Karjamanagement käsittää karjatilan hallintaa ja johtamista. Hallinnan ja johtamisen alla on paljon erilaisia toimenpiteitä, joista suurin osa on varmasti lopulta tuttuja monelle karjatilan pitäjälle. Käytännössä karjamanagement on kokonaisuuden hallintaa, johon kuuluu eläinten ruokinta, terveydenhuolto ja hyvinvointi, ympäristö, jalostus ja tottakai itse tuotanto.

Eläinten käyttäytyminen ja sujuvat työrutiinit kulkevat käsi kädessä. Suunnittelu- ja kehittämistyö vaatii osaamista eläinten käyttäytymisestä ja tunnetilojen tulkinnasta. Kun tietää, miten eläimet toimivat, on helpompi lähteä suunnittelemaan toimivia työrutiineja sekä tiloja. Jos eläin ei halua esimerkiksi siirtyä karsinasta toiseen, aiheuttaa se välittömästi lisätoimenpiteitä, jotta eläin saadaan siirrettyä. Kun olosuhteet on muokattu niin, että eläin kokee siirtymisen toiseen karsinaan luonnolliseksi ja turvalliseksi kulkureitiksi, on työ heti paljon nopeampaa ja turvallisempaa. Lisäksi eläin saa tilanteesta positiivisen kokemuksen, mikä helpottaa siirtotilanteita jatkossa.

Pitääkö eläin poistaa karjasta, jos hoitotoimenpiteet käyvät hankalaksi?

Ongelmakäyttäytymisen taustalla voi olla negatiiviset kokemukset tai hiukan omalaatuisen luonteen omaava eläin. Molemmissa tapauksissa työ eläimen kanssa voidaan saada suoritetuksi joka tapauksessa, mutta on hyvä muistaa, että stressi ja negatiiviset kokemukset voivat lisätä eläimen huonoa tai vaarallista käyttäytymistä jatkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tilanne on saatu hoidettua jollain tavalla kerran, seuraava kerta on mahdollisesti vähintään yhtä vaikea, ellei vaikeampi. Kun tilanne on se, että tekemisestä tulee hankalaa, on hyvä pohtia ensin, mistä se johtuu ja mitä asialle on tehtävissä. Luonne on asia, jota harvemmin pystymme muuttamaan, mutta negatiivinen kokemus on mahdollista muuttaa positiiviseksi. Kokenutta karjasilmää tarvitaan usein ongelman lähteen tunnistamiseen. Mikäli poiston sijaan päädytään koulutukseen, on hyvä palastella tilanne ensin pienempiin osiin ja totuttaa eläintä siihen vähitellen.

Ongelmakäyttäytymisen korjaaminen vie yleensä enemmän aikaa, kuin ennakkoon opittu asia. On siis hyvä miettiä, millaisia toimenpiteitä eläin joutuu elämänsä aikana mahdollisesti kohtaamaan, ja tutustuttaa se niihin etukäteen. Tilanteen tullessa vastaan on todennäköisempää, että toimenpide onnistuu rauhallisesti ja turvallisesti, kun eläin on koulutettu siihen. Eläin oppii koko ajan ympäristöstään – on siis hyvä huomioida, että kaikki käsittely jo pikkuvasikasta alkaen on eläimen kouluttamista.

Kokeile, muokkaa, onnistu

Nykypäivänä tietoa eläinten hallintaan ja käsittelyyn on saatavilla useasta eri lähteestä. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse noudattaa sanasta sanaan. Tilallinen tuntee tilansa, eläimensä ja kehittämiskohteensa parhaiten, joten taitoa on myös tiedon soveltaminen oman tilan tarpeisiin sopivaksi. On hyvä muistaa, että tapoja on yhtä monta kuin tekijöitä. Tärkeintä tekemisessä kuitenkin on niin eläinten kuin ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus.

TYKKÄÄ-hanke on kouluttanut pohjoissavolaisia nautakarjan parissa työskenteleviä henkilöitä niin teoriassa kuin käytännössä nautojen käyttäytymisen ja kouluttamisen saloihin. 20 tunnin koulutuskokonaisuuden aikana on päästy soveltamaan teoriaa käytäntöön erilaisten harjoitteiden avulla. Onnistumiset koulutushetkissä ovat innostaneet osallistujia kokeilemaan samoja menetelmiä myös oman karjan kanssa.

Vuoden 2024 aikana hanke järjestää tapahtumia ja koulutuksia sekä tuottaa materiaalia nautojen käyttäytymiseen, käsittelyyn ja kouluttamiseen liittyen. Kaikki tieto hankkeesta, sen tapahtumista ja materiaaleista on saatavilla laari.info-nettisivuilta sekä sosiaalisen median kanavilta.

TYKKÄÄ-hanke toimii ajalla 1.1.23-31.12.24. Hanketta toteuttamassa ovat Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Emovet Oy, Maitoyrittäjät Ry ja Snellman Lihanjalostus Oy.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Kirjoittaja: Krista Jauhiainen, projektipäällikkö TYKKÄÄ-hanke