On aika tiedostaa eräs hyvin tavallinen ja kuitenkin elämäämme vahvasti vaikuttava uskomus siitä, että stressi kuuluu tärkeänä osana tehokkaaseen työntekoon. Tämä uskomus näkyy työelämän hektisyytenä, nopeatempoisena projektityönä, työn vaatimusten kohoamisena samaan aikaan kun siihen käytettävissä oleva aika vähenee, ketteryyden vaateena, työn liukumisena vapaa-ajalle ja niin edelleen.

Ehdotan lukijaa harkitsemaan tämän uskomuksen uudistamista muotoon: rentous kuuluu työhön, koska viimeaikaiset työhyvinvointitutkimukset (Laitinen ym. 2024) kertovat yhä kovaäänisemmäksi tulevaa viestiä siitä, miten huonosti työelämässä olevat ihmiset voivat. Työkyky on alentunut yhä nuoremmilla, ahdistusta ja masennusta kokevat entistä useammat, puhumattakaan fyysisen kehon oireilusta.

Juutin (2023) mukaan ihmiset eivät voi hyvin hierarkkisissa ja taloutta ylikorostavissa organisaatiossa. Oman työn ja siihen liittyvien tavoitteiden vakavasti ottaminen aiheuttaa väistämättä stressin kokemuksen kun työmäärä kasvaa liialliseksi. Myöskään esihenkilöllä ei ole helppoa olla johdon ja työntekijöiden välissä. Hänen työhönsä liittyy enemmän työkuormitusta ja päätösvaltaa sekä vähemmän työkavereiden tukea (Giorgi ym. 2019, deVente ym. 2015). Tämä luo paineita esihenkilölle ja nämä paineet näkyvät stressinä.

Stressaantunut esihenkilö ei pelkästään heikennä omaa hyvinvointiaan vaan vaikuttaa voimakkaasti myös koko työyhteisöön. Tämän vuoksi Savonian Master Schoolin sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutuksessa painotetaankin itsensä johtamisessa erityisesti itsensä tuntemista, tietoista toimintaa sekä stressin hallintaa ja palautumistaitoja.

Stressin haitallisuus on tiedossa

Stressin on havaittu olevan lähes kaikkien kansansairauksiemme taustalla. Se aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen ja kuormittaa kehon toimintaa. Stressi ilmenee hyvin yksilöllisesti ja voi näkyä vaikkapa ärtyneisyytenä, uniongelmina tai merkityksettömyyden tunteina. (Valli L 2020.)

Lyhytkestoinen stressi on kehon normaali reaktio, jolloin taistele/pakene reaktio käynnistyy ja vireystaso nousee, suorituskyky lisääntyy ja tunteet kytkeytyvät “pois päältä”. Se on tärkeä mekanismi suojelemaan elämää, auttaa meitä juoksemaan metaforista leijonaa karkuun, jonka jälkeen stressitaso laantuu kun olemme taas turvassa, ja silloin myös tunnekokemus palaa takaisin esimerkiksi järkytyksen muodossa.

Työelämä tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia pitkäaikaiseksi muodostuvalle stressille. Kuormittavat tilanteet eivät mene ohi nopeasti tai työtehtävät seuraavat toisiaan niin nopeassa tempossa, että on kuin kohtaisimme leijonalauman ja pakenemisen sijaan jäisimmekin “tanssahtelemaan leijonien eteen” päiviksi tai viikoiksi. Silloin taistele/pakene reaktio jää päälle eikä keho pääsekään palautumaan.

Stressijärjestelmämme ei pysty sopeutumaan pitkäaikaiseen stressiin, vaan meidän täytyy tehdä itse toimenpiteitä sen auttamiseksi.

Tarvitsemme keinoja hallita stressiä ja palautua

Perustan stressin hallitsemiselle ja palautumiselle luovat jokaisen omat yksilölliset selviytymiskeinot. Niitä ovat tutut fyysistä hyvinvointia edistävät asiat kuten riittävä uni, monipuolinen ravinto ja sopivasti liikuntaa. Myös omien arvojen mukainen elämä auttaa palautumisessa. Se tarkoittaa sitä, että aikaa ja energiaa riittää työn lisäksi myös muille itselle merkityksellisille asioille, esimerkiksi ystävien tapaamiselle, kalassa käynnille, kävelylenkille metsässä tai käsitöiden tekemiselle. Usein nämä muut itselle tärkeät asiat ovat juuri niitä parhaita palautumisen keinoja.

Aivojen optimaalisen toiminnan mahdollistaminen auttaa meitä saamaan luovia ideoita ja ratkaisuja. Aivot toimivat parhaiten kun vireystilamme on optimaalinen, jolloin olo on virkeä, ajatus kulkee ja on todella helppoa keskittyä vaativampiinkin tehtäviin. Optimaalinen vireystila voi helposti muuttua ylivireydeksi, jolloin työtä tehdään innolla, vauhti on kova ja silloin voidaan myös stressaantua. Ylikierroksilla käydessä työhön keskittyminen vaikeutuu, tehdään huonoja päätöksiä, negatiiviset tunteet valtaavat mielen ja vievät aivojen tarkkaavuuden (mm. Hartikainen KM 2021), jolloin työstä tulee tehotonta.

Pystyäksemme ylläpitämään optimaalista tilaa, kannattaa rentouttavia ja palauttavia hetkiä suoda itselleen pitkin työpäivää. Säännölliset pienet mikro- ja kahvitauot sekä pidempi lounastauko auttavat jaksamaan työpäivän loppuun saakka ja nopeuttavat palautumista myös työpäivän jälkeen. Rauhoittumista ja rentoutta voi lisätä esimerkiksi tietoisella hengityksen syventämisellä, fyysisellä asennon/paikan vaihtamisella tai taukojumpalla, rauhoittavan musiikin tai kohinan (white noise) kuuntelemisella tai pienellä meditaatioharjoituksella.

Rentous kuuluu työhön

Tehokkuuden vaatimus, tahdin jatkuva kiristäminen ja stressi eivät siis tuokaan aivotyössä tehokkuutta vaan luovuuden hiipumista ja jopa tehottomuutta. Työhön tarvitaan stressin sijaan rentoutta, jota saadaan sopivalla työtahdilla sekä kuormituksen ja palautumisen tasapainoisella suhteella.

Rentouden tuomisella jokaiseen työpäivään voisimme uudelleenlumoutua työstämme, jakaa positiivisia kokemuksia ja iloita myös muiden onnistumisista (Pessi ym. 2022). Rentous siis todellakin kuuluu tehokkaaseen ja uutta luovaan työhön! Ota uusi uskomus käyttöösi ja muistuttele itsellesi työpäivän mittaan:

“Hengitä. Rentoudu. Anna olla. Toista.”

(Hidasta elämää 2024)

Kirjoittaja:

Päivi Tikkanen, TtT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelman tutkintovastaava, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, paivi.tikkanen@savonia.fi

Lähteet:

de Vente W, Kamphuis JH, Blonk RWB, Emmelkamp PMG. 2015. Recovery of Work-Related Stress: Complaint Reduction and Work-Resumption are Relatively Independent Processes. J Occup Rehabil 2015;25:658–668.

Hartikainen KM 2021. Emotion-attention interaction in the right hemisphere. Brain Sci 2021:11:1006

Juuti P. 2023. Johtamisen murros. Basam books Oy.

Laitinen J, Selander K, Ervasti J, Kivimäki M. 2024. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023 (julkari.fi). Työterveyslaitos.

Pessi AB, Seppänen M, Spännäri J, Grönlund H, Martela F, Paakkanen M. 2022. In search of copassion: Creating a novel concept to promote re-enchantment at work. Business Research Quarterly 2022;25(1):82–97.

Valli L. 2020. Kuolema kuittaa univelan? Tutkimus resilienssistä ja resilienssipotentiaalin johtamisesta kriisinhallintaorganisaatiossa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 264.