Artikkeli esittelee Savonia Master School opiskelijan Heli Pöyryn opinnäytetyön, jossa toteutettiin ideointia maatilojen uusiokäyttöön ja testattiin yhtä valittua konseptia hänen oman perheensä autioituvalla maatilalla Hirvensalmella Etelä-Savossa kesällä 2024. Tässä innovaatio-asiantuntija YAMK -opinnäytetyössä yhdistyi henkilökohtainen missio yhden autioituvan maatilan elvyttämiseen, tahtotila auttaa muita samassa tilanteessa olevia innostumaan uusista mahdollisuuksista ja laajempi yhteiskunnallinen näkökulma osin rasitteena omistajilleen olevien maatilojen uusista käyttömahdollisuuksista.

Suomessa lopettaa keskimäärin yksi maatila päivässä

Tuhannet pihapiirit autioituvat ja muuttovirta suuntaa kaupunkeihin. Kuinka maatilojen potentiaalia voidaan edistää elinvoimaa lisäävällä tavalla matalalla kynnyksellä? Aluksi opinnäytetyössä avattiin valitut teoriat toteutuksen taustalle ja ideoitiin muotoilun menetelmin alustavia pikakonsepteja autioituvien maatilojen luovaan jatkohyödyntämiseen. Ideointivaiheen jälkeen testattiin käytännössä yhtä valittua konseptia.

Työn taustalla efektuaatio tilkkutäkkiesimerkin muodossa

Professori Saras D. Saravathy löysi efektuaation (vuorovaikuttamisen yrittämisen teoria) 1990-luvulla tutkiessaan asiantuntijayrittäjien käyttäytymismalleja. Kirjassaan Effectuation : Elements of Entrepreneurial Expertise 2022, sivulla 58, Saravathy vertaa teoriaa tilkkutäkin ja palapelin kokoamisen eroihin. Tilkkutäkin ja palapelin vastakkaiset metaforat kuvastavat eroa vuorovaikuttamisen ja kausaalisen (odotettavan) toimintalogiikan välillä. Tilkkutäkin tekeminen eroaa palapelin ratkaisemisesta ainakin kolmella seuraavalla tavalla.

Ensiksikin tilkkutäkin tekijällä on suurempi liikkumavara kuvion kokoamisessa kuin palapelin ratkaisijalla. Vaikka hän aloittaisikin satunnaisista laikuista koostuvasta korista, hän voi valita käytettävät laikut ja asettaa ne vastakkain tavalla, joka on hänen henkilökohtaisesti miellyttävä ja merkityksellinen.

Toiseksi, suuret tilkkutyöprojektit eivät ole yhden ihmisen työtä: tilkkurit työskentelevät yhdessä muiden kanssa, jotka tuovat mukanaan omat korinsa tilkkutäkkejä sekä makunsa ja kykynsä. Prosessin aikana tilkkutöiden tekijöiden on päätettävä, kenen kanssa he työskentelevät tai eivät työskentele ja miksi, hallittava erilaisia itsevalinta- ja koordinointiongelmia ja käsiteltävä odottamattomia tilanteita.

Lopuksi tilkkutäkin on oltava paitsi miellyttävä ja merkityksellinen myös hyödyllinen ja arvokas – viime kädessä sen on pidettävä ihmiskehot lämpiminä tai ilmennettävä valittua estetiikkaa, toisin kuin palapelissä, jossa ainoa tarkoitus on löytää ja koota ennalta määritetty kuva. Efektuaatiota on tutkinut laaja-alaisesti myös Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilun yliopettaja Ilkka Kettunen. Hänen julkaisemassaan tieteellisessä artikkelissa Sense of possible: a design process model based on effectuation and sensemaking 2024, ehdotetaan uutta suunnitteluprosessin mallia, joka perustuu mm. efektiiviseen ajatteluun. Kettusen mukailemassa suunnitteluprosessimallissa tulevaisuutta ei löydetä, vaan se luodaan.

Valitun ideakonseptin testaus käytännössä

Konseptikokeiluun valikoitui POP UP Maatilakirppiksen järjestäminen heinäkuulle 2024. Kokeilussa dokumentoitiin toteutuksen vaiheet ja saadut tulokset visuaalisesti sekä pohtien. Konsepti-idean testauksessa toteutui tekijän konstruktiivinen muotoilututkielma arvonluonnista, joka on yksi opinnäytetyöntekijän intohimoista. Työ toteutettiin autoetnografisella tutkimusmenetelmällä, jossa päiväkirjamaisesti kuvattiin havaintoja ja toteutuksen vaiheita. Toteutuksessa sivuttiin vuorovaikuttamisen yrittämisen teoriaa, jossa lähdetään avoimesti kokeilemalla tekemään.

Arvonluonti konseptikokeilun ajurina

Arvonluonnilla kokeilussa tarkoitettiin visuaalisia elementtejä, jotka auttavat tunnejäljen luomiseen asiakasrajapinnassa ja luovat yhtenäisen, visuaalisen palvelupolun konseptille. Visuaalisten elementtien tarkoitus oli luoda elämyksellisyyttä ja merkityksellisyyttä kävijöille ja tätä kautta edistää liiketoiminnallisia tarkoitusperiä. Muotoilullisesti kokeilussa vierailijoille näkyi graafinen muotoilu maatilakirppiksen opasteissa ja materiaaleissa, sisustusarkkitehtuuri ja esteettinen arvonluonti tuotteiden esillelaitossa aina pihapiiriin saavuttaessa, myymälässä ja sen välittömässä ympäristössä.

Palvelumuotoilu näkyi asiakaspolkujen määrittelyssä ja tarinankerronnassa, sekä kokemuksellinen arvonluonti markkinoinnin kohdentamisessa tarinaan, musiikkiin ja visuaalisiin viitteisiin matkailullisesta näkökulmasta. Arvonluonnin taustalla käytettiin Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen Elämyskolmio-mallia (Tarssanen & Kylänen 2005; Tarinakone 2011).

Kokemuksia produktiosta

Maatilojen uusien käyttötarkoituksien ideointi ja käytännön konseptikokeilu oli ennen kaikkea matka tekijän omille juurille kerätyn osaamisen ja intohimojen parissa. Käytännön konseptikokeilun toteutuksessa realisoitui kokonaisprojektinhallinta moninaisesta näkökulmasta. Toteutuksesta teki jännittävän ja merkityksellisen aiheen henkilökohtaisuus sekä kokeilun jakaminen avoimesti vierailijoille. Vuorovaikuttamisen yrittämisen teoria näkyi käytännön kokeilussa liikkeelle lähtevinä uusina mahdollisuuksina. Ensin teoriassa ommeltiin tilkkutäkki, johon jokainen vierailija käytännössä lisäsi oman kuvionsa tuomalla pöytään uusia palveluideoita, partneriehdotuksia, tarinoita tilan historiasta ja toiveita tilan jatkosta. Arvonluonti elämyksellisestä näkökulmasta toteutui valikoitujen arvonluontipisteiden avulla. Työ oli matalan kynnyksen käytännön esimerkki elävöittämisestä, johon hyvin monella vanhan maatilan omistajalla on aidosti potentiaalinen toteuttamismahdollisuus. On se sitten ideointiosioiden hyödyntämistä, niiden pohjalta tulleiden konseptikokeilujen jatkojalostusta tai aitoa käytännön kokeilua.

Lue opinnäytetyö Theseuksessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034231

Kirjoittajat: Heli Pöyry, YAMK-opiskelija

Lähteet:

SARASVATHY, Saras D.. Effectuation : Elements of Entrepreneurial Expertise, Edward Elgar Publishing Limited, 2022. ProQuest Ebook Central, Saatavilla: http://ebookcentral.proquest.com/lib/savoniafi/detail.action?docID=6869419. Sivu 58.

KETTUNEN Ilkka 2024, SENSE OF POSSIBLE: A DESIGN PROCESS MODEL BASED ON EFFECTUATION AND SENSEMAKING, Savonia University of Applied Sciences (Viitattu 14.9.2024)

TARSSANEN S & KYLÄNEN M. 2005. Elämys – Mikä se on? Teoksessa S. Tarssanen (Toim.) Elämystuottajan käsikirja. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO) EXTRA –hanke. Rovaniemi: Lapin Yliopisto, 6–20.