Savonian Ilmastokriisi-hanke oli mukana Itä-Suomen ilmastokonferenssin suunnittelussa. Imatralla 13.2.2025 järjestettyyn Ilmastokonferenssiin osallistuivat Ilmastokriisi-hankkeen projektipäällikkö, EU:n tuore ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo ja TKI-asiantuntija Iida Sallinen.

Ilmastokonferenssi keskittyi tänä vuonna erityisesti kuntien ilmastotyöhön. Tilaisuuden juonsi toimittaja ja luova johtaja Jani Halme, joka ohjasi päivää lempeän jämäkästi eteenpäin.

Meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi aloitti päivän puheenvuorollaan, jossa hän avasi sitä, miten motivoida ihmisiä ja tuoda puhtia ilmastotyöhön. Suomi voi olla ilmastotyössä kokoaan suurempi toimija, edelläkävijä ja näyttää mallia muille. “Suomalaisten pitäisi nousta yhtenä rintamana puolustamaan meidän upeita talvia”, Kerttu kiteytti.

Kotakorven ja toimittaja Markku Sipin Kerttu ja Marko toivoa etsimässä -tv-sarja avaa hienosti silmiä ilmastonmuutoksen kompleksisuudesta ja näyttää, kuinka tärkeää toivo on muutoksen tekemisessä.

Kunnat ilmastotyön ajureina

Päivän aikana saimme kattavan katsauksen siihen, missä Itä-Suomen kuntien ilmastotyössä mennään. Kuopion Kaupungin ympäristöasiantuntija Mari Turunen kertoi, että ilmastotyö on aloitettu jo 20 vuotta sitten ja ilmastotoimiin on motivoinut päästövähennysten lisäksi säästetty raha, kun esimerkiksi rakennusten energiankulutusta on vähennetty merkittävästi.

Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suotama avasi pienen kunnan tilannetta: “Ilmastotyö ei oo meillä helppoa”.

Ukrainan sota ja sen aiheuttama energiakriisi käänsivät viimeistään päättäjien näkemyksen ilmastotyön tarpeesta. Suotama kertoi hienon, konkreettisen esimerkin siitä, mitä Kontiolahden kunnassa on saatu aikaan. Maankaatopaikalle oli kerätty puiden kantoja ja Suotama lähti selvittämään, miten niitä voisi hyödyntää hiilensidontaan. Hän pyysi Lukelta laskemat kantojen avulla tehdystä hiilinielusta ja niin päätettiin upottaa 3500 kiloa puunkantoja entiselle, nyt kosteikoksi muutetulle turvetuotantoalueelle puhdistamaan vesiä.

Hiili ei karkaa kannoista ilmakehään ja eliöstö kiittää!

Kuntaliiton erityisasiantuntija Pauliina Jalonen kertoi selvityksestä, jossa kysyttiin kuntien ilmastotyön tilannetta. Jopa 90% suomalaisista asuu kunnissa, joilla on ilmastotavoite ja Suomen päästövähennystavoitteeseen (eli 80% päästövähennys vuoteen 2030 mennessä) sitoutuneita HINKU-kuntia on 99. Nyt Kuntaliiton mukaan työssä on keskitytty ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvää keskustelua tarvitaan enemmän. “Nyt sopeutuminen on ilmastopolitiikassa vähän siskopuolen roolissa”, Jalonen totesi.

Etelä-Savon Ely-keskuksen johtava ilmastoasiantuntija Jaana Leppänen kertoi, kuinka maakunnassa on koordinoitu ilmastotyötä. Resurssit ovat vähäiset, mutta yhteistyö eri alueiden toimijoiden kanssa on avainasemassa. Työssä on käytetty paljon tutkimuspohjaista tietoa ja työpajoihin on osallistunut eri toimialojen edustajia.

Lahden Kaupungin tavoitteena oli olla hiilineutraali vuonna 2025, eli tämän vuoden loppuun mennessä. Ympäristökoordinaattori Aino Kulonen harmitteli Ilmastokonferenssissa, että valitettavasti tavoitteeseen ei päästä pitkäjänteisestä työstä huolimatta.

Liikenteen päästöt ovat haastavia muuttaa ja ne ovat suuressa roolissa kuntien hiilidioksidipäästöissä. Lahdessa on kehitetty tiedolla johtamista ilmastotyössä ja tärkeää onkin, että oikea tieto on oikeassa paikassa ja vielä oikeaan aikaan, jotta sen pohjalta voidaan tehdä vaikuttavia päätöksiä. Kulonen kertoi rehellisesti, että Lahden kaupungilla on ollut risteäviä ja keskenään ristiriitaisia tavoitteita eri suunnitelmissa.

Esimerkiksi pyöräily ja kävely ovat merkittäviä päästöttämiä liikkumisen keinoja, mutta talousarviossa on saatettu säästää kevyenliikenteen väylien kunnossapidossa. Ison kokonaisuuden hallinta ilmastotyössä on haasteellista, mutta tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi.

Skenaariotyöllä ymmärrystä tulevasta

“Teemme tiedolla toivoa” on Suomen Ympäristökeskuksen eli SYKEn hieno ja työtä kuvaava slogan. Tutkija Anna Lipsanen esitteli Ilmastokonferenssissa FINNSCAPES–ilmastoskenaarioita Pohjois-Karjalan alueella. Nämä ovat vaihtoehtoisia ja uskottavia kuvauksia siitä mitä Pohjois-Karjalassa voi tapahtua, kun ilmastonmuutos etenee. Neljä eri skenaariota avaa vuotta 2050 erilaisten vakavuusasteiden kautta ja skenaarioista tuotetut herättelevät kuvat auttavat tavan tallaajaa ymmärtämään, minkälaisista muutoksista oikein puhutaan.

Joensuun kaupungissa tehdään ilmastotyötä Ilmastobudjetin avulla. Ilmastobudjetti seuraa kaupungin ilmastotoimien ja hiilineutraaliustavoitteen etenemistä, sekä suuntaa resursseja vaikuttavimpiin ilmastotoimiin. Ideaaliprosessi ilmastobudjetoinnissa toimisi Climate Joensuun ilmastokoordinaattorin Tuuli Hyppäsen mukaan niin, että ensin ilmastotyölle asetetaan tavoitteet kaupungin strategiassa, josta johdetaan toimenpiteet ilmasto-ohjelmaan. Ilmastobudjetissa toimenpiteet sitten pilkotaan vuosikohtaisiin tavoitteisiin. Näin saadaan kytkettyä ilmastotyö osaksi kaupungin talouden seurannan prosessia ja siihen käytetyt varat tulevat näkyväksi.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen ilmastoasiantuntija, HIPOVA-hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahti kertoi kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumisen riskikorteista. Riskikortit toimivat kunnille apuna kun ne suunnittelevat ilmastotyötä alueella ja korttien kehittämiseen on osallistettu kohdekuntien edustajia. Riskikortit innostivat ja herättivät pientä kateutta, joten Saara kehotti muita alueita varastamaan idean ja hyödyntämään jo tehtyä työtä.

Konferenssipäivä päättyi paneelikeskusteluun, jossa osallistujat eri alueilta ja eri aloilta keskustelivat kuinka ilmastotyöllä voidaan tuoda elinvoimaa kuntiin ja alueille. Keskustelemassa olivat LUT-yliopiston apulaisprofessori Eeva-Lotta Apajalahti, ELY:n valtakunnallisen ilmastoyksikön ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio, Kiteen Mato ja Multa Oy:n osakas Aimo Turunen, Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen ja Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Kati Partanen.

Kiitos innostavasta Ilmastokonferenssista ja tavataan ensi vuonna Kuopiossa!

Ilmastokriisi–hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittama hanke.

Kirjoittaja:

Iida Sallinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, iida.sallinen@savonia.fi