Suomessa täysimettämistä suositellaan vähintään 4–6 kuukauden ikään asti, jonka jälkeen lapsi voi aloittaa kiinteän ruuan maistelun. Kiinteän ruuan ohella lapsen pääsääntöinen ravinto on silti rintamaito. Suositukset perustuvat WHO:n antamiin suosituksiin. (Tiitinen 2023.) Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa vastasyntyneistä täysimetetään 34 % ja osittain imetetään 51 %, 3 kuukauden ikäisistä täysimetetään 66 % ja 4 kuukauden ikäisistä 42 % oli täysimetyksellä (THL 2024). Imetyksestä on hyötyjä sekä lapselle että imettävälle vanhemmalle (Terveyskylä 2020a). Rintamaidosta lapsi saa ravintoaineita, ja hänen vastustuskykynsä paranee (Imetyksen tuki ry 2023). Rintamaito sisältää myös maitohappobakteereja, jotka auttavat lapsen suoliston bakteerikannan kehittymisessä (Terveyskylä 2020a). Imetys auttaa myös synnyttäjää toipumaan synnytyksestä nopeammin. Imettäessä erittyy mielihyvähormoni oksitosiinia, joka lievittää stressiä. Lisäksi imetys vähentää imettäjän riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin, munasarjasyöpään ja rintasyöpään. (Terveyskylä 2020b.)

Tietoa imetyksen tukemisesta

Imettämiselle on ollut vertaistukiryhmiä Suomessa jo vuodesta 1970. Nämä ryhmät olivat epävirallisia ja olivat pääsääntöisesti äitien toisillensa järjestämiä. Ensimmäinen neuvolassa toiminut imetyksen vertaistukiryhmä järjestettiin vuonna 1982 Keravalla. 1990-luvun aikana monessa muussakin kaupungissa alettiin järjestämään epävirallisia imetystukiryhmiä niin neuvoloissa kuin äitien keskenään järjestäminä. Suomeen perustettiin oma imetyksen tuki -yhdistys vuonna 1998, joka tunnettiin aluksi nimellä Vauvamyönteisyys ry. Nimi muutettiin Imetyksen tuki ry:ksi vuonna 2004. Uusi nimi korosti selvästi yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta. (Imetyksen tuki ry n.d.) Imetyksen haasteisiin on saatavilla apua neuvoloista, imetyspoliklinikoilta, yksityisiltä imetysohjaajilta sekä imetystukiryhmistä. (Imetyksen tuki ry n.d.)

Imetysohjaajakoulutuksen sisällön on kehittänyt maailman terveysjärjestö WHO. Jokaisen imetysohjausta antavan terveydenhuollon ammattilaisen täytyy olla käynyt tämä vähintään 20 tunnin imetysohjaajakoulutus. Koulutuksen voi ohjata vain henkilö, joka on käynyt imetyskouluttaja- tai imetysasiantuntijakoulutuksen. Imetysohjaajakoulutus koostuu teoriatunneista ja käytännön harjoittelusta. Koulutuksen voi käydä kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen lisäkoulutuksena. Sitä suositellaan erityisesti ammattiryhmille, jotka toimivat raskaana olevien, synnyttäneiden, synnyttävien ja heidän puolisoillensa sekä imeväikäisten lasten perheille. (THL 2023.) Savonia AMK:ssa imetysohjaajakoulutus kuuluu terveydenhoitajan ja kätilön opintoihin.

Kehittämisen kuvaus

Teimme osana terveydenhoitajatutkintoamme kehittämistyön yhteistyössä Savonian terveydenhoitaja -koulutusohjelman kanssa. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa englanninkielistä opetusmateriaalia imetysohjaajakoulutukseen Savonia AMK:lle. Tavoitteena oli saada sama laadukas ja kattava tieto, joka meillä on suomeksi, saataville myös niille opiskelijoille, jotka eivät puhu suomea. Koemme tasavertaisuuden koulutuksessa tärkeäksi. Työmme on primaaripreventiota, sillä se pyrkii edistämään terveyttä ja hyvinvointia yleisellä tasolla (Duodecim 2023).

Valitsimme kaksi aihetta, joista teimme Powerpoint -diasarjat. Aiheet olivat “How does milk pass from breast to baby”, eli kuinka maito siirtyy rinnasta vauvaan, ja “How to assist in breastfeeding”, eli kuinka avustaa imetyksessä. Päädyimme näihin aiheisiin, koska imetys ja siinä avustaminen ovat mielestämme kiinnostavia ja tärkeitä aiheita.

Ammatillinen kasvu ja kehitys

Hyvien imetysote- ja imetysasentokuvien löytäminen oli haastavaa, mutta se kehitti taitoamme arvioida vauvan imuotetta ja imetysasennon sopivuutta. Kehittämistyö kehitti siis myös omaa osaamistamme imetysasioissa, sekä tiedonhakutaitojamme ja lähdekriittisyyttä. Imetysohjaus on osa terveydenhoitajan ammatillisia osaamisvaatimuksia (Haarala 2022, 20). Diasarjoja tehdessämme opimme myös tiivistämään aiheemme tärkeimmät asiat selkeäksi ja helposti luettavaksi kokonaisuudeksi. Artikkelin kirjoittaminen oli meille uutta, joten oli hyödyllistä saada siitä kokemusta. Kokonaisuudessaan olemme tyytyväisiä työhömme ja koemme päässeemme tavoitteiseen. Tasavertaisuus ja yhdenmukaisuus koulutuksessa on mielestämme tärkeää, ja koemme kehittämistyömme edistäneen sitä Savonia AMK:ssa.

Kirjoittajat:

Janika Harri, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK

Janika.harri@edu.savonia.fi

Emmi Häyhä, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK

Emmi.hayha@edu.savonia.fi

Pauliina Rissanen, lehtori, Savonia AMK

pauliina.rissanen@savonia.fi

Lähteet:

Duodecim 2023. Primaarinen ehkäisy. Verkkojulkaisu. Terveyskirjasto.fi. https://www.terveyskirjasto.fi/ltt02724/primaarinen-ehkaisy. Viitattu 25.11.2024.

Haarala, Päivi 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, TAITO-sarja 92. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/744761/2022%20TAITO%2092%20Terveydenhoitajan%20ammatilliset%20osaamisvaatimukset.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 27.11.2024.

Imetyksen tuki ry 2023. Rintamaito on superfoodia. Verkkojulkaisu. Päivitetty 17.5.2023. https://imetys.fi/odottajan-opas/imetyksen-huimat-hyodyt/. Viitattu 25.11.2024.

Imetyksen tuki ry n.d. Historia. Verkkojulkaisu. https://imetys.fi/tietoa-yhdistyksesta/imetystuen-historiaa-suomessa/. Viitattu 20.11.2024

Imetyksen tuki ry n.d. Ammattilaisapua imetykseen. Verkkojulkaisu. https://imetys.fi/ammattilaisapua-imetykseen/. Viitattu 25.11.2024.

Imetyksen tuki ry n.d. Imetystukitapaaminen on perheiden kohtaamispaikka. Verkkojulkaisu. https://imetys.fi/imetystukiryhmat-suomessa/. Viitattu 25.11.2024.

Terveyskylä 2020a. Imetyksen hyödyt lapselle. Verkkojulkaisu. Päivitetty 2.11.2020. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytyksen-jalkeen/imetys/imetyksen-hyotyja/imetyksen-hyodyt-lapselle. Viitattu 25.11.2024.

Terveyskylä 2020b. Imetyksen hyödyt äidille. Verkkojulkaisu. Päivitetty 2.11.2020. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/synnytyksen-jalkeen/imetys/imetyksen-hyotyja/imetyksen-hyodyt-aidille. Viitattu 25.11.2024.

THL 2023. Imetysohjaajakoulutus. Verkkojulkaisu. Päivitetty 7.12.2023. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/vauvamyonteisyys/imetysohjaajakoulutus. Viitattu 20.11.2024

THL 21.3.2024. Ajankohtaista vauvamyönteisyyden kansallisessa kehittämisryhmässä. Verkkojulkaisu. https://bin.yhdistysavain.fi/1592698/xKMCUq7yeTyW0r2SBkgK0_zgRj/Nieminen_Ajankohtaista%20Vauvamy%C3%B6nteisyyden%20kansallisessa%20kehitt%C3%A4misryhm%C3%A4ss%C3%A4%20(2).pdf. Viitattu 25.11.2024

Tiitinen, Aila 12.12.2023. Imetys. Verkkojulkaisu. Terveyskirjasto.fi. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01020. Viitattu 25.11.2024