Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan (sote) opettajilla ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusyksikön henkilöstöllä on vuosikymmenien kokemus ja vahva pedagoginen osaaminen simulaatioiden käytössä sekä tutkintoon johtavissa opinnoissa ja ammattilaisen osaamisen kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Sote-alan simulaatioissa osallistujat harjoittelevat potilaiden tai asiakkaiden hoitoa ja kohtaamista mahdollisimman autenttisissa tilanteissa.  Simulaatio-oppiminen tapahtuu simulaatiosuunnitelman mukaisesti lavastetussa ympäristössä tai todellisessa työympäristössä. Simulaatiot edistävät oppijoiden potilas- ja asiakasturvallista toimintaa sekä vahvistavat ammattialan keskeisten työtehtävien ja tiimityö- ja vuorovaikutustaitojen oppimista.

Kehittämishankkeissa vahvistetaan Sote-alan simulaatiopedagogiikan laatua

Savoniassa simulaatiopedagogiikkaa on kehitetty useissa kansallisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Rehtorin rahoituksella vuosina 2021–2024 toteutettavassa simulaatiopedagogiikan tutkimus- ja kehittämishankkeessa kehitetään ja arvioidaan sote -alan simulaatiopedagogiikan laatua sekä vahvistetaan opetuksen näyttöön perustuvuutta. Kaikki sote-alan simulaatioihin osallistuvat opettajat ovat simulaatio-ohjaajakoulutettuja ja keväällä 2024 järjestetään lisäksi ohjaajien jatkokoulutus.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimii useita simulaatiokouluttajia ja he vastaavat alueillaan monialaisista simulaatio- ja hätätilannekoulutuksista. Koulutuksen palvelualueeseen kuuluva kliinisen koulutuksen keskus tukee hyvinvointialueen simulaatiokouluttajien osaamista muun muassa järjestämällä simulaatio-ohjaajakoulutuksia ja kouluttajien verkostotapaamisia. Kliinisen koulutuksen keskus tarjoaa myös vahvaa osaamistaan yksiköiden simulaatiokoulutusten suunnittelu- ja kehittämistyöhön.  

Hoitotyön osaamisen ja koulutuksen kehittäminen yhteistyössä Fudanin yliopiston kanssa

Savonia ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on tehnyt hankeyhteistyötä Shanghaissa sijaitsevan Fudanin yliopiston ja sen kolmen sairaalan kanssa jo lähes 15 vuoden ajan. Fudanin yliopiston ja sen kolmen yliopistollisen sairaalan johtajat vierailivat Savoniassa lokakuun alussa päättymässä Aasia-ohjelmaan kuuluvan CO-creating Appraisals for Clinical Health Practice in Nursing Care (Coach-Nurse) -hankkeen kautta. Vierailijoille esiteltiin Savonian simulaatiopedagogiikkaa teemalla ”Evidence Based- Education at Savonia UAS”. Vierailulla Pohjois-Savon hva:lle Kuopion yliopistollisessa sairaalassa heille kerrottiin koulutuksen palvelualueen toiminnasta ja sairaalassa tapahtuvista monialaisista simulaatiokoulutuksista.  Simulaatio-opetus, erityisesti monialaiset simulaatiot ja simulatiopedagiikka herättivät vierailijoissa mielenkiintoa.

Teimme vastavierailun Shanghaihin Fudanin yliopistoon (School of Nursing) marraskuussa. Siellä, heidän toiveestaan, jatkoimme keskustelua simulaatioista.  Kerroimme Savonian ja hyvinvointialueen tiiviistä koulutusyhteistyöstä ja havainnollistimme sitä yhteisessä esityksessämme, jossa kerroimme sairaanhoitajakoulutuksesta ja simulaatio-oppimisesta sen osana. Erityistä mielenkiintoa herättivät ajatuksemme ja esimerkit monialaisista simulaatioista sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä.  

Fudanin yliopiston simulaatio-oppiminen ja simulaatiopedagogiikan tarpeet

Meille esiteltiin Fudanin yliopiston (School of Nursing) simulaatiotilat, jotka teknisestä ja toiminnallisesta näkökulmasta vastasivat meillä käytössä olevia simulaatiotiloja. Yliopiston opiskelijamääristä kertonee se, että simulaatiotilat käsittivät neljäkerroksisen talon, josta eri kerroksista löytyi useisiin hoitotyön osa-alueisiin, kuten lasten hoitotyöhön tai synnytysten hoitoon erilliset täysin varustetut simulaatiotilat.

Sen sijaan keskusteluissa opettajien kanssa tuli esille tarve simulaatiopedagogisen osaamisen vahvistamiselle. Simulaatio-opetus vaikutti meidänkin näkökulmastamme enemmänkin taitopajaopetukselta, keskittyen tietyn toiminnan harjoitteluun. Simulaatioita toistettiin useita kertoja, niin että kaikki opiskelijat ovat olleet toimijan roolissa simuloidun oppimistapahtuman, esimerkiksi hengitysvajauspotilaan hoidon, aikana. Tutkimusten mukaan oppimistulosten näkökulmasta vaikuttavaa oppimista simulaatioissa tapahtuu kuitenkin monikanavaisesti; itse toimimalla, havainnoimalla, kuuntelemalla ja erityisesti oppimiskeskusteluissa reflektoimalla. Näin ollen nähdään, että laadukkaasti suunnitellussa ja toteutetussa simulaatiossa on riittävää, että opiskelija osallistuu pienryhmässä tiettyyn simulaatioon kerran, riippumatta onko hän toimijana vai havainnoimassa toimintaa.

Lastensairaalassa pääsimme tutustumaan sairaalan simulaatiotiloihin. Niitä käytetään sairaanhoitajien ja kätilöiden osaamisen ylläpitämiseen erilaissa lasten akuutteja hoitotilanteita, kuten lapsen elvytys, varten.  

Fudan-yhteistyön jatkaminen tulevaisuudessa

Vierailun tavoitteena oli keskustella tutkimus- ja koulutusyhteistyöstä tulevaisuudessa. Keskusteluissa nousi esille tulevaisuuden yhteistyöalueina hoidon laadun ja hoitotyön johtamisen kehittäminen.  Useiden vuosien ajan toteutettuja opiskelija-, opettaja sekä hoitaja-/esihenkilövaihtoja päätettiin jatkaa. Lisäksi simulaatiopedagogisen osaamisen ja erityisesti simulaatio-ohjaajakoulutuksen tarve nousi vahvasti esille yhtenä tulevaisuuden yhteistyöalueena. Sovimme, että Savonia ja Pohjois-Savon hyvinvointialue haemme rahoitusta yhdessä Fudanin yliopiston ja sen sairaaloiden kanssa ylläkuvatun yhteistyön mahdollistamiseksi.

Kirjoittajat:

Suvi Aura, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, suvi.aura@savonia.fi

Niko Tasala, kliinisen koulutuksen asiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue, niko.tasala@pshyvinvointialue.fi

Minna Mykkänen, johtava ylihoitaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue minna.mykkanen@pshyvinvointialue.fi

Teija Korhonen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, teija.korhonen@savonia.fi

Marja Gröhn-Rissanen, kansainvälisyyskoordinaattori, lehtori,  marja-liisa.grohn-rissanen@savonia.fi