Käsi joka piirtää mustalla tussilla keltaiselle pohjalle.

Savonia-artikkeli: HOPS-ohjauskeskustelualusta – lisätyökalu pedagogisen hyvinvoinnin edistämiseksi

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskelijat tekevät ja muokkaavat henkilökohtaista opiskelu- ja urasuunnitelmaa (HOPS) opintotietojärjestelmä Pepissä. HOPS on dokumentoitu suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija suorittaa: milloin, miten ja missä järjestyksessä. Se pohjautuu opiskelijan tutkinto-ohjelman rakenteen mukaisiin kokonaisuuksiin ja osaamistavoitteisiin, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintonsa. Opiskelija voi huomioida opintojensa suunnittelussa ja opintovalinnoissa kiinnostuksensa kohteet, uratavoitteensa ja erilaiset tulevaisuudennäkymät. Opintotietojärjestelmä Peppi tarjoaa opiskelijalle työkalut opintojen etenemisen tekniseen suunnitteluun, joka tarkoittaa mm. opintojen rakenteen muokkaamista, opintojaksoille ilmoittautumisen ja osaamisen hyväksilukemisen toteuttamista.

Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelija saa ohjausta opintosuunnitelmansa ja valintojensa tekemiseen mm. henkilökohtaisissa HOPS-keskusteluissa, joita järjestetään ja tarjotaan opiskelijoille opintojen eri vaiheissa. Ohjauksen avulla opiskelija yhdessä opettajatuutorin kanssa seuraa opintojen etenemistä ja sen pohjalta oppimista, kehittymistä ja urasuunnitelmia voidaan tukea yksilöllisemmin. Hops-keskustelujen toteuttamiseksi ja tueksi tarvittiin työkalu, joka kokoaa numerotiedon rinnalle laadullista tietoa ja jonka avulla ohjaajan ja opiskelijan suhde voi toteutua vastavuoroisena ja dialogisena.

Tavoitteena HOPS-keskustelujen terävöittäminen

Olemme Tulevaisuuden työkyky -hankkeessa kehittäneet HOPS-ohjauskeskustelujen digitaalisen alustan (FI/EN), jonka avulla molemmat sekä opiskelija että opettajatuutori voivat valmistautua keskusteluun ennalta. Kehitimme digitaalisen alustan edistääksemme sekä opiskelijoiden että opettajien pedagogista hyvinvointia sekä terävöittääksemme ohjauskeskusteluja. Alusta on Peppiin yhdistetty erillinen osa, joka sisältää opiskelijan ja opettajan käyttöliittymät. Työkalun sisältöä ja sen kysymyspatteristoja kehitettiin yhdessä mukana olevien opettajatuutorien ja järjestelmäasiantuntijan kanssa syksyllä 2023. Alustaa testattiin tammikuussa 2024 alkaneessa opiskelijapilotissa (n=72). Testaajina mukana olevat amk-opiskelijat opiskelevat kokonaan verkkovälitteisesti. Alusta on suunniteltu mahdollisimman selkeäksi ja ketteräksi, millä pyritään takaamaan sen mahdollisimman sujuva käyttö.

Kehitetty HOPS-kompassi on opinto- ja uraohjauksen työväline. Kompassi kokoaa yhteen tietoturvalliseen paikkaan sen, mitä opiskelija haluaa ohjaajan tietävän opintoihinsa vaikuttavista asioista, elämäntilanteestaan ja urasuunnitelmistaan. Opettajatuutori aikatauluttaa opiskelijoille HOPS-keskustelut ja tiedottaa siitä, että on aika tarkastella omia opintoja ja kirjoittaa tietoja HOPS-alustalle. Alustalle kirjattujen tietojen avulla opettajatuutorin on mahdollista tutustua opiskelijan tilanteeseen ennakolta.

HOPS-kompassissa opiskelijan käyttöliittymän sisällön muodostavat opintotietojärjestelmä Pepistä siirtyvät opiskelijan perustiedot sekä kolme kysymyspatteristoa, joita opiskelija täyttää opintojensa eri vaiheissa. Suunnitellut kysymyspatteristot ovat: aloituskeskustelu, opintojen keskivaiheen keskustelu ja opintojen loppuvaiheen keskustelu. Kussakin patteristoissa on sekä opinto- että urasuunnittelua käsittelevä osa. Kysymyspatteristot on rakennettu suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa usein esitetyn Kolme opiskelun ja ohjauksen ydinprosessia -mallia mukaillen. (Skaniakos 2011, 8 – 9) Opettajatuutorin käyttöliittymän sisällön muodostavat hakutoiminnot, opiskelijan kirjaamien tietojen katselu sekä kommentointi.

Opettajatuutorien käyttäjäkokemukset – HOPS-kompassi jäsentää

Hops-ohjausalustan käyttäjäkokemus on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Käyttäjäkokemuksen kolmikannan muodostavat hyödyllisyys, käytettävyys ja löydettävyys. Hyödyllisyyttä arvioidaan sillä, kuinka hyödyllisiä alustan toiminnot ja tekstisisällöt ovat? Käytettävyyttä sillä, kuinka helppoa alustaa on käyttää ja löydettävyyttä sillä, kuinka helposti käyttäjä löytää alustalta tarvitsemansa toiminnot tai tiedon. Pilotissa mukana olleiden opettajatuutorien (n=6) näkemykset ja käyttökokemukset koottiin pilotin loppuvaiheessa toteutetussa teemahaastattelussa.

Opettajatuutorien mukaan Hops-ohjausalusta ja sen kysymyspatteristot auttavat erityisesti verkkovälitteisesti käytävissä keskusteluissa jäsentäen ja terävöittäen niitä. Alusta ja siihen sijoitetut toiminnot koettiin hyödyllisiksi. Yhtenäinen malli, yhdessä sovittu aikataulu ja ohjeet myös helpottavat opettajatuutorin ohjauspedagogista työtä. Opettajatuutorit näkevät hyvänä myös sen, että he voivat ennalta tutustua ja valmistautua opiskelijoiden vastauspohdinnoissaan esille nostamiin kysymyksiin jopa huoliin. Opiskelijoiden asiat dokumentoituvat hyvin. Alustalle kirjattuihin ja sovittuihin asioihin on myös helppo palata – alusta toimii muistin tukena. Ensimmäisellä kerralla ohjauskeskusteluihin kului kuitenkin aiempaa enemmän aikaa.

Haastattelussa opettajatuutorit toivat esille myös sen, että opiskelijat kuvaavat opiskelulleen ja osaamiselleen asettamiaan tavoitteita, jotka pohjaavat mm. omiin motiiveihin, kiinnostuksen kohteisiin ja arvoihin, omaan aiempaan osaamiseen ja vahvuuksiin sekä tulevaisuudensuunnitelmiin. Opiskelu ei ole muusta elämästä irrallaan, vaan se sijoittuu osaksi kulloistakin elämäntilannetta ja henkilökohtaista opiskeluvaihetta. Opiskelijan opintojen omistajuuden vahvistaminen lisää opintoihin sitoutumista ja sitä kautta sekä merkityksellisyyden kokemusta että opintojen etenemistä. HOPS-keskusteluilla ja henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla sekä siihen saatavalla ohjauksella on merkitystä. HOPS-kompassin avulla ohjausta on mahdollista kohdentaa aiempaa paremmin. Opettajatuutorit toivat esille myös alustan tekniseen toimintaan liittyviä haasteita, joiden vuoksi alusta ei ollut käytössä aivan kaikissa ryhmään (n=72) kuuluvien opiskelijoiden keskusteluissa. Sujuvia HOPS-käytänteitä voidaan pitää tavoiteltavina niin mikro- (yksilö, opiskelija) kuin makrotasonkin (amk, työelämä) näkökulmasta.

Opiskelijoilta kerätään palaute HOPS-ohjauskeskustelualustan käyttökokemuksista. Artikkelia kirjoitettaessa aineisto ei ole vielä käytettävissä.

Hops-kompassi on kehitetty Tulevaisuuden työkyky -hankkeessa, jonka tavoitteena on pedagogista hyvinvointia tukevien menetelmien kehittäminen. Kompassin kehittämistyössä on hyödynnetty Oulun ammattikorkeakoulussa käytössä olevaa Urasuunnittelu -työkalua.

Savonian kompassi löytyy täältä: hops-kompassi.savonia.fi

HOPS-kompassiin kirjaudutaan Savonian kampustunnuksilla.

Tutustu kompassin kysymyspatteristoihin tästä:

Kirjoittaja:

Pirjo Venhovaara, koordinoiva ohjausasiantuntija, Tulevaisuuden työkyky -hanke. pirjo.venhovaara@savonia.fi