Opiskelijat pitävät kahvitaukoa kampuksen ravintolassa.

Savonia-artikkeli: Dialogiringit tekivät meistä tiimin

Vuosi sitten meidän tiimimme, Savonian jatkuvan oppimisen tiimi eli JO-tiimi, päätti ottaa käyttöön dialogiringit. Sovimme, että pidämme kerran kuussa kahden tunnin asialistallisen tiimikokouksen ja sen kanssa vuorotellen kerran kuussa tunnin mittaisen dialogiringin. Dialogiringit ovat olleet tiimimme yhteishengen kannalta huippujuttu.

Meitä on tiimissä nykyisellään 11 henkilöä: on sekä Savoniassa jo yli 30 vuotta työskennelleitä konkareita että vastikään tiimiin rekrytoituja. Taustamme ovat hyvin monenlaiset ja ikähaitarimme 32–63 vuotta. Tehtävämme on tuottaa, kehittää ja koordinoida koulutuksia työelämässä jo oleville tutkinnon suorittaneille. Tämä työskentely vaatii selkeitä yhteisiä tavoitteita, kykyä puhaltaa yhteiseen hiileen ja erityisesti hyviä tiimityötaitoja.

Ensimmäinen dialogirinki: Mistähän tässä on kysymys?

Ensimmäinen dialogirinkimme oli 6.2.2023. Koska menettely ei ollut kaikille tuttu, yksi tiimimme jäsen esitteli aluksi lyhyesti, mistä dialogiringissä on kysymys. Hänellä oli aiempaa kokemusta terveysalan työyhteisöissä pidetyistä dialogiringeistä, ja ne olivat toimineet oivallisesti työyhteisön yhteishengen rakentajana.

Dialogiringissä istutaan sananmukaisesti ringissä. Kenelläkään ei saa olla edessään pöytää, läppäriä tai laukkua eikä istunnon aikana saa vilkuilla puhelinta. Keskeisiä sääntöjä ovat, että keskitytään kuuntelemaan toisia, odotetaan omaa vuoroa, kunnioitetaan toisten näkökulmia ja puhutaan suoraan omista ajatuksista ja tunteista. Me sovimme, että dialogirinkiin ei voi osallistua etänä, vaikka hybridiosallistumisaikaa elämmekin, ja että puhelimet ovat äänettöminä.

Ensimmäisessä istunnossa olimme uuden ja tuntemattoman edessä. Aloitimme dialogiringit samaan aikaan, kun tiimimme oli juuri täydentynyt kahdella hengellä, ja sen jälkeenkin on tullut vielä kaksi uutta jäsentä.

Muistiinpanoja ensimmäisen dialogiringin jälkeen: Oli innostuneisuutta, toiveikkuutta, odotuksia ja toisaalta epäilyä, tarvitaanko näitä tai toimiiko. Selvästikään menettely ei ollut tuttu useimmille. Osa oli ehkä sen takia hiljaa, siis käytti vähän puheenvuoroja. Jossain vaiheessa otetiin paperitollo, ja sitä alettiin heitellä ringissä ristiin rastiin seuraavan puheenvuoron merkiksi myös niille, jotka olivat olleet pääosin hiljaa. Se toimi hyvin. Hieman jäi hämmentynyt olo, tosin edelleen odottava.

Kuusi ihmistä istuu ringissä keskustelemassa.

Toinen dialogirinki: Irti epäilyksistä

Avoimen vuorovaikutuksen edellytys on tiimin jäsenten välinen luottamus. Luottamus rakentuu, kun tiimin jäsenet oppivat tuntemaan toisensa mahdollisimman hyvin: toisten osaamiset, vahvuudet, heikkoudet, arvot ja asenteet, persoonan, ilmaisutyylin ja historian. Kun luottamus on tarpeeksi vahva, tiimin jäsen voi luottaa siihen, että häntä kuunnellaan, hänen mielipiteitään arvostetaan, hän tulee ymmärretyksi ja että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on.

Dialogiringissä tiimin jäsenet voivat turvallisesti harjoitella keskenään mm. kuuntelua ja tilan antamista toiselle samalla kun he oppivat tuntemaan toisiaan uudenlaisista näkökulmista – myös sellaisista näkökulmista, jotka eivät välttämättä liity millään lailla työtehtäviin.

Toinen dialogirinki oli 3.3.2023. Kaikki tiimin jäsenet olivat paikalla, lisäksi tuolloinen koulutuspäällikkö. Olimme päättäneet kokeilla keskustelun herättäjänä korttipakkaa, jonka korteissa on kysymyksiä. Dialogiringin aluksi nostetaan sattumanvaraisesti yksi kortti, ja jokainen vuorollaan vastaa siinä esitettyyn kysymykseen. Ensimmäinen puheenvuoro on nostajan vasemmalla puolella istuvalla.

Meidän tiimimme ensimmäinen kysymys oli: Mikä sinusta tulisi, jos saisit nyt valita uuden työnkuvan ja uran? Jokainen kertoi ajatuksistaan ja muut kommentoivat. Kierrokseen meni puoli tuntia eli puolet dialogiringin ajasta. Loput ajasta ideoimme tulevaa tiimitapahtumaa ja siitä viestimistä.

Toisen dialogiringin jälkeisiä ajatuksia: Tunnelma oli suorastaan riehakas. Ei ollut enää tietoakaan eka kerran hämmennyksestä, epätietoisuudesta ja epäilystä. – Tulee sellainen olo, että tiimin henki alkaa oikeasti muodostua. Tällaista yhdessä ideointia ja nauramista tiimi tarvitsee.

Tiimin sisäinen luottamus vahvistuu

Olemme tähän mennessä pitäneet kahdeksan dialogirinkiä: neljä keväällä ja neljä syksyllä. Korttipakan käyttäminen vakiintui heti ensimmäisen kokeilun jälkeen dialogiringin aloitukseksi. Pari kertaa kortin kysymykseen vastaamiskierros on vienyt koko tunnin, toisinaan on ehditty keskustella muustakin. Olemme yrittäneet myös teemoittaa rinkejä, mutta juuri niillä kerroilla kortin kysymys on virittänyt niin vilkkaan keskustelun, ettei teema ole juuri ehditty käsittelemään.

Olemme myös yhdessä tuumin hylänneet muutamia korttipakasta nousseita kysymyksiä. Joulun alla hylkäsimme kysymyksen, jossa pyydettiin kertomaan jokin salaisuus. Kukaan ei halunnut kertoa salaisuuksiaan, koska eiväthän ne enää olisi olleet salaisuuksia sen jälkeen.

Keväällä nostimme uuden kortin sen jälkeen, kun kortti pyysi kertomaan ensirakkaudesta. Emme olleet tuolloin vielä valmiita jakamaan noin intiimiä kokemusta. Sama kortti nousi uudelleen syksyllä, ja tuolloin tiimimme sisäinen luottamus oli jo niin vahva, että pystyimme jakamaan hyvinkin henkilökohtaisia muistoja, jokainen tietysti oman harkintansa mukaan. Lisäksi olemme keskustelleet mm., mitä tekisimme mahdollisen vuorotteluvapaan aikana, mitä itse kukin muuttaisi itsessään, mitä ominaisuutta arvostaa toisissa tai mistä ei luopuisi mistään hinnasta.

Dialogirinkimme jatkuvat

Jatkamme tiimimme dialogirinkejä tänä vuonna samalla syklillä ja menettelyillä kuin viime vuonna. Korttipakka on tosi hyvä ringin aloituksessa, koska se antaa aiheen, joka on tasapuolinen ja kiinnostava.

Kokemuksemme perusteella suosittelemme dialogirinkejä kaikille tiimeille, jotka pitävät sisäisen luottamuksen rakentamista tärkeänä.

Kirjoittaja:

Marja Kopeli, koulutusasiantuntija

Aija Hietanen, lehtori

Kuva Marjut Hentunen, liiketoiminta-assistetntti

Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuva oppiminen