Hiilijalanjäljen avulla kuvataan toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. EU:n vuonna 2023 asettama kestävyysraportoinnin direktiivi (GSRD) vaatii, että yritysten on raportoitava omasta hiilijalanjäljestään. Hiilijalanjälki ilmoitetaan lukuna, joka on hiilidioksidiekvivalentti.

Hiilijalanjäljen määrittäminen on mahdollista esimerkiksi yksittäiselle tuotteelle tai organisaatiolle. Mutta mitä pohjatietoja hiilijalanjäljen tarkastelu vaatii? Mihin täytyy varautua? Varsinainen laskenta on todennäköisesti kustannustehokkainta ja järkevintä tilata konsulttiyritykseltä tai muulta vastaavalta toimijalta, jolla on tehtävään soveltuva osaaminen ja työkalut. Tarvittavien pohjatietojen kerääminen on kuitenkin yleensä se osa, mikä työn tilaajan on tehtävä itse. Savonia-amk:n EAKR-hankkeessa on tehty tiedonkeruupohja, jota voidaan hyödyntää hiilijalanjäljen analysoinnissa. ”PK-yritykset kohti hiilineutraalisuutta ja energiantuotannon optimointia”-hanke on Pohjois-Savon liiton rahoittama vuosille 2023-2025.

Hiilijalanjäljen määrittämistä varten on tarjolla kaupallisia ohjelmistoja sekä vapaasti saatavana olevia laskentapohjia. Laskentatyökalusta riippumatta hiilijalanjäljen tarkastelun kohteesta (tuotteesta tai organisaation toiminnasta) on kerättävä iso määrä lähtötietoja laskentaa varten. Hankkeessa on kehitetty tiedonkeruupohjat sekä tuotekohtaista laskentaa että organisaatiokohtaista laskentaa varten. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat testanneet tiedonkeruupohjien toimivuuden.

Tuotteen tai organisaation perustietojen lisäksi tarvitaan tiedot mm. energiankulutuksesta, energiantuotantomuodoista ja raaka-aineiden ja tuotteiden määristä. Lisäksi tarvitaan tiedot tuotteiden, sivuvirtojen ja jätteiden päästöistä. Mukaan on otettava myös materiaalien, raaka-aineiden, komponenttien ja tuotteiden kuljetuksen päästöt sekä henkilökunnan liikkumisesta aiheutuvat päästöt. Usein haasteena on saada riittävästi tietoa raaka-aineista ja komponenteissa. Jos toimittajalta tietoa ei ole saatavissa, on käytettävä julkisesti saatavia tietoja vastaavanlaisesta raaka-aineesta tai komponentista, jolloin laskennan tarkkuus ja luotettavuus kärsii.

Tiedonkeruupohjat on saatavissa aoe.fi -palvelusta: https://aoe.fi/#/materiaali/4398

Alussa mainitussa hankkeessa työstetään toimenpiteitä ja työkaluja, joiden avulla voidaan mitoittaa kiinteistön aurinkosähköjärjestelmän kokoa suhteessa kulutukseen. Hankkeessa on käyty läpi myös osallistuvien organisaatioiden hiilijalanjälkitarkastelua ja sen pohjalta on tehty tässä tekstissä kuvattu taustatietolomake. Vastaavaa työtä on tehty jo aiemmin Savoniassa ja tehdään parhaillaan myös muissa käynnissä olevissa hankkeissa.

Mikko Laasanen ja Merja Tolvanen