Opiskelija opiskelee rennosti omalla sohvalla oleillen.

Savonia-artikkeli: Etäopiskelu Savonia Master Schoolissa

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Suomella on johtava asema Euroopan Unionin DESI (The Digital Economy and Society Index 2022) indeksin kärkimaana. Näin ollen Suomi onkin yksi maailman digitalisoituneimpia yhteiskuntia. (EU, julkaisaika tuntematon.) Digitalisaatio onkin siis väistämättä mukana jokapäiväisessä elämässä, eikä opetus ja oppiminenkaan ole voinut tältä välttyä. Yhä useammat tutkinnot tarjoavat joko osittaista etäopetusta tai yhä tyypillisemmin koko tutkinto opiskellaan etänä.

Etäopetusvoidaan määritellä seuraavasti: etäopetuksessa opettaja ja oppija eivät ole samassa tilassa.

Etäopetus voi olla:

1. Reaaliaikaista. Opettaja ja oppilaat ovat yhteydessä verkkoneuvotteluohjelman (esim. Microsoft Teams, Google Meet, Blackboard) välityksellä. Oppilaat näkevät ja kuulevat opettajan ja toisensa.

2. Ei-reaaliaikaista. Opiskeltavat sisällöt ja vuorovaikutus ovat esimerkiksi oppimisalustalla (Peda.net, Moodle, Claned). Oppilas voi tehdä tehtäviä ja osallistua keskusteluun silloin, kun hänelle sopii.

3. Yhdistelmä molempia, sekä reaaliaikaista opetusta ja ei-reaaliaikaista

(Kansanvalistusseura 2020, Opetushallitus 2021)

Hakijatilastoja seuratessa lienee selvää, että etäopiskelu kasvattaa suosiotaan. Esimerkiksi juuri Savonia-ammattikorkeakoulun täysin etänä suoritettavan Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-tutkintoon oli yli 500 hakijan hakijaryntäys syksyn 2023 yhteishaussa. Myös erikseen räätälöity asiantuntijakoulutus samasta aiheesta täyttyi nopeasti.

Miksi etänä opiskelu houkuttaa ja koukuttaa?

Opiskelijapalautteiden perusteella näyttäisi siltä, että itsenäinen työskentely ja pääsääntöisesti ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu solahtaa hyvin arkeen. Tietokoneen voi napata mihin vain matkaan ja ryhtyä tekemään opintoja. Yhteyttä voidaan pitää Lapista Ruuhka-Suomeen eri vuorovaikutusalustojen avulla, tehdä yhdessä ryhmätöitä ja samalla verkostoitua. Tämä edistää oppimista ja omasta ”kuplasta” poistumista, kun löytää yhtymäkohtia ja toisaalta kehittämisideoita toisten työarjesta. Opintoja voi edistää osin omaan tahtiin, osin opiskelua helpottaa ja tukee selkeät aikataulutukset.

Etäopiskelu on siis helppoa – vai onko?

Valitettavasti näin yksioikoista etäopiskelun autuus ei aina ole. Opiskelu vaatii myös etänä järjestelyjä ja priorisointia. Ei ole kovin yksinkertaista yhdistää työtä, perhe-elämää ja opiskelua toisiinsa, kun samalla pitäisi vielä ylläpitää hyvinvointia harrastamalla. Levätäkin pitäisi joskus. Opintojen alkuun tulee ottaa haltuun erilaiset digialustat, joilla opinnot tapahtuvat Lisäksi ryhmäytyminen etäopinnoissa on haastavaa (esim. Pietarinen & Murto 2022) ja vaatii itseohjautuvuustaitoja sekä omaa aktiivisuutta pitää yhteyttä omiin ryhmäläisiin. Kalenterointitaidot ovat prioriteetti yksi, kun deadlineja tipahtelee opintojaksoilta. Pitkät päivät tietokoneella koetaan raskaaksi (ks. esim. SAMOK 2020), mikä erityisesti asiantuntijatyötä tekevillä aikuisopiskelijoilla saattaa olla isonakin haasteena. Onhan istuminen jo yksi kasvavista kansanterveyshaasteistakin (UKK-instituutti 2023).

Etäopetus haastaa myös opetusta ja opettajaa

Huomioiden opiskelijoiden kokemat haasteet, etäopetus haastaa myös opetuksen mielekästä järjestämistä. Kun tutkinto on kokonaan etänä, tuleekin pohtia keinot, joilla haasteisiin voidaan vastata. Tämä vaatii jatkuvaa kehittämistyötä ja opiskelijoiden palautteiden kuuntelua. Digitalisaation asiantuntija -sosiaali- ja terveysalalla-tutkintoa on koko sen olemassaolon ajan, alkaen vuodesta 2021, kehitetty vuorovaikutuksellisempaan suuntaan. Esimerkiksi yhteisiä kahvi- ja ohjaushetkiä on viikoittain, seminaareja sekä ryhmätöitä on järjestetty yhä lisääntyvässä määrin. Kehityskaareen on oltu palautteen perusteella tyytyväisiä, mutta tämä edellyttää opiskelijan omaa aktiivisuutta. Opettelua vaatii esimerkiksi kameran käyttö yhteisissä tilaisuuksissa, joka osaltaan lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Huomioitavaa silti on, että me opettajatkaan emme voi ketään kotoa tulla digitaalisinkaan välinein noutamaan. Ainakaan vielä.

Miltä näyttää opiskelu Savonia-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnoissa? No esimerkiksi tältä:

ruutukaappauskuva tietokoneen näytöltä, jossa useita ihmisiä etäpalaverissa.
1.3.2024 Digiosaajaksi sosiaali- ja terveysalalle (YAMK) -osaajakoulutuksen aloituspäivä Zoomissa.

Kirjoittajat

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

EU. Julkaisuaika tuntematon. Digital Economy and Society Index 2022. Saatavilla: https://ec.europa.eu/newsroom/dae/redirection/document/88700. Viitattu 14.3.2024.

Kansanvalistusseura. 2020. Tietopaketti etäopetuksesta medialle ja asiantuntijoille. Etäkoulu Kulkuri. Saatavilla: https://docs.google.com/document/d/123f2BZSrZZ8rnK9WtTepM-renKvF00fajEyAlKbdyZE/edit. Viitattu 14.3.2024.

Opetushallitus. 2021. Etäopetuksen tilannekuva koronapandemiassa vuonna 2020. Raportit ja selvitykset 2021:4. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/31605670%20OPH%20Etäopetuksen%20tilannekuva%20koronapandemiassa%20vuonna%202020%20verkkojulkaisu_21_03_30_0.pdf. Viitattu 14.3.2024.

Pietarinen A & Murto V. 2022. Yhdenvertaisuutta korkeakouluihin – tuloskatsaus. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. Saatavilla: https://samok.fi/wp-content/uploads/2022/06/yhdenvertaisuutta-korkeakouluihin-esitys-18.5.2022_jaettava.pdf. Viitattu 14.3.2024.

SAMOK. 2020. AMK-opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. Saatavilla: https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/05/amk-opiskelijoiden-kokemuksia-etaopiskelusta.pdf_.pdf. Viitattu 14.3.2024.

UKK-instituutti. 2023. Paikallaanolon kustannukset Suomessa. Saatavilla: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumattomuuden-kustannukset/paikallaanolon-kustannukset-suomessa/. Viitattu 14.3.2024.