Ilmastonmuutos ei koske vain ympäristöä. Se vaikuttaa merkittävästi ihmisten arkeen, terveyteen ja hyvinvointiin, lisää psyykkisen tuen tarvetta ja asettaa uusia vaatimuksia sosiaali- ja terveyspalveluille globaalisti (Walinski et al., 2022; Corvetto et al., 2024).

Artikkeli perustuu Savonian YAMK-opiskelijoiden tekemään tutkimuskatsaukseen Vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palvelujen monialainen kehittäminen -opintojaksolla.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset arkeen ja mielenterveyteen

Ilmastonmuutos näkyy arjessa erityisesti ääri-ilmiöiden, kuten lämpöaaltojen, myrskyjen ja tulvien kautta. Tällaiset tapahtumat aiheuttavat psykologisia vaikutuksia, kuten traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), ahdistusta ja masennusta. Äärimmäisten sääilmiöiden ja kroonisten stressitekijöiden, kuten kuivuuden ja elintarviketurvattomuuden, on havaittu lisäävän mielenterveyspalveluiden tarvetta ja käyntimääriä psykiatrisessa päivystyksessä. Erityisen haavoittuvia ovat lapset, nuoret ja psyykkisesti sairaat, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tukea (Walinski et al., 2022; Corvetto et al., 2024).

Australiassa metsäpalot johtivat ahdistukseen, joka jatkui jopa 20 vuotta tapahtuman jälkeen. Tämä korostaa pitkäkestoisten mielenterveyspalvelujen tarvetta erityisesti katastrofeista kärsineille yhteisöille (Walinski et al., 2022). Lisäksi Crane ym. (2022) osoittavat, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat akuutit, subakuutit ja krooniset vaikutukset liittyvät käyttäytymisen sisäistämiseen ja ulkoistamiseen, mikä lisää mielenterveysongelmia ja kuormittaa palvelujärjestelmää entisestään.

Mielenterveyspalvelujen haasteet ilmastonmuutoksessa

Ilmastonmuutoksen tuomat pitkäaikaiset muutokset, kuten kuumuus, kuormittavat mielenterveyspalveluja. Walinski et al. (2022) osoittavat, että lämpötilan noustessa psykiatristen päivystysten käyntimäärät ja itsemurhien ehkäisypalveluiden tarve lisääntyvät. Euroopan psykiatriliitto (EPA) (2024) suosittaa, että mielenterveyspalvelujen tulisi mukautua joustavasti ilmastonmuutoksen haasteisiin ja varmistaa riittävät resurssit ja kyky toimia ääriolosuhteissa.

Myös muuttoliike tuo mukanaan uusia haasteita; esimerkiksi Eurooppaan saapuu ihmisiä, jotka ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia ja tarvitsevat pitkäaikaista tukea (Corvetto et al., 2024). Crane et al. (2022) korostavat, että ilmastonmuutoksen seurauksena mielenterveyden suojelemiseen on panostettava pitkäjänteisesti, ja palvelujen tulee ottaa huomioon sekä fyysiset että psyykkiset tarpeet hätävalmiussuunnitelmissaan.

Palveluiden kehitystarpeet

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien mielenterveysongelmien vuoksi on tarpeen kiinnittää huomiota palveluiden kehittämiseen ja erityisesti haavoittuvien ryhmien tukemiseen. Crane et al. (2022) esittävät, että hätävalmiussuunnitelmissa tulee huomioida molemmat – fyysinen ja psyykkinen terveys.

Väestön sopeutumiskyvyn ja resilienssin vahvistaminen on tärkeää. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tulisi tukea yhteisöjen resilienssiä erityisesti luonnonkatastrofeista kärsineillä alueilla ja alkuperäiskansojen yhteisöissä. Näin voidaan auttaa yksilöitä ja yhteisöjä sopeutumaan (Lebel et al., 2022).

Ennaltaehkäisevien mielenterveysinterventioiden merkitys lisääntyy. Erityisesti nuorille ja muille haavoittuville ryhmille kohdennetut interventiot voivat vähentää pitkäkestoisten psyykkisten ongelmien riskiä käsittelemällä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa ahdistusta ja stressiä varhaisessa vaiheessa (Brandt et al., 2024). Palveluiden tulee olla joustavia ääriolosuhteissa, kuten lämpöaalloissa. Näiden varalle olisi hyvä varata erityisiä resursseja, jotta palvelut voivat vastata tehokkaasti kasvavaan tarpeeseen (Corvetto et al., 2024).

Kestävien ja ympäristöystävällisten toimintamallien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on osa sopeutumista ilmastonmuutoksen haasteisiin, mikä vähentää terveydenhuollon omaa ilmastokuormitusta (Brandt et al., 2024).

Johtopäätökset

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset mielenterveyteen ovat monimutkaisia Palveluntarjoajien on oltava valmiita vastaamaan lisääntyvään kysyntään. Ennaltaehkäisevät toimet ja kestävät ratkaisut ovat keskeisiä, jotta mielenterveyspalvelut voivat vastata ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Mielenterveyden edistäminen vaatii jatkuvaa tutkimusta ja resilienssiä tukevia toimia, jotta yksilöt ja yhteisöt voivat sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty keinoälyä tutkimuskatsausten tietojen tiivistämisessä.

Kirjoittajat:

Laila Oinonen, Laura Koskinen, Linda Korpikoski, Miia Reipas, Tanja Leijokari-Olosundé, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelijat, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Juha Peteri, Savonia-ammattikorkeakoulu, juha.peteri@savonia.fi

Teija Korhonen, Savonia-ammattikorkeakoulu teija.korhonen@savonia.fi

Lähteet

Brandt, L., Adorjan, K., Catthoor, K., Chkonia, E., Falkai, P., Fiorillo, A., Gondek, T. M., Newberry Le Vay, J., Rojnic, M., Meyer-Lindenberg, A., Heinz, A., Dom, G., & Luykx, J. J. 2024. Climate change and mental health: Position paper of the European Psychiatric Association. European Psychiatry, 67(1), e41, 1–9. Saatavissa: https://doi.org/10.1192/j.eurpsy.2024.1754

Crane, K., Li, L., Subramanian, P., Rovit, E., & Liu, J. 2022. Climate change and mental health: A review of empirical evidence, mechanisms, and implications. ProQuest. Viitattu 22.9.2024. Saatavissa: https://www.proquest.com/docview/2756664843?sourcetype=Scholarly%20Journals

Corvetto, J. F., Helou, A. Y., Dambach, P., Müller, T., & Sauerborn, R. 2023. A systematic literature review of the impact of climate change on the global demand for psychiatric services. International Journal of Environmental Research and Public Health, 20(2), artikkeli 1190.

Lebel, L., Paquin, V., Kenny, T.-A., Fletcher, C., Nadeau, L., Chachamovich, E., & Lemire, M. 2022. Climate change and indigenous mental health in the circumpolar north: A systematic review to inform clinical practice. Transcultural Psychiatry. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/13634615211066698

Walinski, A., Sander, J., Gerlinger, G., Clemens, V., Meyer-Lindenberg, A., & Heinz, A. 2022. The effects of climate change on mental health. Saatavissa: https://reseharch-ebsccom.ezproxy.savonia.fi/c/u4zl2b/viewer/pdf/5zcekk5dof?route=details