Lapsen syntymä on vanhemmille merkittävä tapahtuma, ja varsinkin ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tulleet tarvitsevat ohjausta ja tukea lapsensa hoitamiseen. Imetys on laaja, kysymyksiä herättävä aihealue, jonka ohjaukseen tulee panostaa. Digitalisaation myötä myös vanhempien imetystiedon hankkimistavat ovat muuttuneet. Vanhemmat, erityisesti äidit, hakevat tietoa digitaalisesti vauvojen hoidosta ja ravitsemuksesta. Eniten tietoa haetaan imetyksestä.

Digitaalisia palveluja hyödynnetään imetyksen edistämisessä

Digitaaliset innovaatiot, kuten älypuhelimet ja langattomat verkkoyhteydet ovat integroituneet osaksi ihmisen arkea ja vauhdittaneet myös vahvasti säädetyn ja hitaasti muuttuvan terveysalan digitalisaatiota. Lisäksi koronaviruspandemia vauhditti digitaalisten terveysratkaisujen, kuten imetykseen liittyvien palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhuollossa teknologia ja digitaaliset palvelut täydentävät ammattilaisten tarjoamaa hoitoa, ja niiden avulla voidaan säästää resursseja. Digitaaliset palvelut tarjoavat osalle ihmisistä reitin edistää terveyttään.

Äidit käyttävät digitaalisia menetelmiä imetystiedon, -ohjauksen sekä -tuen saamiseen. Internetin hakukoneet, raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvät sekä ammattilaisten tekemät verkkosivut, sähköposti sekä sovellukset olivat yleisimmin käytetyt digitaaliset tiedonlähteet. Muita digitaalisia menetelmiä olivat tekstiviestit, etävastaanotot, verkkokurssit, vertaisfoorumit, sähköisten lääketieteellisten lehtien julkaisut, e-kirjat ja podcastit. (Kuvio 1). Digitaalinen vertaistuki, esimerkiksi sosiaalisen median Facebookin ja verkkopikaviestimen WhatsAppin ryhmät voivat tarjota joillekin äideille sopivan foorumin jakaa käytännönläheistä imetystietoa ja kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien äitien kanssa. Imetystuen Rinnalla-sovellus on myös kanava keskustella koulutetun vertaistuen kanssa.

Kuvo: Digitaalisen imetysohjauksen ja -tuen menetelmät

Äidit kokevat digitaaliset menetelmät hyväksyttävänä ja hyvänä keinona saada tietoa, ohjausta ja tukea imetykseen. Äidit pitivät imetyksen digitaalisten palvelujen myönteisinä puolina saatavuuden, saavutettavuuden, informatiivisuuden, konkreettisuuden sekä emotionaalisen ja sosiaalisen tuen. Digitaalisen imetysohjauksen ja -tuen heikkouksiin liittyivät tekniset ongelmat sekä ylimääräinen, liian pitkä, virheellinen ja harhaanjohtava tieto. Äidit kokivat joskus yksityisyyden haasteellisena varsinkin etävastaanotolla ja digitaalisessa vertaistuessa. Digitaalinen imetysohjaus ja -tuki vaikutti usein myönteisesti äitien päätökseen imetyksen aloittamisesta ja jatkamisesta.

Imetyksen digitaalisia palveluja on hyvä olla saatavilla raskausajasta ainakin lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan erilaisilla menetelmillä, ja myös toiselle vanhemmalle tai tukihenkilöille, koska he ovat tärkeässä roolissa imetyksen tukijoina. Myös perinteistä imetysohjausta ja -tukea tarvitaan imetyshaasteissa, tai jos äiti ei halua käyttää digitaalisia palveluja. Vanhemmat haluavat luotettavan imetystiedon sisältäviä käyttäjäystävällisiä alustoja. Tämän vuoksi digitaalisen palvelun kehittämisessä on huomioitava saavutettavuus, joka koostuu teknisestä toteutuksesta, helppokäyttöisyydestä sekä sisältöjen selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Palvelun sisällön on perustuttava näyttöön ja sen hetkisiin suosituksiin, ja tuen on oltava informatiivista, konkreettista, konsultoivaa, emotionaalista ja sosiaalista. Liian pitkiä tekstejä ja videoita tai ylipäätään ylimääräistä tietoa, kuten mainoksia vältetään. Imetyksen digitaaliset palvelut kannattaa kehittää käyttäjien kanssa yhdessä.

Imetyksen digitaalisten palvelujen rooli tulevaisuudessa

Terveydenhuollon resursseista huolimatta imetyksen digitaaliset palvelut voivat mahdollistaa oikea-aikaisen ja yhdenvertaisen imetystuen saannin, sillä ne eivät ole yleensä aikaan ja paikkaan sidottu, mikä helpottaa niiden saatavuutta. Digitaaliseen ohjausmateriaaliin on usein mahdollista palata tarvittaessa myöhemmin. Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä onkin ohjata vanhempia digitaalisten palvelujen pariin, sillä tieto luotettavista digitaalisista palveluista on osa ammattilaisen digitaitoja. Joissakin tapauksissa etäpalvelut saattavat nopeuttaa hoitoon pääsyä, mikä on tärkeää niille äideille, joiden lapsilla on suuri riski vieroittautua rinnasta varhain. Ehkäpä tulevaisuudessa julkisessa terveydenhuollossa on enemmän mahdollista saada imetysohjausta etätapaamisen välityksellä, sillä joillekin perheille imetykseen liittyvät palvelut sijaitsevat maantieteellisesti kaukana.

Imetyksen tukipalvelut ovat välttämättömiä äitien imetystavoitteiden saavuttamisessa. Koronapandemia on hyvä esimerkki siitä, miten sulkutoimet vähensivät ammattilaisten antaman imetysohjauksen ja sosiaalisen tuen saatavuutta. Digitaaliset menetelmät voivat olla arvokkaita työkaluja imetyksen edistämisessä, suojelussa ja tukemissa maailman muuttuvissa tilanteissa. Digitaalisella imetysohjauksella ja -tuella voi olla iso rooli näyttöön perustuvan imetysohjauksen tulevaisuudessa, vaikka ammattilaisen kanssa kasvokkain tapahtuva ohjaus ja tuki on korvaamatonta.

Kirjoittajat:

Anna-Miia Niskanen, kätilö, sosiaali- ja terveysalan digitalisaation asiantuntija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, Lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio 

Elisa Snicker, Lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio 

Artikkeli perustuu Anna-Miia Niskasen YAMK opinnäytetyön ”DIGITAALINEN IMETYSOHJAUS JA -TUKI. Menetelmiä, kokemuksia ja vaikutuksia” (2023)

Lähteet ovat saatavilla ensimmäiseltä kirjoittajalta