Mielenterveyshoidon saavutettavuus ja etäryhmien rooli

Mielenterveyshäiriöistä ahdistuneisuushäiriö ja masennus ovat yleisimpiä. Maailmanlaajuisesti ahdistuneisuushäiriöön sairastuu arviolta 4 % ja masennukseen 3,8 % ihmisistä (WHO 2023). Suomessa hoitointerventioita masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin pystyttiin tarjoamaan vuonna 2021 vain noin 57–67 %:lle apua tarvitsevista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023b). Hoidon piiriin pääsyä pyritään nopeuttamaan toukokuussa 2025 voimaan tulevalla lailla, jonka mukaan alle 23-vuotiaiden tulee päästä 28 vuorokauden kuluessa lyhytterapeuttisen tai psykososiaalisen hoidon piiriin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).

Ryhmämuotoisen hoidon tehosta masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön hoidossa on olemassa tieteellistä näyttöä, ja etäyhteyksin toteutetut ryhmähoidot ovat laajentaneet ryhmähoidon käyttömahdollisuuksia. (Lönnqvist 2023.) Etänä tuotettujen mielenterveyspalveluiden onnistumisen edellytyksenä on niiden kohdentaminen oikealle asiakasryhmälle (Virtanen ym. 2023).

Hoitoon pääsyä on pyritty tehostamaan digitalisaatiota hyödyntämällä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023a) ja korona-aikana etäryhmiä otettiin yleisesti käyttöön (Pennanen ym. 2023). Osana kansallista mielenterveysstrategiaa kehitettiin myös etätoteutukseen soveltuva ahdistuksen säätelyn ryhmän materiaali (Digimieli 2025). Korona-ajan jälkeen etäryhmien hyödyntäminen on kuitenkin vähentynyt ja joillain alueilla jopa täysin loppunut (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024).

Tuonosen YAMK-opinnäytetyössä kartoitettiin, miten etäryhmiä on käytetty lievistä ja keskivaikeista masennus- tai ahdistusoireista kärsivien henkilöiden hoidossa, ja minkälaisia kokemuksia ja havaintoja niistä on noussut esille. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tässä artikkelissa esitellään opinnäytetyön keskeiset tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset.

Etäryhmähoidon hyödyt ja haasteet masennuksen ja ahdistuksen hoidossa

Opinnäytetyön tuloksien mukaan etäryhmähoito on vaikuttavaa ja kustannustehokasta (mm. Khatri ym. 2014). Etäryhmähoidon havaittiin vähentävän ryhmään osallistuneiden masennus- ja ahdistusoireita pitkäaikaisesti (mm. Korkmaz ym. 2024) ja etäryhmähoitoon osallistuneet kokivat tulleensa ymmärretyiksi (mm. Gomà ym. 2023). Etäryhmähoito lisäsi myös hoidon saavutettavuutta (mm. Korkmaz ym. 2024). Etäryhmät saatiin muodostettua suhteellisen nopeasti ja hoito kohdennettua tietylle asiakasryhmälle, silloin kun maantieteellinen sijainti ei ollut osallistumisen esteenä (mm. Campo ym. 2017). Etäryhmissä käytettiin erilaisia hoito-ohjelmia ja etäryhmien ohjaajien määrä vaihteli yhdestä kolmeen ohjaajaan. Myös ryhmäkertojen määrässä ja yhden ryhmäkerran pituudessa oli vaihtelua. Pääosin ryhmät olivat kestoltaan 90 minuutin mittaisia ja kokoontuivat viikoittain. (mm. Korkmaz ym. 2024.)

Kehittämisehdotuksena oli, että ryhmäkerrat voisivat olla pidempiä ja niissä voisi olla enemmän keskusteluja (mm. Goma ym. 2023). Etätoteutuksesta havaittiin, että kameran käyttö saattoi aluksi lisätä ahdistuneisuutta, mutta toisaalta se koettiin kuitenkin tärkeäksi ryhmän yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta (Best ym. 2019). Yleisesti ottaen teknologian tuomiin haasteisiin sopeuduttiin nopeasti. Erilaisten harjoitusten tekeminen saatettiin unohtaa ryhmäkertojen välillä ja joskus itsenäinen harjoittelu voitiin kokea vaikeana. Etäryhmään osallistuneet kokivat, että terapiasuhde oli toimivaa ja ryhmäytymistä pääsi tapahtumaan. (mm. Best ym. 2019, Gomà ym. 2023.)

Etäryhmähoito ratkaisuna hoidon saavutettavuuden ja stigman haasteisiin

Opinnäytetyön tuloksien mukaan perinteisen ryhmähoidon järjestäminen tietyllä alueella voi olla hidasta ja haastavaa, kun mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma saattaa olla esteenä ryhmämuotoiseen hoitoon osallistumiselle. Tähän haasteeseen voidaan vastata etäryhmähoidolla, johon voidaan osallistua maantieteellisesti laajemmalta alueelta ja vain etunimeä tai nimimerkkiä käyttäen. Hoitoa voidaan myös kohdentaa paremmin tietylle asiakas- tai ikäryhmälle. Ryhmähoitoon osallistuminen voi olla myös helpompi toteuttaa, kun matkoihin ei kulu aikaa eikä rahaa.

Etäryhmillä voidaan tarjota nopea pääsy asianmukaisen hoidon piiriin. Etäryhmähoito tulisi kuitenkin osata kohdentaa oikealle asiakasryhmälle oikeaan aikaan. On myös hyvä huomioida, että etäryhmiä ohjaa aidosti kiinnostuneet työntekijät, joilla on asianmukainen koulutus käytettyyn hoito-ohjelmaan, ryhmän ohjaamiseen sekä etätoteutukseen.

Kirjoittajat:

Marjo Tuononen, YAMK-opiskelija, Digital Health, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, KTM, TtM, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Juhamatti Huusko, sivutoiminen tuntiopettaja, YTT, KTM, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Best, P., McConnell, T., Davidson, G., Badham, J. & Neill, R.D. 2019. Group based video-conferencing for adults with depression: findings from a user-led qualitative data analysis using participatory theme elicitation. Research Involvement and Engagement (2019) 5:40. https://doi.org/10.1186/s40900-019-0173-z. Viitattu 6.12.2024.

Campo, R.A, Bluth, K., Santacroce, S.J, Knapik, S., Tan, J., Gold, S., Philips, K., Gaylord, S. & Asher, G.N 2017. A mindful self-compassion videoconference interventionfor nationally recruited posttreatment young adult cancersurvivors: feasibility, acceptability, and psychosocial outcomes. Support Care Cancer (2017) 25: 1759–1768. A mindful self-compassion videoconference intervention for nationally recruited posttreatment young adult cancer survivors: feasibility, acceptability, and psychosocial outcomes. – EBSCO. Viitattu 14.8.2024.

Carpelan, H. 1996. Ryhmäpsykoterapiasta -yleiskatsaus. Teoksessa Maarit Arppo, Ritva Pölönen & Terttu Sitolahti (toim.) Ryhmäpsykoterapian perusteet. Helsinki: Yliopistopaino. 12.

Digimieli 2025a. Keho ja mieli -ryhmä. Verkkojulkaisu. https://digimieli.hel.fi/omahoito-ohjelmat/keho-ja-mieli-materiaali-ahdistuksen-hallintaan/. Viitattu 25.1.2025.

Gomà, M., Arias-Pujol, E., Prims, E., Ferrer, J., Glover, V., Martnez, M., Llairó, A. & Nanzer, N. 2023. Internet-based interdisciplinary therapeutic group (Grupo Interdisciplinar Online, GIO) for perinatal anxiety and depression- a randomized pilot study during COVID-19. Archives of Women’s Mental Health. 2024 Jun;27(3):405–415. https://doi.org/10.1007/s00737-023-01412-2. Viitattu 1.12.2024.

Khatri, N., Marziali, E., Tchernikov, I. & Shepherd, N. 2014. Comparing telehealth-based and clinic-based group cognitive behavioral therapy for adults with depression and anxiety: a pilot study. Clinical Interventions in Aging, (9), 765—770. https://doi.org/10.2147/CIA.S57832. Viitattu 7.8.2024.

Korkmaz, A., Bernhardsen, G. P., Cirit, B., Suzer, G. K., Kayan, H., Biçmen, H., Tahra, M., Suner, A., Lehto, S. M., Sag, D. & Saatcioglu, F. 2024. Sudarshan Kriya Yoga Breathing and a Meditation Program for Burnout Among Physicians A Randomized Clinical Trial. JAMA Network Open. 2024;7(1):e2353978. https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2023.53978. Viitattu 27.12.2024.

Lönnqvist, J. 2023. Ryhmäpsykoterapia ja ryhmien hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Lönnqvist, Jouko, Henriksson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim.) Psykiatria. E-kirja. Duodecim Oppiportti. Viitattu 6.5.2024.

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A., Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2. Viitattu 13.5.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023a. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Pdf-julkaisu. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 27.3.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023b. Psykososiaalisten menetelmien käsitteiden täsmentämistarpeet, niihin kuuluvien hoitomuotojen käyttö ja toteutus sekä toimenpiteet niiden saatavuuden turvaamiseksi. Pdf-julkaisu. Julkaistu 9.2.2023. https://stm.fi/documents/1271139/150418668/Selvitys+psykososiaalisista+menetelmist%C3%A4+090223.pdf/72291d6a-1f9e-1be1-0854-d77ab3b49bc6/Selvitys+psykososiaalisista+menetelmist%C3%A4+090223.pdf?t=1676635452511. Viitattu 6.8.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Lapsille ja nuorille terapiatakuu. Verkkojulkaisu. Julkaistu 30.12.2024. https://stm.fi/-/lapsille-ja-nuorille-terapiatakuu. Viitattu 25.1.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Avohilmo: Terveydenhuollon avohoidon käynnit palvelulinjoittain. Verkkojulkaisu. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/avo/perus02/summary_p0201?palvelusektori_0=918722&palvelumuoto_0=87564&yhteystapa_0=863574&ammattiryhm%C3%A4_0=67285&kiireellisyys_0=87774&k%C3%A4vij%C3%A4ryhm%C3%A4_0=87780&mittari_0=87454. Viitattu 22.9.2024.

Virtanen, L., Kaihlanen, A—M., Kainiemi, E., Hakamäki, P. & Heponiemi, T. 2023. Hyvinvointiyhteiskunnan erilaiset digipalveluiden käyttäjät – Katsaus digipalveluiden hyödyntämiseen liittyvistä yksilöiden tekijöistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 31/2023. Hyvinvointiyhteiskunnan erilaiset digipalveluiden käyttäjät – Katsaus digipalveluiden hyödyntämiseen liittyvistä yksilötason tekijöistä (julkari.fi). Viitattu 28.10.2023.

WHO 2023. Anxiety disorders. Verkkojulkaisu. Julkaistu 27.9.2023. Anxiety disorders (who.int). Viitattu 3.5.2024.