Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat yhä laajemmalle, vaikuttaen niin fyysiseen terveyteen, ympäristöön kuin ihmisten mielenterveyteenkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti tiettyihin väestöryhmiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten luonnonkatastrofit ja elinympäristön muutos vaikuttavat erityisesti alkuperäiskansojen, lasten, ikääntyneiden ja ilmastopakolaisten mielenterveyteen. Mielenterveysalan ammattilaiset voivat käyttää tietoa näiden väestöryhmien erityistarpeista tukeakseen heitä paremmin ja tarjotakseen oikeanlaista psykologista tukea. (White ym. 2023.)

Teoreettisia näkökulmia ilmastonmuutoksen mielenterveysvaikutuksiin

Kaksi keskeistä teoreettista käsitettä auttavat selventämään ilmastonmuutoksen vaikutusta mielenterveyteen, Vulnerable Populations Conceptual Model (VPCM) ja solastalgia. VPCM-malli huomioi resurssit, riskit ja terveydentilan, jotka kaikki vaikuttavat siihen, kuinka haavoittuvia eri väestöryhmät ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Resurssit viittaavat sosioekonomisiin ja ympäristöllisiin resursseihin, kuten tuloihin, asuinympäristöön ja sosiaalisiin verkostoihin. Riskit liittyvät dokumentoituihin terveysriskeihin, kuten luonnonkatastrofeihin, jotka voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Terveydentilaan sisältyvät ikä- ja sukupuolierityiset terveysriskit ja kuolleisuusluvut, jotka voivat olla korkeammat tiettyjen väestöryhmien keskuudessa (White ym., 2023).

Solastalgia puolestaan kuvaa ahdistusta ja surua, joka syntyy oman elinympäristön muutoksesta tai tuhoutumisesta. Tämä ilmiö on merkittävä erityisesti niillä, jotka kokevat suuria ympäristömuutoksia, kuten ilmastokatastrofeja tai ihmisten aiheuttamaa ympäristön rappeutumista. Solastalgia voi aiheuttaa vakavaa stressiä ja ahdistusta, sillä ihmiset tuntevat menettävänsä yhteyden paikkaan, johon he ovat tunnesiteissä (White ym., 2023).

Ilmastonmuutos ja lasten mielenterveys

Lapsille ja nuorille ilmastonmuutos on erityisen uhkaava. Heillä on rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa asiaan, mutta he ovat hyvin tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Laaja tutkimus 10 000 nuoren keskuudessa osoitti, että yli puolet koki ilmastonmuutoksen synnyttämiä negatiivisia tunteita, kuten surua, vihaa, ahdistusta ja avuttomuutta. Näistä nuorista 75 % koki myös tulevaisuuden pelottavaksi, mikä osoittaa ilmastoahdistuksen laajuuden heidän keskuudessaan. He kokevat turhautumista ja pettymyksiä päätöksentekijöiden toimista, jotka heidän näkemyksensä mukaan eivät riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (Squires ym., 2024).

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat mielenterveysvaikutukset voivat olla lapsille pitkäaikaisia ja vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa, selviytymiskykyynsä ja koulutuksellisiin mahdollisuuksiinsa. Ammattilaisten tulisi olla tietoisia tästä ja ottaa aktiivinen rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten käsittelyssä lasten ja nuorten kanssa. Ammattilaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus tiedon jakamiseen ja nuorten tukemiseen sekä heidän huoliensa käsittelyyn (Squires ym., 2024).

Mielenterveysongelmat ja ilmastotapahtumat

Ihmiset, joilla on jo mielenterveysongelmia, ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen aiheuttamille negatiivisille terveysvaikutuksille. Jopa 90 % tähän ryhmään kuuluvista koki ilmastotapahtumien, kuten lämpöaaltojen, tulvien ja maastopalojen, heikentävän entisestään heidän psyykkistä ja fyysistä terveyttään. Tämä voi ilmetä lisääntyneenä riskiä sairastua lämpöhalvaukseen, masennuksen pahenemisena ja jopa kohonneena kuolleisuusriskiä ilmastotapahtuman jälkeen (Woodland ym., 2023).

Ilmastonmuutoksen vuoksi mielenterveysongelmista kärsivien terveysongelmien riski voi kasvaa ja lisää palvelujen käyttöä. Tulevaisuuden tutkimukset voisivat hyötyä standardoiduista mittareista, jotta eri väestöryhmien mielenterveysvaikutuksia voitaisiin tarkastella ja verrata yhdenmukaisemmin. Tämä auttaisi myös terveydenhuollon ammattilaisia kehittämään strategioita ja palveluita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (Woodland ym., 2023).

Lämpötilan nousu ja itsemurhariskit

Vaikka ilmastonmuutoksen ja mielenterveyden välinen yhteys on tunnustettu, lämpötilan nousun ja itsemurhien määrän välistä yhteyttä ei ole kyetty selvästi osoittamaan. Tutkimukset eri osavaltioiden lämpötiloista ja itsemurhien määristä Yhdysvalloissa osoittivat, että lämpötiloilla ei ole suoraa vaikutusta itsemurhien esiintymiseen; itse asiassa, joissain lämpimissä osavaltioissa itsemurhien määrä oli alhaisempi kuin viileämmissä osavaltioissa (Andrew, 2023).

Mielenterveysongelmien osalta ei ole riittävästi näyttöä siitä, että se olisi suoraan yhteydessä itsemurhien määrään. Terveydenhuollon ja mielenterveyspalveluiden on hyvä huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, joskin niiden ensisijaisena tehtävänä on tarjota korkealaatuista palvelua (Andrew, 2023).

Johtopäätökset

Ilmastonmuutos on monitahoinen haaste, jonka vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri väestöryhmiin. Tietyt ryhmät, kuten lapset, nuoret, alkuperäiskansat, mielenterveysongelmista kärsivät ja ilmastopakolaiset, tarvitsevat erityistä tukea ja huomioimista. VPCM-malli ja solastalgian käsite tarjoavat näkökulmia ja työkaluja mielenterveysalan ammattilaisille, jotta he voivat kartoittaa ja ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia asiakkaidensa hyvinvointiin.

Terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista on hyvä lisätä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat mielenterveysvaikutukset ovat todellisia, ja sen ennaltaehkäisyyn sekä lieventämiseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista panostusta sekä politiikan että terveydenhuollon tasolla.

LÄHTEET

Andrew, J. A. 2023. Thinking clearly about climate change and mental health. Australian psychiatry. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/10398562231172398. Viitattu 1.10.2024.

Squires, E., Whiting, L. & Petty, J. 2024. Effects of climate change on the health of children and young people. Nursing Standard. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://journals.rcni.com/nursing-standard/evidence-and-practice/effects-of-climate-change-on-the-health-of-children-and-young-people-ns.2024.e12308/full. Viitattu 6.10.2024.

White, B. P., Breakey, S., Brown, M. J., Smith, J. R., Tarbet, A., Nicholas, P. K. & Ros, A. M. V. 2023. Mental Health Impacts of Climate Change Among Vulnerable Populations Globally: An Integrative Review. Annals of Global Health, 89(1), 66, 1–19. Saatavilla: https://doi.org/10.5334/aogh.4105. Viitattu 1.10.2024.

Woodland, L., Ratwatte, P., Phalkey, R. & Gillingham, E. L. 2023. Investigating the Health Impacts of Climate Change among People with Pre-Existing Mental Health Problems: A Scoping Review. International Journal of Environmental Research and Public Health, 20(8), 5563. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://doi.org/10.3390/ijerph20085563. Viitattu 6.10.2023.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty keinoälyä tutkimuskatsausten tietojen tiivistämisessä.

Kirjoittajat

Hanna Keinänen, Markku Virta, Salla-Mari Hänninen, Anne Korhonen Mielenterveys – ja päihdetyön kehittäjä YAMK opiskelijat, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Juha Peteri, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Teija Korhonen, yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu