Kukaan muu kuin sinä, ei voi viestiä kuin sinä.

Se on hyvä pitää mielessä, kun epäröinti valtaa asiantuntijan mielen: onko minulla mitään sellaista sanottavaa, mitä joku muu ei olisi jo sanonut, kyllä joku muu varmaan viestii tästä, en ole tarpeeksi hyvä kirjoittaja/puhuja, mitä muutkin sanovat, entä jos olen väärässä, entä jos mokaan?

Tämänkaltaiset mietteet ovat tuttuja monille. Se, että on oman alansa huippuasiantuntija, ei vielä tarkoita, että läpikotaisin tuntemistaan asioista olisi helppoa viestiä. Jos viestintä tuntuu vieraalta, vaikealta, jopa vastenmieliseltä, jää työhön usein tarttumatta.

Hyviä uutisia: kuten kaikkia muitakin taitoja, myös asiantuntijaviestintää voi harjoitella! Miksi se kannattaa?

Viestintä on väline oman osaamisen, ammattitaidon ja viestin välittämiseen. Keynote-puheenvuorot seminaarissa, tieteellinen tai ammatillinen artikkeli, blogikirjoitus tai vaikkapa somepäivitys ovat kaikki mahdollisuuksia tehdä omaa osaamista ja tekemistä näkyväksi. Jos tekemisistään ei kerro, eivät muut niistä tiedäkään.

Puhutaan asiantuntijabrändistä. Jo pelkkä brändäys saattaa terminä nostaa karvat pystyyn, mutta konsulttijargonin taustalta löytyvät kuitenkin asiantuntijatyön perusasiat: oma substanssiosaaminen, asiantuntijuus, näkemys, verkostot ja kyky viestiä näistä asioista.

Jos itse ei osallistu oman alansa keskusteluun, joku muu sen kyllä tekee. Aktiivisuudella voi tuoda oman, ainutlaatuisen panoksensa alansa keskusteluun sekä tuoda esille näkökulmia ja teemoja, jotka ovat itselle tärkeitä.

Organisaation ääni = asiantuntijoiden ääni

Asiantuntijaviestintä on tärkeää myös organisaatiolle. Juuri asiantuntijoiden kautta vahvistuu organisaation yhteiskunnallinen ääni. Mielikuvat organisaation arvoista, toiminnan painopisteistä ja vaikuttavuudesta syntyvät erilaisilla keskusteluareenoilla. Organisaatioilla on vain rajallisesti mahdollisuuksia kontrolloida teema-areenoilla käytävää keskustelua. Siksi siihen on tärkeää osallistua sekä tuoda esille ja vahvistaa organisaatioille tärkeitä viestejä (V. Luoma-aho 2016).

Savonian strategiassa vuosille 2025-2028 asia sanoitetaan seuraavasti:

Savonia tarkastelee vaikuttavuutta laajana yhteiskunnallisena ilmiönä. Tuotamme positiivista muutosta ympäröivään yhteiskuntaan. (Savonian strategia s.9)

Vaikuttavuutta edistetään muun muassa aktiivisella julkaisutoiminnalla sekä mediaviestintään, tutkimusviestintään ja henkilöstön asiantuntijaviestintään panostamalla. Tavoitteenamme on vahvistaa Savonian ääntä keskeisissä yhteiskunnallisissa keskusteluissa. (Savonian strategia s.36)

Onnistuneella asiantuntijaviestinnällä nostetaan siis keskusteluun Savonialle tärkeitä aiheita, tuodaan esille osaamista ja tehdään työn vaikuttavuutta näkyväksi. Viestintä ei ole pelkästään työn tulosten raportointia vaan myös keskeinen vaikuttavuustyön väline. Lisäksi nykyisessä ammattikorkeakoulun rahoitusmallissa aktiivisella julkaisutoiminnalla on myös taloudellinen merkitys.

Tervetuloa kanavaviidakkoon

Asiantuntijan kannalta on – näkökulmasta riippuen – helpottavaa tai haastavaa, että erilaisia viestintäkanavia on nykyisin paljon. Kun valinnanvaraa riittää, voi omaan käyttöön valikoida itselle luontevia viestintäväyliä. Toisaalta joskus voi olla vaikea hahmottaa, mitä kanavaa milloinkin kannattaa käyttää.

Savonian asiantuntija voi kirjoittaa Savonian kotisivuilla julkaistavia yleistajuisia artikkeleita tai ammatillisia pro-artikkeleita, somepäivityksiä tarjottaviksi Savonian somekanaviin, tieteellisiä ja/tai ammatillisia artikkeleita erilaisiin julkaisuihin, kirjoituskokoelmiin tai ammattilehtiin. Mediaa tavoitellaan tiedotteiden kautta, videot ja podcastit ovat nykyisin suosittuja tapoja käsitellä erilaisia aiheita. Puheenvuorot ja esiintymiset erilaisissa koulutuksissa, seminaareissa ja tapahtumissa tarjoavat mahdollisuuksia suulliseen viestintään.

Ei kannata unohtaa myöskään asiantuntijan omia somekanavia. Sosiaalinen media on tehokas tapa käydä ammatillista ja yhteiskunnallista keskustelua. Usein ajatellaan, että on vaikuttavampaa ”saada päivitys läpi” organisaation virallisissa kanavissa oman sijaan. Organisaatiokanavilla on yleensä enemmän seuraajia kuin yksittäisillä asiantuntijoilla, mutta toisaalta isot seuraajajoukot eivät takaa viestin kohdentumista juuri oikeille yleisöille. Asiantuntijan omissa kanavissa seuraajat ovat yleensä jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita samoista aiheista. Siksi omat kanavat saattavat tavoittaa oikeat kohderyhmät jopa isoa organisaatiotiliä paremmin. Muitakin etuja on: omilla some-kanavillaan asiantuntija on ”päätoimittaja”, eikä ole riippuvainen organisaation kanavien sisällöistä, aikatauluista ja käytänteistä.

Erilaisia viestintäkanavia siis on runsaasti. Osa asiantuntijaviestinnän taitoa on pystyä hahmottamaan, mikä kanava sopii kullekin viestille ja kohdeyleisölle parhaiten. Tähän paneudutaan seuraavassa artikkelissa.

Kirjoittaja: Aino-Maria Savolainen, viestintäasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Luoma-aho 2016. Kuka on asiakkaan sankari? Artikkeli. https://statement.fi/asiakkaan-sankari/ viitattu 9.12.2024.

Savonian strategia 2025-2028.