Nykyään mielenterveysongelmia esiintyy yhä enemmän ja ne koskettavat monia erityistarpeita omaavia ja haavoittuvia ryhmiä. Näiden ryhmien erityishaasteisiin pyritään vastaamaan kohdennetuilla hoitointerventioilla. Hoitointerventioiden tarkoituksena on parantaa elämänlaatua, vähentää riskejä ja lisätä yhteiskunnallista osallisuutta.

Tässä artikkelissa haavoittuvuutta käsitellään sukupuolittuneen väkivallan, naisten huumeiden käytön, rodullisten erojen näkökulmasta mielenterveyspalveluiden saatavuudessa. Hoitointerventioista esitellään Ihmeelliset vuodet -ohjelmaa, tekoälyä mielenterveyden hoidossa, CTI-intervention (Critical Time Intervention) vaikutuksia, älylaitteiden käyttökelpoisuutta mielenterveyden arvioinnissa sekä.

Tämä artikkeli pohjautuu Savonian YAMK Master Schoolin opiskelijoiden tekemiin tutkimuskatsauksiin osana Vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palvelujen monialainen kehittäminen -opintojaksoa.

Ihmeelliset vuodet -ohjelma ja lapsiperheet

Ihmeelliset vuodet -ohjelman tarkoituksena on vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja, parantaa tunteiden säätelyä ja ehkäistä syrjäytymistä. Espanjassa toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin ohjelman vaikutuksia lastensuojelun asiakasperheissä, joilla oli riski lasten kaltoinkohteluun. Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa havaittiin, että ohjelmaan osallistuminen vähensi lasten kaltoinkohtelun riskiä, lisäsi positiivista vuorovaikutusta ja laski vanhempien stressiä. Tutkimuksessa 100 % perheistä suosittelisi ohjelmaa muille, ja lähes kaikki osallistujat kertoivat luottavansa paremmin kykyynsä käsitellä lasten käytösongelmia (Arruabarrena ym. 2022).

Huumeita käyttävien naisten sukupuolittuneen väkivallan tunnistaminen

Madridissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin suonensisäisesti huumeita käyttävien naisten kohtaamaa sukupuolittunutta väkivaltaa. Tulokset osoittivat, että kaikki tutkimukseen osallistuneet naiset olivat kokeneet väkivaltaa, ja yli puolet oli kohdannut seksuaalista väkivaltaa ainakin kerran. Monet naiset joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi saadakseen huumeita. Ryhmänä he olivat erityisen alttiita väkivallalle. Tutkimus korostaa tarvetta tukea ja voimaannuttaa väkivaltaa kokeneita naisia, jotka käyttävät huumeita. Myös asumispalveluiden ja psyykkisen tuen tarjoaminen on olennaista tämän ryhmän haasteisiin vastaamiseksi (Alvaro-Meca ym. 2020).

Etnisten tekijöiden vaikutukset raskaana olevien naisten mielenterveyspalveluissa

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin rodullisia ja etnisiä eroja mielenterveyspalveluiden saatavuudessa raskaana olevien naisten keskuudessa. Tulokset osoittivat, että etnisillä vähemmistöillä, kuten afroamerikkalaisilla ja latinalaisamerikkalaisilla naisilla, oli vaikeuksia saada tarvittavaa mielenterveyshoitoa verrattuna valkoisiin naisiin. Tutkimus toi esille myös taloudelliset haasteet sekä sosiaalisen tuen puutteen, jotka lisäävät mielenterveysongelmien riskiä. Palveluiden kehittämiseksi olisi tärkeää huomioida erilaiset kulttuuriset ja sosioekonomiset tarpeet (Salameh ym. 2019).

Yleisön käsitykset mielenterveyden hoidossa käytetystä tekoälystä

Tekoälyä käytetään yhä enemmän mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin väestön käsityksiä tekoälystä mielenterveyden hoidossa. Suurin osa osallistujista uskoi tekoälyn parantavan mielenterveydenhoidon laatua, mutta samalla heräsi huoli virhediagnooseista ja lähikontaktin vähenemisestä hoitohenkilökunnan kanssa. Tekoäly voisi toimia hyvänä tukena perinteiselle hoidolle, mutta sen käyttö vaatii luottamusta ja läpinäkyvyyttä (Benda ym. 2022).

CTI-interventio elämän siirtymävaiheissa

CTI-interventio (Critical Time Intervention) on suunniteltu tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, jotka käyvät läpi elämänmuutoksia, kuten asunnottomuuden. Systemaattisen katsauksen perusteella CTI vähentää kodittomuuden riskiä ja parantaa palveluihin sitoutumista. Mielenterveyden osalta tulokset olivat osin ristiriitaisia, mutta avohoitopalveluiden käyttö lisääntyi ja psykiatristen sairaalahoitojen määrä väheni. CTI voisi auttaa vähentämään asunnottomuutta ja parantamaan avohoitopalveluiden saatavuutta, mutta riittävät resurssit ovat välttämättömiä (Manuel ym. 2022).

Älylaitteet mielenterveysstatuksen arvioinnissa

Tutkimus osoitti, että älykellojen kaltaiset laitteet voivat auttaa mielenterveyden arvioinnissa. Kokeilussa osallistujien ranteeseen kiinnitetty laite mittasi sykettä ja sykevälivaihtelua, ja tuloksia verrattiin mielenterveysmittareihin. Laite osoittautui käyttökelpoiseksi. Laitteen avulla voidaan vähentää kyselylomakkeiden käyttöä, mikä vähentää potilaiden kuormitusta. Tämä innovaatio voi tukea perinteistä hoitoa tarjoamalla jatkuvaa dataa potilaan tilasta (Kazuyuki ym. 2023).

Johtopäätökset

Haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille suunnatut mielenterveysinterventiot, kuten Ihmeelliset vuodet -ohjelma ja CTI, voivat parantaa merkittävästi elämänlaatua, mutta kohderyhmän erityishaasteet vaativat yksilöllistä suunnittelua. Tekoäly ja älylaitteet tarjoavat uusia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii huolellista eettistä arviointia ja potilaiden luottamuksen ansaitsemista. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta intervention tuloksellisuudesta eri ryhmien tarpeiden mukaisesti sekä resursseja palveluiden saatavuuden varmistamiseksi.

Lähteet

Alvaro-Meca, Alejandro, Gutierrez, Jorge, Moreno, Santiago, Ramon, Cristina, Resina, Salvador, Rodriguez Antonio, Ryan, Pablo, Troya, Jesus, Valencia, Jorge & Vazquez-Moron, Sonia. (2020). Gendered vulnerability in women injecting drugs: A study in Madrid harm reduction service.

Arruabarrena, I., Rivas, G. R., Cañas, M., & De Paúl, J. (2022). The Incredible Years parenting and child treatment programs: A randomized controlled trial in a child welfare setting in Spain. Psychosocial Intervention, 31(1), 43-58. https://doi.org/10.5093/pi2022a2.

Benda, N., Desai, P., Reza, Z., Zheng, A., Kumar, S., Harkins, S., Hermann, A., Zhang, Y., Joly, R., Kim, J., Pathak, J., & Reading Turchioe, M. (2022). Public perceptions of artificial intelligence in mental health care. Health Informatics Journal, 28(3), 546-563.

Kazuyuki, N., Manabu, M., Mitsuhiro, U., Masaki, K., Norio, O., Seiko, M., Kunihiro, I., Naoki, H., Atsuhito, T., Kazuo, M., Masaya, O., Masahiro, T., Kazumichi, M., Toshikazu, F., Mari, O., Kazuyoshi, T., & Hideki, O. (2023). Feasibility of a wrist-worn wearable device for estimating mental health status in patients with mental illness.

Manuel, J., Nizza, M., Herman, D., Conover, S., Esquivel, L., Yuan, Y., & Susser, E. (2022). Supporting vulnerable people during challenging transitions: A systematic review of critical time intervention. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s10488-022-01224-z.

Salameh, T. N., Hall, L. A., Crawford, T. N., Staten, R. R., & Hall, M. T. (2019). Racial/Ethnic disparities in mental health care in the United States among pregnant women with mental health and/or substance use disorders. Journal of Psychosomatic Research, 126, 109-115.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty keinoälyä tutkimuskatsausten tietojen tiivistämisessä.

Kirjoittajat

Aittokoski Henriika, Laaksonen Minka, Liikkanen Outi, Löfberg Cassandra, Tuomaala Lea-Mari, Viljas Mari Savonia, Vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palvelujen monialainen kehittäminen -opintojakson YAMK opiskelijat, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu teija.korhonen@savonia.fi

Juha Peteri, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu juha.peteri@savonia.fi