Nautojemme elämänlaatuun vaikuttavat monet erilaiset asiat. Ennen ajateltiin, että vasikoiden hyvinvointi on lähinnä ikävien, negatiivisia tunteita aiheuttavien asioiden kuten esimerkiksi nälän, janon, pelon ja kivun puuttumista. Nykyään kuitenkin tiedetään, että turvallisuuden tunne sekä mahdollisuudet kokea positiivisia tunteita ja mielihyvää ovat yhtä lailla tärkeitä. Ne myös edistävät nuoren naudan oppimista.

Naudan lapsuus on lyhyt ja vasikkana kohdataan paljon erilaisia haasteita. Siksi luottamus itseen, laumatovereihin ja hoitajiin on kasvaville naudoille ensiarvoisen tärkeää. Onneksi voimme edistää turvaa tuovaa luottamusta monella eri tavalla. Vasikoita hoitaessa haluamme ottaa huomioon eläinten kokemat tunteet sekä sen, kuinka naudat kokevat maailman ja oppivat uusia asioita. Emän hoito ja läsnäolo sekä myöhemmin muiden vasikoiden ja vanhempien nautojen seura hyvissä olosuhteissa johdonmukaisesti käsiteltynä antaa nuorelle naudalle parhaat mahdollisuudet toteuttaa tärkeitä käyttäytymistarpeitaan, kuten nukkua, leikkiä ja harjoitella sosiaalisia taitoja. Näin vasikka saa kehittyä naudoille tyypillisellä tavalla hyvinvoivaksi ja luottavaiseksi aikuiseksi.

Tunteita tarvitaan

Oppiessaan uutta eläin käyttää hyödykseen kokemaansa ja muuttaa sen perusteella käyttäytymistään vastaamaan paremmin eri tilanteiden vaatimuksia. Sosiaalinen kanssakäyminen ja turvallisuuden tunne ovat vasikoille erityisen tärkeitä. Laumassa laiduntavina saaliseläiminä naudat ovat mestareita viestimään tunteistaan ja erilaiset tunteet tarttuvat nopeasti yksilöstä toiseen. Tunteet ohjaavat elämää ja luovat pohjan kyvylle oppia yksilöiden välistä vuorovaikutusta. Tunteiden avulla vasikka siis sopeutuu ympäristöönsä ja oppii olemaan nauta.

Tunne muodostuu aivoissa ja määritellään mielihyvän tai mielipahan sävyttämäksi tietoiseksi elämykseksi. Mielihyvää eli positiivisia tunteita saadaan ja koetaan elämää ylläpitävien asioiden tekemisestä, kuten leikkimisestä ja hyvistä sosiaalisista suhteista sekä jonkin mukavan tapahtuman odottamisesta. Siksi näitä asioita halutaan tehdä. Mielipaha ja ikävät tunteet taas liittyvät vaarallisiin ja vältettäviin asioihin kuten kipuun, nälkään, yksin jäämiseen ja ikäviin sosiaalisiin tilanteisiin.

Positiiviset tunteet edistävät optimistista mielialaa, parantavat vasikan kykyä oppia, kehittävät elimistöä ja lisäävät nautalauman yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mukavia tunteita kokeva nauta on rento ja luottavainen. Toisaalta taas mielipahan välttämisellä vähennetään lauman epäyhtenäisyyttä, kiistoja sekä riskiä joutua erilaisiin vaaroihin. Negatiiviset tunteet kuten epävarmuus, kontrollin puute, turhautuminen, ahdistus ja pelko taas liittyvät kiinteästi tilanteisiin, joissa nauta kokee tarpeidensa tyydyttymisen tai turvallisuutensa olevan tavalla tai toisella uhattuna.

Toisaalta, vaikka ikävät tilanteet rasittavat vasikkaa, ne kuitenkin kuuluvat elämään ja niistä opitaan. Siksi, vaikka tuntuvatkin pahalta, myös ikäviä tunteita tarvitaan. Normaalisti ikävistäkin haasteista selviäminen johtaa positiivisten tunteiden kokemiseen. ”Minä selvisin”-tunne parantaa erityisesti nuoren naudan itseluottamusta antaen valmiuksia kohdata erilaisia haasteita yhä paremmin tulevaisuudessa. Hetkelliset negatiiviset tunteet ovat siis yleensä hyödyllisiä harminaiheita, kunhan niistä selvitään nopeasti ja eläin kokee hallitsevansa tilanteen.

Hyvää ja pahaa stressiä

Stressi on elimistön reaktio haastavaan tilanteeseen. Se voi joko edistää tai häiritä vasikan kehitystä ja oppimista sen mukaan, miten se elimistöä kuormittaa ja millaisia tunnetiloja siihen liittyy. Stressireaktio onkin pohjimmiltaan hyödyllinen, sillä se auttaa selviämään haastavasta tilanteesta. Siksi normaaliin elämään kuuluva stressi ei siis suinkaan ole aina vaarallista, saati haitaksi.

Positiivista, elimistöä kehittävää stressiä eläimet kokevat, kun ne tekevät jotakin kiihdyttävää ja mielihyvää tuottavaa asiaa, esimerkiksi leikkivät. Tämänkaltainen stressi on vasikoille hyväksi, sillä se aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää ja edistää näin vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Se myös auttaa oppimaan.

Hyödylliseen, elimistöä kehittävään kiihtymykseen kuuluu kuitenkin se, että eläin kokee pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen. Esimerkiksi leikin voi lopettaa heti, kun alkaa pelottaa.

Tiedetään, että vaihtelevissa ja virikkeellisissä olosuhteissa kasvaneet eläimet suhtautuvat rauhallisemmin uusiin ja yllättäviin asioihin kuin ankeissa oloissa pidetyt lajitoverinsa. Emän ja muiden nautojen turvallisessa seurassa koetut asiat opettavat vasikalle erilaisia tapoja suhtautua uusiin asioihin. Oppiminen ja leikkiminen myös lisäävät vasikan itseluottamusta. Elimistöä kehittäviä haasteita kohdanneen vasikan elimistö osaa reagoida tarkoituksenmukaisemmin myös ikäviin, negatiivisia tunteita aiheuttaviin ongelmiin, joita aikuisuudessa kohdataan. Leikin varjolla opitaan siis monenmoisia hyödyllisiä taitoja

Negatiivinen stressi taas kuormittaa vasikoiden elimistöä ja siihen liittyy ikäviä tunnetiloja sekä etenkin epävarmuutta ja tunne hallinnan menettämisestä. Etenkin jatkuessaan pitkään haitallinen stressi vaarantaa eläimen hyvinvoinnin, terveyden ja kehityksen. Vasikoille negatiivista stressiä aiheuttavat pelko, turvattomuuden tunne, epämiellyttävä käsittely, epämukavat olosuhteet, liian kylmä tai kuuma ympäristö, ahtaus, liian suuret ryhmäkoot, epätasaiset ryhmät, nälkä, imemisen tarpeen tyydyttymättömyys, vähäiset sosiaaliset kontaktit ja esimerkiksi vieroitus. Nämä ovat usein pidempikestoisia ongelmia ja niistä on hankalaa päästä nopeasti eroon. Sairauksiin, vammoihin ja esimerkiksi nupoutukseen liittyvä kipu aiheuttaa myös voimakasta stressiä, joka helposti pitkittyy. Kipu itsessään myös aiheuttaa negatiivisia tunnetiloja kuten ahdistusta.

Joskus stressireaktio aiheuttaa ikäviä tunnetiloja ja vie nuoren eläimen voimavaroja niin paljon, ettei vasikka pysty sopeutumaan tilanteeseen. Silloin stressi häiritsee elimistön normaalia toimintaa, heikentää hyvinvointia, häiritsee kasvua sekä altistaa tarttuville taudeille. Lisäksi kuormitus vähentää vasikan kykyä vastata tuleviin haasteisiin ennen kuin elimistön voimavarat ovat palautuneet. Elimistöä kuormittavalla negatiivisella stressillä ja siihen liittyvillä ikävillä tunnetiloilla onkin paljon haitallisia vaikutuksia nuoren eläimen kehitykseen, myös oppimiseen.

Myös stressin summavaikutus on syytä ottaa huomioon. Usein haasteet on helpompi selättää, kun ne tulevat eteen yksi kerrallaan. Useampi elimistöä kuormittava haaste yhtä aikaa voi kuitenkin aiheuttaa paljon ongelmia. Esimerkiksi vetoisessa vasikkakarsinassa eläimet pysyvät terveinä rajoitetulla maitomäärällä juuri ja juuri, kunnes syksyn ensimmäinen pakkasyö koittaa ja koko ryhmä sairastuu hengitystietulehdukseen.

Tunteet ja mieliala ohjaavat

Tunteet ovat siis eläinten elämää ja käyttäytymistä ohjaava kompassi; mielihyvää tavoitellaan ja mielipahaa halutaan välttää. Tunteet kestävät usein hyvin lyhyen aikaa ja hetkessä on mahdollista kokea hyvin monenlaisia eri tunteita. Esimerkiksi kylmyyden tunne on hetkellisesti ikävä, mutta hyödyllinen tunne. Saahan se viluisen vasikan hakeutumaan suojaan. Isomman ja laumassa korkeampiarvoisemman vasikan kanssa sattunut ristiriita tuntuu keljulta, mutta menee ohi väistämällä. Samoin lyhytaikaiseen, kohtuulliseen kipuun liittyy ikäviä tunteita, jotka kuitenkin edistävät paranemista, opettavat välttämään kivun aiheuttajaa ja normaalisti helpottavat sitä mukaa, kun vamma paranee ja kipu vähenee. Oleellista on siis kuitenkin se, että eläin pystyy muuttamaan käyttäytymistään ja pääsee ikävästä asiasta eroon.

Siinä missä tunteet tulevat ja menevät, mieliala on pidempikestoinen. Eläin voi esimerkiksi kokea hetkellistä ahdistuksen tunnetta arvaamattomassa tilanteessa, kun taas ahdistunut mieliala syntyy negatiivisen tunteen jatkuessa pidempään, esimerkiksi kivun, nälän tai arvaamattoman ympäristön takia. Myös toistuvasti koetut ikävät tunteet kuormittavat vasikkaa ja voivat johtaa negatiiviseen mielialaan.

Erityisesti nuoren naudan on hyvin vaikeaa sopeutua tilanteeseen, missä koko ajan on jokin asia huonosti. Ja mitä tärkeämpi tämä asia eläimelle on, sitä suuremman ongelman tilanne aiheuttaa. Vasikoille erityisesti kauan kestävä kipu sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa ovat yleisiä pitkään jatkuvan kuormituksen syitä. Varoittaahan kipu elimistöä uhkaavasta vaarasta. Siispä aivojen tehtävänä olisi päästä vaarasta nopeasti ja tehokkaasti eroon. Kuitenkin mikään, mitä vasikka tekee, ei auta pitkään jatkuvan kivun kanssa. Ja samoin kuin kipuun, myös sosiaalisen hylkäämisen ja eristämisen kokemuksiin liittyy erityisesti laumaeläimillä paljon voimakkaita negatiivisia tunteita.

Joskus vasikan aivot joutuvat toteamaan, että vaikka vaara uhkaa, yritykset puolustaa elimistöä eivät auta tai voivat jopa huonontaa selviytymismahdollisuuksia. Tällaisessa kestämättömässä tilanteessa eläin voi sulkeutua: se vetäytyy eikä koeta enää puolustautua. Reaktiot ympäristöön ja käsittelyyn vähenevät ja eläin käyttäytyy liian rauhallisesti. Silti vasikka kokee voimakkaita negatiivisia tunteita kuten turvattomuutta ja voimakasta ahdistusta. Pitkään jatkuessaan tilanne voi johtaa masennuksen kaltaiseen tilaan.

Ikävät tunteet häiritsevät oppimista

Epävarmuuden tunne, hallinnan puute, pelko ja ahdistus kaikki häiritsevät nuoren eläimen oppimista ja muistia. Negatiivisia tunnetiloja aiheuttavaan stressiin liittyykin usein vasikan epätietoisuus siitä, mikä käyttäytyminen parhaiten varmistaisi turvassa pysymisen. Tämä kuluttaa paljon etenkin henkisiä voimavaroja. Lisäksi stressihormonit vaikuttavat haitallisesti aivojen hippokampuksen hermosoluihin. Hippokampus on keskeinen aivojen osa oppimisen ja muistin kannalta. Siksi pitkään jatkuva turvattomuuden tunne ja ahdistus heikentävät tehokkaasti vasikan kykyä oppia ja muistaa. Myös nälkää täytyy välttää paitsi vasikan fyysisen myös henkisen kehityksen turvaamiseksi.

Elimistöä kuormittava stressi voi häiritä vasikan oppimista ja muistia myös heikentämällä sen unta. Erityisen haitallista nuoren eläimen kehitykselle ovat pelko, nälkä, kylmyys ja kipu, sillä ne kaikki estävät välttämättömän vilkeunen nukkumista. Toisaalta vasikan kokema turvallisuuden tunne edistää unta ja näin parantaa valmiuksia oppia uusia asioita. Hyvä uni myös kehittää nuoren eläimen stressinsietokykyä sekä puolustusjärjestelmän toimintaa auttaen vasikkaa selviämään erilaisista haasteista.

Eniten vasikoiden kokemia negatiivisia tunteita on tutkittu nupoutuksen yhteydessä. Tiedämme, että kipu aiheuttaa pessimismiä sekä anhedoniaa eli kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää asioista, jotka yleensä koetaan palkitseviksi. Lisäksi tiedämme, että vasikka kokee negatiivisia tunteita emästä erottamisen ja vieroituksen yhteydessä.

Vasikoiden oppimiseen vaikuttaa paljon myös yksilöiden erilaiset luonteenpiirteet. Esimerkiksi uteliaisuus eli nuoren eläimen innostus uusia asioita kohtaan on oppimiselle edullinen luonteenpiirre. Uteliaat vasikat lähestyvät uusia asioita nopeammin ja oppivat uutta helpommin. Vasikat suhtautuvatkin luonnostaan ja myös muilta eläimiltä saamansa mallin seurauksena hyvin eri tavalla uusiin asioihin. Tämä on hyvä muistaa. Navetassa arka vasikka saa paljon hyötyä luottavaisesti ihmisiin ja asioihin suhtautuvan lajitoverinsa seurasta ja esimerkistä. Toisaalta pelko ja epäluulo tarttuvat helposti eläimestä toiseen.

Ystävän kanssa on turvallisempaa

Arvojärjestyksen lisäksi nautojemme sosiaaliseen elämään liittyvät kiinteästi ystävyyssuhteet, jotka pitävät ryhmää koossa. Yhdessä eläneiden vasikoiden on todettu muodostavan hyvin tiiviitä, jopa koko elämän mittaisia ystävyyssuhteita keskenään. Merkkejä ystävyydestä ovat yhdessä sovussa ilman kilpailua lähekkäin syöminen, ystävän kehon hoitaminen ja vierekkäin makaaminen.

Hyvillä sosiaalisilla suhteilla on todettu olevan rauhoittava vaikutus; tutun eläimen seurassa stressaaviin tai pelottaviin asioihin suhtaudutaan rauhallisemmin kuin yksin. Esimerkiksi vasikkakarsinaan ilmestynyttä uutta ihmeellistä asiaa, kuten palloa, tutkitaan yleensä yhdessä heti, kun porukan rohkein tyyppi on ensin kokeillut, ettei pallo vain pure. Uusia asioita onkin parasta opetella ystävän kanssa yhdessä. Kannattaakin tarkkailla eläimiä ja katsoa, ketkä tulevat hyvin toimeen keskenään ja kuka on hyvä kaveri kenenkin kanssa. Tiedosta voi olla hyötyä esimerkiksi aran hiehon hoitotilanteessa, jossa epäilevän eläimen ihmiseen luottava kaveri rauhoittaa potilasta.

Ikävien asioiden kokemista helpottaa, kun ongelman voi jakaa ystävän kanssa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaakin siirtää tai vieroittaa useampia kaveruksia kerralla. Haastavassa tilanteessa toisilleen tutut vasikat saavat turvaa toisistaan ja niiden sopeutuminen uuteen ympäristöön sujuu helpommin ja nopeammin.

Miltä maailma näyttää ja tuntuu?

Nautoja hoitaessa on syytä pitää mielessä, että ne ovat edelleen pohjimmiltaan arkoja laumassa eläviä saaliseläimiä. Moni ristiriitatilanne nautojemme kanssa johtuukin siitä, että koemme maailman niin kovin eri tavalla. Lisäksi nautojen aistit sopivat edelleen paljon paremmin aukeille aroille kuin navettaan.

Viidestä aistista näkö on nautojen hallitsevin aisti. Näkökentän laajuus on suuri, noin 330°, kun meillä ihmisillä se on vain 180°. Naudat siis näkevät päätään liikuttamatta lähes kaikkialle ympärilleen, lukuun ottamatta kapeaa aluetta suoraan takanaan. Toisin kuin me. Erityisen hyvin havaitaan liike näkökentässä, etenkin sen laidoilla. Tätä kykyä on aikanaan tarvittu, jotta pää alhaalla laiduntaessa on voitu havaita lähestyvä peto ajoissa. Vasikka tai hieho voikin nähdä ja pelästyä jotakin sellaista, mitä hoitaja ei havaitse. Varsinkin lepattavat asiat näkökentän laidoilla aiheuttavat pelkoa.

Koska naudan silmät sijaitsevat pään sivuilla, niiden näöntarkkuus lähelle alaspäin on huono ja etäisyyksien arvioiminen on hankalaa. Siksi maassa tai lattiassa olevat epätasaisuudet, värierot tai varjot voivat olla erittäin pelottavia. Arka vasikka tai hieho voikin olla aivan vakuuttunut siitä, että maassa oleva varjo on oikeasti hyvin syvä kuoppa. Siksi ymmärtäväinen hoitaja antaa eläimelle mahdollisuuden tutkia kiinnostavaa tai arveluttavaa asiaa päätään käännellen, koskea siihen turvallaan ja haistella sitä.

Eläinten ja hoitajan elämä helpottuu, kun kulkureitit valitaan ja suunnitellaan välttäen kulmia, kynnyksiä, ylimääräisiä esineitä ja materiaali- tai valaistuseroja. Erityisesti tämä pitää huomioida nuorten nautojen hoitamisessa ja tilanteissa, joissa eläimet kulkevat entuudestaan tuntematonta reittiä. Emme halua, että vasikat yhdistävät siirtotilanteeseen pelon ja epävarmuuden tunteita.

Naudan näköaistin huomioiminen kannattaa myös eläintä lähestyttäessä. Suoraan edestä ei kannata lähestyä, sillä eläin kokee tämän helposti uhkaavaksi. Parempi on tulla sivulta liikkuen hitaasti, jolloin eläin näkee lähestyjän, muttei säikähdä. Suoraan eläimen hännän takana viittoilu ei myöskään auta, eihän nauta sinne näe. Lisäksi valaistuserot tuottavat naudoille suurempaa harmia kuin meille ihmisille. Naudat kulkevatkin mielellään hämärästä kohti valoisempaa tilaa, kunhan valo ei häikäise.

Näön lisäksi tuntoaisti on vasikoille tärkeä keino hankkia tietoa ympäristöstä, muista eläimistä ja hoitajista. Nuori nauta kokeilee ja tutkii uusia asioita turvallaan. Vasikat ovatkin kuten muutkin lapset, kaikki pitää laittaa suuhun. Tuntoaisti on tärkeässä roolissa myös sosiaalisessa kanssakäymisessä. Nuoleminen ja päällä hankaaminen ylläpitää sosiaalisia suhteita. Kosketus erittää hoiva- ja rakkaushormoni oksitosiinia, joka lisää luottamusta laumatoveriin sekä esimerkiksi varmistaa emän ja vasikan suhdetta. Samoin vasikan ja ihmisen. Hellä kosketus turvaa.

Hankkeen koulutuksista apua vasikoiden käsittelyyn

TYKKÄÄ-hankkeen karjan käsittelykoulutuksessa opeteltiin myös vasikoiden ja nuorkarjan käyttäytymistä ja käsittelyä. Tiloilla tunnistettiin erilaisia luontaisen käyttäytymisen malleja, kuten leikki- ja imemiskäyttäytymistä, jolloin vasikat oppivat toimimaan aistiensa mukaisesti sekä sosiaalisesti laumassa. Käyttäytymismallit ihmistä kohtaan taas poikkesivat tilojen välillä jonkin verran – osassa oli arempia ja osassa jopa ylikesyjä vasikoita.

Ylikesyjen vasikoiden kanssa harjoiteltiin muun muassa luopumista. Se tarkoittaa sitä, että vasikka saa palkan siitä, kun se käyttäytyy kunnioittavasti ihmistä kohtaan ja huono käytös jätetään huomioimatta tai ohjataan vasikka lempeästi pois ihmisen läheisyydestä. Vasikka ei siis saa esimerkiksi puskea ihmistä. Palkkana vasikoilla käytettiin rapsutuksia, kun taas vanhemmilla naudoilla ruokaa, kuten nappuloita. Kesyillä vasikoilla luopumisen opettelu on tärkeää, sillä liika läheisyys tai leikkisyys ihmistä kohtaan isompana on työturvallisuusriski. Aremmille vasikoille opetettiin kosketusta, jotta niistä tulisi luottavaisempia ihmisiä kohtaan ja myöhemmässä elämänvaiheessa niille pystytään tekemään hoitotoimenpiteitä turvallisesti. Samoja asioita tehtiin kaikenikäisten eläinten kanssa pikkuvasikoista nuorkarjaan.

Nuorten eläinten koulutuksessa lähtökohta on yleensä hyvä, koska sille ei ole kerennyt tulla negatiivisia kokemuksia ihmisistä tai hoitotilanteista. Lisäksi motivaatio uuden oppimiseen voi nuorilla eläimillä olla korkeampi. Koulutuksissa huomattiin, että vaikka jonkin asian kouluttaminen saattoi viedä pidempään erityisesti arempien eläinten kohdalla, melko nopeasti uteliaisuus voitti, jolloin koulutettava tehtävä hoksattiin pian. Tärkeänä tekijänä vasikoiden ja nuorkarjan koulutuksessa oli lauman läsnäolo, jolloin rohkeimmat ikään kuin näyttivät mallia aremmille yksilöille. TYKKÄÄ-hankkeen nautojen käyttäytymisen ja kouluttamisen kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että tutkimus puoltaa nautojen mallioppimista lähellä sijaitsevilta lajitovereilta, vaikka varsinaisia tutkimustuloksia on vielä vähän.

Vasikkateeman ympärillä on todettu olevan kiinnostusta vasikoiden vierihoitoon. Vierihoito voi tukea nautojen lajityypillistä käyttäytymistä jo vasikka-aikana, vähentäen stressiä. Vierihoidossa vasikka oppii käyttäytymistä emältään sekä muilta vanhemmilta lauman jäseniltä. Lauman kokeneiden ja rohkeiden yksilöiden läsnäolo voi lievittää nuorkarjan pelkoreaktioita ja stressiä uusissa tilanteissa. Nuorten nautojen koulutuksessa olisi siis suositeltavaa pitää lauma lähellä.

Kirjoittajat: ELT Ann-Helena Hokkanen, projektipäällikkö Krista Jauhiainen, projektiasiantuntija Outi Kuvaja

TYKKÄÄ-hanke toimii ajalla 1.1.23-31.12.24. Hanketta toteuttamassa ovat Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Emovet Oy, Maitoyrittäjät Ry ja Snellman Lihanjalostus Oy.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin