskentaa Savonia AMK:n CO2- laskentaohjelmalla.

GHG-protokollan mukainen yrityksen hiilijalanjäljen laskentamalli on otettu tutkitussa yrityksessä käyttöön. Laskentaa on lähdetty suorittamaan niin, että ensin on tunnistettu oman toiminnan vaikutukset, laskettu Scope1 ja Scope2 päästöt ja määritelty vaikuttavimmat Scope3 lähteet ja laskettu ne.

Scope 1 Suorat päästöt, oma polttoaine, omistettujen ja hallussa olevien ajoneuvojen polttoaineiden päästöt

Scope 2 Epäsuorat päästöt, hankittu energia, ostetun sähköenergian tuotannossa syntyneet päästöt ja ostetun kaukolämmön tuotannossa syntyneet päästöt

Scope 3 Epäsuorat päästöt, muut ostetut tuotteet ja palvelut, polttoaineiden tuotanto ja energiansiirtohäviöt, kuljetukset ja jakelu, jätteet, liikematkustus, työmatkatilanne, kuljetukset ja jakelu sekä myytyjen tuotteiden käyttö.

Suurin merkitys yrityksen toiminnan aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin on valmistettavien laitteiden käyttämän energian ja veden määrällä. Laitteiden käyttämän energian ja veden kulutus on vaikea laskea, koska yritys ei tiedä kuinka paljon sen asiakkaat käyttävät niitä. Suuntaa antavia laskelmia on kuitenkin pystytty tekemään. Tähän yritys pystyy kuitenkin vaikuttamaan tuomalla markkinoille laitteita, jotka käyttävät mahdollisimman vähän energiaa. Yritys tuo jatkossa ulkoisesti ja sisäisesti enemmän esille kestävän kehityksen ratkaisuja, joita jo tällä hetkellä pystytään tarjoamaan nykyisillä laitteilla. Tavoitteena on pidentää laitteiden elinkaarta ja luoda laitteita, jotka kuluttavat luonnonvaroja mahdollisimman vähän.

Myynnin ja markkinoinnin merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat suunniteltavien/valmistettavien laitteiden elinkaaren aikaiset päästöt. Myynti- ja markkinointivaiheessa pitäisi jo ohjata asiakasta valitsemaan ympäristöystävällinen ratkaisu. Tukkutoimintojen ja logistiikan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat tavarakuljetusten ja välitystuotteiden elinkaaren aikaiset päästöt, joilla on vaikutusta uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymiseen. Hallinnon näkökulmasta merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energian ja vedenkulutus omissa toimipaikoissa sekä omien autojen käytön päästöt ympäristöön.Huoltotoimintojen liikkumisen aiheuttamia päästöjä ei nähdä kovin merkittävinä toimintoina ympäristövaikutuksia ajatellen.

Kerätyn datan perusteella suoritettiin hiilijalanjäljen laskentaa Savonia AMK:n CO2-laskentaohjelmalla. Laskentaohjelman käytössä havaittiin, että käytettävää dataa ei ollut helposti saatavilla tai sitä ei ollut kerätty ollenkaan. Laskentaohjelman tulokset jäivät näin ollen vajaiksi, jolloin tuloksia ei saatu koottua yhteen laskentatapojen vertailua varten.

Tutkitun yrityksen hiilijalanjäljen laskenta on vielä ylätasolla ja alkuvaiheessa. Energian kulutuksessa seurataan tällä hetkellä vain päästöjä. Hiilijalanjäljen laskentaa ja siihen tarvittavan tiedon keruuta aletaan vasta jalkauttaa eri yksiköihin.

Hiilijalanjäljen laskenta vaatii systemaattisen tiedon keruun. Kokonaisuuden hallinta on haasteellista, ellei erillistä hallintaohjelmaa ole olemassa. Laskenta kannattaa aloittaa selkeistä kokonaisuuksista kuten esim. päästöihin liittyen ja laskentaa tarkentaa vaiheittain.

Hiilijalanjäljenlaskentaa ja sen perusteita ei vielä tunnettu yleisesti yrityksessä. Henkilöstölle yrityksen ympäristöpolitiikka ja sen kautta ympäristönäkökohdat täytyisi tehdä tunnetuksi ja henkilöstö sitouttaa niihin. Riskinä on, että laskenta ja päästöjen vähentäminen voi jäädä vain ylemmän johdon tai yksittäisten asiantuntijoiden tasolle. Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen vaatii myös toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutoksen.

”Ennen Vihreä siirtymä toimitusketjun hallinnassa -kurssia olin nähnyt hiilidioksidipäästöjen laskennan tuloksia mutta en tiennyt laskentaperusteita, termistöä enkä mitä luvut kertovat. Kurssin ja harjoitustehtävien edetessä ymmärsin laajemmin ympäristönäkökohtien määrittämistä, tiedonkeruuta ja laskentaperusteita. Selvittämällä tutkimani yrityksen ympäristöjärjestelmää ja haastattelemalla hiilijalanjäljenlaskennasta vastaavaa henkilöä opin ymmärtämään käytännön tasolla mitä hiilijalanjäljenlaskenta on ja mitä se vaatii yritykseltä. Olen oppinut uutta ja oppiminen jatkuu edelleen”, toteaa Kati Pelkonen.

Kirjoittajat:

Kati Pelkonen, jatkuvan oppimisen opiskelija, Savonia-amk, kati.m.pelkonen@gmail.com

Pasi Heiskanen, erityisasiantuntija, Savonia-amk, pasi.heiskanen@savonia.fi

Pirjo Janhunen, tuntiopettaja, Savonia-amk, pirjo.janhunen@savonia.fi

Lähteet:

Greenhouse Gas -protokollan Scope-luokkien mukaiset päästölähteet. WWF Green Office, Asiantuntijablogit 25.01.2022. https://wwf.fi/greenoffice/tarina/greenhouse-gas-protokolla-auttaa-organisaatioita-merkittavimpien-paastolahteiden-tunnistamisessa-wwf-green-officen-tyokaluilla-lasket-ja-seuraat-paastoja%e2%80%af/ Viitattu 8.12.2024.