Etä- ja hybridityöskentely on tullut jäädäkseen suomalaiseen työelämään. Työhyvinvointi on monella tapaa uhattuna nyt ja tulevaisuudessa, mutta samanaikaisesti myös lisääntyvä etä- ja hybridityö tuo mukanaan ennennäkemättömän paljon mahdollisuuksia ja kykyä vaikuttaa työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin sekä siihen, miten ja missä työskentelemme. Hybridityö voikin osaltansa mahdollistaa niin uusien työhyvinvointitapojen, työhyvinvointijohtamisen kuin itsensä johtamisenkin kukoistamisen.

Millaisia mahdollisia vaikutuksia hybridityöllä on työyhteisön työhyvinvointiin ja miten sitä voitaisiin kehittää itseohjautuvassa organisaatiossa? Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan vastauksia Jaana Siermalan (2023) YAMK-opinnäytetyössä Keski-Pohjanmaalla sijaitsevassa kehittämisorganisaatiossa.

Opinnäytetyössä (Siermala J. 2023) toteutettiin itseohjautuvassa ja hybridityötä tekevässä organisaatiossa kehittämisprosessi toimintatutkimusta mukaillen. Sen avulla tavoiteltiin avointa ja luontevaa vuoropuhelua ja vaikuttamista työyhteisön kaikkien jäsenten välillä. Lisäksi pyrittiin saamaan jokaisen työyhteisön jäsenen palaute ja arvio työhyvinvoinnista esiin, koska työhyvinvointi ja siitä huolehtiminen kuuluu kaikille työyhteisössä, vaikka viime kädessä se onkin johdon vastuulla.

Opinnäytetyössä työhyvinvointia vahvistavia tekijöitä havaittiin olevan mm. itseohjautuvuus ja etätyö, joustava työ, kannustava ilmapiiri, tiimin tuki, yhteisöllinen kulttuuri ja yhdessä tekeminen. Nämä kaikki vahvistavat henkilöstön sisäistä motivaatiota sekä hallinnan tunnetta ja näin ollen lisäävät työn imua, työhyvinvointia sekä työhön sitoutumista.

Kuormitusriskeinä opinnäytetyössä puolestaan havaittiin tuen ja palautteen puute, heikko työn organisointi, vastuiden määrittelyn epämääräisyys sekä sisäisen viestinnän hajanaisuus. Nämä voivat johtaa siihen, että työntekijät kokevat työnteon tarkoituksen ja merkityksen heikentyvän, samoin kuin hallinnan tunteen heikkenevän. Tämä saattaa lisätä työntekijöiden kuormittuneisuutta, altistaa työstressille, kasvattaa uupumusriskiä sekä vähentää työhön sitoutumista. 

Opinnäytetyössä nousi vahvasti esiin myös hybridi- ja etätyöhön liittyvät haasteet; liikkumattomuus, lähikontaktien vähyys sekä tuen puute. Nämä ovat isoja hyvinvoinnin riskitekijöitä, jotka jokaisen etätyötä tekevän organisaation tulisi tiedostaa. Toisaalta opinnäytetyössä havaittiin, että etätyö koettiin myös työhyvinvointia vahvistavana tekijänä, sillä se mahdollistaa merkittävän määrän vapautta omien töiden suunnittelussa.

Opinnäytetyönä toteutettu kehittämisprosessi vahvisti tietopohjaa työhyvinvoinnin merkityksestä ja siitä, että se on tulevaisuuden tärkeimpiä työelämä- ja johtamistaitoja, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Työyhteisön kaikkien jäsenten yhteistoiminta toisilta oppimalla ja yhdessä tekemällä tuotti 40 kehittämistoimenpidettä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Toimenpiteet koskivat tiedonkulkua ja viestintää, johtamista, yhteisöllistä toimintaa ja osaamisen kehittämistä. Yhdessä laaditut toimenpiteet, sovitut vastuuhenkilöt ja seurantamittarit vahvistivat organisaation sitoutumista ja motivaatiota toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Työelämä tulee jatkossakin olemaan voimakkaassa muutoksessa ja se vaikuttaa myös työhyvinvointiin. Sen vuoksi työhyvinvointia ja sen kehittämistä on tärkeä tarkastella ja kehittää systemaattisesti, suunnitelmallisesti ja organisaatioiden erityispiirteet huomioon ottaen. Työhyvinvointi on jokaisen organisaation kilpailukyvyn sekä menestyksen kivijalka. Jokaisen organisaation olisi hyvä yhteistoiminnallisesti laatia oma työhyvinvointisuunnitelma, joka tulisi osaksi organisaation strategiatyötä sekä päivittäistä johtamista. 

Työhyvinvointi ja ennen kaikkea hyvinvoiva työelämä kuuluu kaikille ja ilmiön ymmärtäminen auttaa meitä kaikkia rakentamaan hyvinvoivempaa työelämää nyt ja tulevaisuudessa.

Lähde:

Siermala Jaana 2023. Yhteistoiminnallinen työhyvinvoinnin kehittäminen Kaustisen seutukunnassa – yhdessä kehittämällä kohti parempaa työhyvinvointia. YAMK opinnäyteytyö. Sosiaali- ja terveysala, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen tutkinto-ohjelma. Kuopio: Savonia—ammattikorkeakoulu.

Kirjoittajat:

Jaana Siermala, YAMK-opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen- ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu, lunanmatka@gmail.com, Puh. +358 40 704 3237.

Päivi Tikkanen, TtT erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School.