Neuvola on Suomalainen innovaatio, joka sai alkunsa jo 1920-luvulla. Suomesta lähtöisin oleva neuvolajärjestelmä on tullut tunnetuksi myös maailmalla ja sen hyvä maine on perustunut esimerkiksi vähäiseen imeväis- ja äitikuolleisuuteen. (Kouvalainen 1995).

Neuvolajärjestelmä on myöhemmin laajentunut myös ikäneuvolaksi. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Monisairastavuus lisääntyy iän myötä, johon liittyvät myös lisääntyneet sairaalahoitojaksot ja avuntarve. Nopea ikääntyneiden väestönkasvu asettaa haasteita myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Toimintakyvyn tukemisessa avainasemassa ovat varhainen ongelmien havaitseminen ja hoidon koordinointi. (Liimatta & Pitkälä 2020, 1387-8). Suomessa hyvinvointialueet tuottavat lakisääteisesti ikäihmisille suunnattuja terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia palveluja, jotka voidaan toteuttaa myös neuvolapalveluna. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 12/980, 2 luku 12 §)

Mikä ihmeen ikäneuvola?

Ikäneuvolan palvelut edistävät ikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä, tukevat terveellisiä elämäntapoja sekä auttavat ehkäisemään sairauksia ja tapaturmia. Siinä korostuu varhaisen tuen tarjoaminen ja ongelmien havaitseminen ajoissa. Neuvola tarjoaa yksilöllistä neuvontaa, ohjausta ja tukea terveyteen, sairauksiin ja toimintakykyyn. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata lisätutkimuksiin tai hyödyntämään muita saatavilla olevia palveluja. (Heikkinen, Stolt, Hupli, Löppönen & Suhonen 2021).

Kaksi terveydenhoitajaopiskelijaa pääsi toteuttamaan ikäneuvolaa kehittämistyönä Australiassa, Melbournessa. Kehittämistyön tilaajana toimi Melbournen Suomalainen Ystäväpalvelu (Finnish Friendly Visiting Service), joka järjestää ryhmäaktiviteetteja, retkiä, tapaamisia ja liikuntatoimintaa Melbournessa asuville suomalaisille. Asiakaskunta koostuu pääasiassa ikäihmisistä, mistä heräsi idea toteuttaa terveyttä edistävää ja sairauksia ennaltaehkäisevää ikäneuvolaa.

Kehittämistoiminta alkoi tarpeen tunnistamisella. Australiassa ikäneuvolaa ei tunneta, mistä heräsi idea viedä ikäneuvola Australiassa asuville suomalaisille. (Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos 2017, 51). Neuvolan tarkoituksena oli arvioida kattavasti asiakkaiden arjessa selviytymistä ja toimintakykyä sekä tarjota yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta. Tavoitteena oli hyvinvoinnin, terveyden ja terveellisten elintapojen sekä toimintakyvyn edistäminen, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, ongelmien tunnistaminen ja varhainen tuki.

Ideointi aloitettiin Suomessa 2024 alkuvuodesta, jolloin ajatus ikäneuvolasta muovautui yhteistyössä Ystäväpalvelun työntekijöiden ja vaihtokoordinaattorin kanssa. Ideointi- ja suunnitteluvaiheessa tavattiin Eloisan alueen ikäneuvolan terveydenhoitajaa ja käytiin inspiroivia keskusteluja ikäihmisten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Suunnitteluvaiheessa muovautui ikäneuvolan terveystarkastusrunko ja sisältö.

Ikäneuvolatoimintaa järjestettiin asiakkaiden yhteisinä tapaamispäivinä Suomitalolla sekä erikseen sovittuina kotikäynteinä. Näin voitiin mahdollistaa palvelu erikuntoisille asiakkaille. Sisältö koostui terveystarkastusrungosta, joka sisälsi laajasti kysymyksiä terveydestä, arjesta ja toimintakyvystä. Asiakkailla oli mahdollisuus erilaisiin fysiologisiin mittauksiin (happisaturaatio, verenpaine, verensokeri, lämpö). Ravitsemus-, kaatumisriski- ja mielialakyselyt täydensivät terveystarkastusta. Suomitalolla joka toinen maanantai järjestetty neuvola toimi walk in –periaatteella. Walk in -vastaanotoissa korostui matalakynnyksisyys, joka keräsi suosiota myös niiden keskuudessa, jotka eivät olleet ajatelleet kokeilla ikäneuvolaa. Ikäneuvolakäyntiä toteutettiin asiakkaan tarpeista lähtöisin. Käynti saattoi siis sisältää terveystarkastusrungon mukaista keskustelua, mittaukset ja kyselyt tai vain jonkin asiakkaan haluaman fysiologisen mittauksen ja kuulumisten vaihdon.

Mitä ajatuksia ja oppeja jäi käteen?

Ikäneuvolan järjestäminen herätti keskustelua asiakkaiden kanssa Australian hoitojärjestelmästä ja maan tarjoamista palveluista ikääntyville. Keskusteluiden pohjalta ennaltaehkäisy näyttäytyi monelle sairaanhoitoa vieraampana käsitteenä. Ikäneuvolakäynti nosti keskusteluun terveydessä ja arjessa mietityttäviä asioita. Se vahvisti entuudestaan asioita, jotka asiakas koki hyväksi ja toimivaksi elämässään. Neuvola sai positiivista palautetta ja asiakkaat kokivat sen hyödyllisenä. Asiakkaat kokivat saaneensa vastauksia myös mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin. Ystäväpalvelu toivoo jatkumoa ikäneuvolalle, jota seuraavat opiskelijat pääsevät jatkamaan ja kehittämään. Kehityskohteita voisi olla neuvolan saavutettavuus puhelimella sekä ikäneuvolan markkinointi Ystäväpalvelulle. Onko ikäneuvolasta mahdollista saada vielä houkuttelevampi löytämällä erilainen markkinointitapa kohderyhmälle?

Opimme kehittämistyön prosessin aikana paljon. Terveydenhoitajan osaamisvaatimuksiin kuuluu monikulttuurinen ja kansainvälinen osaaminen, jota ympäristö meille tarjosi. Pääsimme käyttämään erilaisia toimintamalleja ja työmenetelmiä kuten hoidon tarpeen arviointia, varhaista puuttumista sekä puheeksiottoa. Koemme, että tämän kehittämistyön myötä kasvoimme terveydenhoitajina ja osaamme nyt entistä paremmin arvioida monipuolisesti hyvinvointia ja terveyttä, tunnistaa poikkeavuuksia terveydessä sekä antaa terveysneuvontaa mitä terveydenhoitajilta vaaditaankin. (Haarala 2022).

Ikäneuvolalla on iso merkitys niin yksilö kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Moniammatillisen geriatrisen osaamisen edistämisellä voidaan merkittävissä määrin vähentää sairaalahoitojaksoja ja tarjota kotiin vietäviä palveluita. Iäkkään toimintakyvyn heikentyminen jää valitettavan monella pysyväksi. Lääkärilehdestä käy ilmi, kuinka olisi järkevää keskittää resursseja parempikuntoisten kotona selviytymisen tukemiseen ja heidän jäljellä olevan toimintakykynsä ylläpitämiseen, joka myös positiivisesti vaikuttaisi kasvaviin terveydenhuollon kustannuksiin. (Viikari 2018, 1414-1415). Ikäneuvola edistää pääsemään tätä tavoitetta kohti. Lisäksi se edistää myös terveyspalvelujen yhdenvertaisuutta eri ikäisen väestön välillä. Myös ikääntyvät tarvitsevat ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.

Kirjoittajat:

Martta Holopainen, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, martta.holopainen@edu.savonia.fi

Noora Siitari, terveydenhoitajaopiskelija, Savonia AMK, noora.siitari@edu.savonia.fi

Fatima Moursad, lehtori, Savonia AMK, fatima.moursad@savonia.fi

Lähteet:

Haarala, Päivi 2022. Terveydenhoitajan ammatilliset osaamisvaatimukset. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-341-1. Viitattu 12.12.2024.

Heikkinen, Petraliina, Stolt, Minna, Hupli, Maija, Löppönen, Minna, Suhonen, Riitta 2021. Ikäneuvolan merkitys ikääntyneiden itsenäiselle toimimiselle: 70-vuotiaiden palvelunkäyttäjien kokemuksia. Hoitotiede-lehti. https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128962/77999. Viitattu 3.12.2024.

Kouvalainen, Kauko 1995. Neuvolatoiminnan haasteet ja uhat. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo50007. Viitattu 30.11.2024

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 12/980. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 Viitattu 30.11.2024.

Liimatta, Heini, Pitkälä, Kaisu 2020. Ennakoivat kotikäynnit tukevat iäkkäiden elämänlaatua. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo15643. Viitattu 30.11.2024

Salonen, Kari, Eloranta, Sini, Hautala, Tiina, Kinos, Sirppa 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-649-4. Viitattu 30.11.2024

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuaika tuntematon. Iäkkäiden ihmisten palveluja ja etuuksia koskevaa lainsäädäntöä. https://stm.fi/lainsaadanto/iakkaat-ihmiset. Viitattu 30.11.2024.

Viikari, Laura 2018. Missä ja miten vanhuksia tulisi hoitaa? Lääkärilehti. http://www.laakarilehti.fi.ezproxy.savonia.fi/ajassa/nakokulmat/missa-ja-miten-vanhuksia-tulisi-hoitaa/. Viitattu 3.12.2024.