Messualueen valtava hallikokonaisuus avautuu pitkälle ulottuvina siipinä keskusaukion kummallekin puolelle. Ihmiset liikkuvat massoina hallien välillä ja taustalla kuuluu puheensorinaan sekoittuvat kuulutukset. Valoisalla keskusaukion lavalla järjestetään puheenvuoroja ja paneelikeskusteluita lainsäädännöstä, rahoituksesta ja uusista teknologioista. Olemme saapuneet Italian Riminiin Ecomondo-messuille. Mitä italialaisella vihreän teknologian messutapahtumalla on annettavaa pohjoissavolaiselle kiertotaloustyölle?

Innostunutta start-up-työtä sekä biokaasuteknologisia ja infrahuollon ratkaisuja

Messut koostuivat kuudesta yhteensä yli 150 000 neliön alueelle levittäytyvästä teema-alueesta: jäte resurssina, vesikierto, bioenergia ja maatalous, kiertotalous ja uudistuva biotalous, maaperän kunnostaminen sekä ympäristön seuranta. Halleissa oli esillä kalustoa pienimmistä jätteenkeräysratkaisuista isoihin ajoneuvoihin ja teollisen mittakaavan laitteisiin. Lisäksi messualueella järjestettiin kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja.

Näistä kiinnostuimme:

Pulvera jauhaa tekstiilijätettä uusiksi tuotteiksi

Pulvera on tekstiilialan perheyritys Casati Flock & Fibersista ponnistava start-up-yritys, joka kehittää jauhamastaan tekstiililjätepölystä uusia tuotteita yhdessä yritysasiakkaidensa kanssa. Pulveran liikeidea nojaa EU:n jätedirektiivin myötä tulossa olevaan tekstiilituotteiden tuottajavastuuseen. Tekstiilijätteen sekakuitupölyn ja muovin seoksesta (tekstiilipöly 15 % + muovi 85 %) on valmistettu muun muassa 3D-tulostettavia granulaatteja, denimpölystä 70 % pölyä sisältäviä hartsitettuja, kevyitä, mutta kestäviä laattoja, 15 % villapölyä sisältävää uusiopaperia sekä Ecoflock-tuotemerkkiä kantavaa, esimerkiksi verhoiluun soveltuvaa uusiokangasta, joka on tehty kokonaisuudessaan mustasta puuvillapölystä.

Bioetanolia ja biovetyä biojätteestä

Turinin yliopisto esitteli pisteellään Rakenteellisen ja funktionaalisen biokemian laboratorion uusimpia tutkimustuloksia. Tutkimuksessa oli hyödynnetty anaerobisen Clostridia mikrobin ominaisuuksia tuottaa yksivaiheisella fermentaatiolla biojätteestä muun muassa bioetanolia ja biovetyä. Fermentoreilla pystytään spesifioimaan ja jalostamaan tiettyyn bioprosessiin soveltuvimpia mikrobikantoja ja niiden seoksia. Jatkuvatoimisilla fermentoreilla on aiemmin valmistettu biovetyä erilaisista ruokatuotannon sivuvirroista. Tutkimus kiinnosti erityisesti Savonia-ammattikorkeakoulun Bio- ja kiertotalouden laboratorion laitekannan ja sen toimintalaajuuden kehittämisen kannalta. Kuopion Savilahdessa toimiva laboratorio tukee palveluillaan yritysten biojalostuksen, kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden tutkimus- ja kehitystyötä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit:

Roberto Mazzoli, Simone Pescarolo, Giorgio Gilli, Gianfranco Gilardi & Francesca Valetti 2024. Hydrogen production pathways in Clostridia and their improvement by metabolic engineering. https://doi.org/10.1016/j.biotechadv.2024.108379

Paola Ponsetto, Emilia Malgorzata Sasal, Roberto Mazzoli, Francesca Valetti & Gianfranco Gilardi 2024. The potential of native and engineered Clostridia for biomass biorefining. https://doi.org/10.3389/fbioe.2024.1423935

Bioenergia ja maatalous näyttelyalueen helmiä

OmeraStoren esittelypisteessä kerrottiin uudella teknologialla valmistettavista siiloista, jotka ovat skaalattavissa pientilan tarpeista aina teolliseen mittakaavaan tilaajan tarpeiden mukaan. Siilot valmistetaan monivaippamenetelmällä, jonka ansiosta ne kestävät hyvin muun muassa happoja ja painetta. Käyttökohteita on aina eläinten rehun säilytyksestä biokaasun tuotantoon. Siilot varustetaan käyttötarkoituksen mukaan tarvittavilla mittalaitteilla ja antureilla.

Biomassan anaerobisessa fermentaatiossa vapautuu pääosin hiilidioksidia ja metaania, sekä vähäisiä määriä typpeä, rikkivetyä ja vetyä. Tämän päivän teknologian avulla hiilidioksidi ja metaani saadaan suhteellisen tehokkaasti erotettua jatkokäyttöön biokaasusta muun muassa erilaisilla suodatuspakeilla ja materiaaleilla. Vastaavaan lamelli- ja kalvotekniikkaan perustuvaan kaasunerottelukapseliin tutustuttiin Airranen esittelypisteessä. Sinnikkään ja innovatiivisen tuotekehityksen tuloksena on luotu biokaasunsuodatuslaitteisto, jonka avulla metaanin puhtaus kalvosuodatuksen jälkeen on jopa 97–99 %. Kalvosuodatuslaitteisto mahdollistaa myös biokaasussa olevan hiilidioksidin talteenoton.

Rikkivedyn eristäminen biokaasusta on tehty perinteisesti joko biologisesti mikrobien avulla tai kemiallisesti kaasupesurin avulla. Kaasupesurin lipeä on yleisesti ollut natriumhydroksidi. Rikkivety on erittäin myrkyllinen ja korrosoiva kaasu, ja sen vuoksi poisto biokaasusta ennen biokaasun jatkoprosessointia on tärkeää. Nalon Minerals S.L.:n innovatiivinen ratkaisu on, että biomassan fermentaatiossa muodostuva rikkivety ”pestään” pois biokaasuseoksesta nestemäisen ferrihydroksidin avulla, jolloin lopputuloksena muodostuu veteen liukenematonta rautasulfidia (Fe2S3). Rautasulfidi puolestaan tunnetaan toisella nimellä rikkikiisu eli pyriitti, joka puolestaan toimii rikkihapon valmistuksessa raaka-aineena.

Kun yhdistetään nämä kolme edellä mainittua ideaa yhteen, saadaan aikaan rikkipitoisen, vaikka kaivosteollisuuden sivukiven uudenlainen biofermentaatioon perustuva rikintalteenottomenetelmä. Tämähän alkaa kuulostaa tutkimusaiheelta ja melkein valmiilta pilotoitavaksi.

Puhdasvesilinjojen runkolinjojen sukitusmenetelmä

WPR World pipe rehabilitation tarjoaa Italiassa puhdasvesilinjojen runkolinjaputkien vuorausta ASOE Pipe -tuotteilla. Menetelmällä kunnostetaan vesi-, kaasu- ja öljylinjoja. Erityistä menetelmässä on se, että korjaustoimet eivät vaadi maan avaamista koko vaurioituneen linjan matkalta, jolloin linja on takaisin käytössä vuorokauden sisällä. Menetelmällä pystytään vuoraamaan linjoja jopa 2,5 km matkalta 10 m/min nopeudella. Korjaussukka vedetään rikkoutuneen linjan sisälle vaijerin avulla. Menetelmä on varsin vakuuttava etenkin täällä meillä Pohjolassa, jossa pahimmat ja laaja-alaisimmat runkovesilinjojen vauriot sattuvat aikaan, jolloin maa on roudassa. Linjan korjaus ei enää vaatisi koko vaurioalueen avaamista jäisen maan läpi. Kaivanto tehdään ainoastaan vaurioalueen ulkopuolelle, jossa linja on ehjä ja josta korjaussukka voidaan vetää vauriolinjan sisään. Toinen kaivanto tehdään sinne, minne korjaussukan toinen pää saadaan kiinnitettyä.

Kokeilumaatila Simbiosi

Simbiosi on yritys, joka on sitoutunut parantamaan teollisuusalueiden luontoa sekä integroimaan ratkaisuja, jotka rikastavat maisemaa, biologista monimuotoisuutta, terveyttä ja elämänlaatua kannattavuudesta tinkimättä. Simbiosi tarjoaa konsultointia ja ratkaisuja, jotka on räätälöity asiakkaiden tarpeiden mukaan, edistäen koko toimitusketjun ja alueen kestävyyttä. Simbiosi rakentaa älykkäitä alueita kaupunkien ja teollisuuden ympärille, tarjoten innovatiivisia palveluja tulevaisuuden kaupungeille ja metropoleille. Simbiosin liiketoiminta-alueet ovat Tech (ratkaisuja teollisuudelle ja toimitusketjuille), Maatila (maan uudistamisratkaisujen ja maataloustekniikoiden luominen), Uusiutuvat energialähteet (innovatiivisten uusiutuvien lähteiden kehittäminen) ja Innovaatiokeskus (avoimet innovaatiot ja riskipääoma).

Aluetta on kehitetty 90-luvun puolivälistä asti maatalousympäristön sääntely huomioiden. Puuston ja kosteikon määrää on lisätty koko alueella. Jokaisen peltoalueen reunoille on jätetty 15–30 metrin kaista, jossa on puustoa, niittyä tai kosteikkoja, joiden tarkoituksena on lisätä alueen biodiversiteettiä. Kun viljelyä on muokattu luonnonmukaisemmaksi, alueella on pystytty luopumaan hyönteismyrkkyjen käytöstä. Petohyönteisten määrä on kasvanut ja tuholaisten määrä vähentynyt.

Yritys käyttää toimistaan käsitettä neorural, joka viittaa alueeseen, jolla jo olemassa oleva teollinen toiminta lisätään ennallistamisen kautta syntyviin ympäristöpalveluihin. Neoruraalisen menetelmän tavoite on vähentää luonnonvarojen (vesi, maaperä, energia, materiaalit) hukkaa ja kulutusta, vähentää CO2-päästöjä ja tuottaa energiaa innovatiivisista ja tehokkaista uusiutuvista lähteistä.

EU:n rahoitusinstrumentteja Horizon Europen sisällä

Horizon Europe on tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma vuoteen 2027 asti. Euroopan komission elimet esittelivät messuvieraille rahoituksen kohdealueita ja jakautumista vuodelle 2025. Bio- ja kiertotalouden edistämiselle tärkeää on, että esimerkiksi European Innovation Councilin (EIC) hallinnoimasta rahoituskokonaisuudesta 30 miljoonaa on varattu Waste-to-value hankkeisiin (EIC Pathfinder Challenges 2025). Rahoitusta on haettavissa teknologian, maatalouden ja ympäristön tutkimukseen, korkean potentiaalin start-up-yrityksille, terveyden, bio- ja kiertotalouden, ruokaturvallisuuden, digitalisaation ja teollisuuden TI-hankkeisiin.

Vierailu Riminin jätteenkäsittelylaitokselle

Tutustuimme messumatkan yhteydessä myös paikalliseen jätehuoltoon. Riminin arinapolttotekniikalla toimiva jätteenpolttolaitos on ollut käytössä vuodesta 1976. Sen uusin ja ainut toiminnassa oleva arinapolttolinja on otettu käyttöön vuonna 2010. Laitokseen vastaanotettavan jätteen koostumus vaihtelee vuodenajan mukaan: Kesällä jäte on pääosin yhdyskuntajätettä alueella lisääntyvän turismin vuoksi, ja talvella käsitellään pääsääntöisesti teollisuusjätettä. Laitos tuottaa sähköä, ei lainkaan lämpöä. Jätteenpolton tuhkat hyödynnetään ominaisuuksien sallimissa rajoissa esimerkiksi infrarakentamisessa tai kaivoksien täyttöinä. Jätteenpolttokapasiteettia ei riitä kaikkialla Italiassa, joten osa jätteestä toimitetaan esimerkiksi Tanskaan, Hollantiin, Ruotsiin ja Suomeen.

Laitokselle vastaanotetaan muun muassa muovia, lasia, paperia ja näiden sekoituksia. Lajitellut jätteet toimitetaan edelleen kansalliselle pakkausjätteen konsortiolle (CONAI), joka tukee jäsentensä jätteiden keräystä ja kierrätystä. Laitoksen viidellä linjalla käsitellään vuodessa noin 96 000 tonnia jätettä. Lajittelulinjastoilla on käytössä magneettista, optista ja käsityönä tehtävää erottelua. Materiaaleja saadaan vastaanotettavasta jätteestä hyötykäyttöön jätejakeesta riippuen 60–98 %.

Ecomondo on kansainvälinen kiertotalouden messutapahtuma Riminissä, Italiassa. Vihreän teknologian messutapahtuma on kokonsa puolesta verrattavissa Münchenin IFAT-messuihin. Messuilla käy noin 100 000 vierailijaa 120 maasta. Mukana on yli 1 500 yritystä, joista suurin osa on italialaisia ja noin viidesosa kansainvälisiä.

KiertoKasvu-hanke järjesti kiertotalousmessumatkan Italiaan osana hankkeen benchmarking-matkojen kokonaisuutta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Kirjoittajat:

Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, mari.haikonen@savonia.fi

Raimo Hämäläinen, projektipäällikkö, Ylä-Savon ammattiopisto, raimo.hamalainen@ysao.fi

Taru Rahkonen, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu, taru.rahkonen@savonia.fi