Marja Hultin, Minna Kaarakaisen ja Deborah De Moortenin (2023) alkuperäistutkimuksessa “Values, health and well-being of young Europeans not in employment, education or training (NEET)” tarkasteltiin NEET – nuorten eli nuorten, jotka eivät ole työelämässä tai koulutuksessa koettuja arvoja, terveyttä ja elämänlaatua.

Artikkeli on julkaistu International Journal of Enviromental Research and Public Health – tiedejulkaisussa 2023.

Johdanto

Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, joka heikentää nuorten terveyttä ja hyvinvointia ja on myös huolenaihe heidän välittömille yhteisöilleen ja yhteiskunnalle. Vaikka ihmisen arvot voivat ennustaa terveyteen liittyvää käyttäytymistä, tätä suhdetta on tutkittu vain vähän, erityisesti NEET (ei työssä tai koulutuksessa) -nuorten keskuudessa.

Vuoden 2008 laman jälkeen siirtyminen koulutuksesta työelämään on monimutkaistunut ja monet nuoret aikuiset ovat joutuneet epävarmoihin, epävarmoihin työsuhteisiin tai eivät ole löytäneet työtä ollenkaan (ILO 2023). Eurooppalaisessa vertailussa 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 15,1 % lokakuussa 2022. Nuorisotyöttömyysaste on huomattavasti korkeampi kuin yleinen työttömyysaste (joka on keskimäärin 6 %), ja se vaihtelee Espanjan 12,5 prosentista Tšekin 2,1 prosenttiin vuonna 2022. Nuorisotyöttömyys koskee merkittävästi erityisesti NEET nuoria (työn ja koulutuksen ulkopuolella), heidän perheitään, yhteiskuntaansa ja taloutta. (Eurostat 2023; Mascherini ym 2017). Lähes 30 prosenttia NEET-ikäisistä on pitkäaikaistyöttömiä. (Cuzzocrea 2014.) Useat taustatekijät, kuten alhainen koulutustaso ja maahanmuuttajatausta, voivat ennustaa NEET asemaa, mutta yksi merkittävimmistä tekijöistä on terveysongelmat, esimerkiksi vammat lisäävät riskiä tulla NEET nuoreksi 40 % terveisiin nuoriin verrattuna (Mascherini ym 2017).

Tutkimuksen tarkoitus, aineisto ja menetelmät

Tutkimuksessa keskityttiin eurooppalaisiin NEET nuoriin ja niiden arvojen sekä terveyden ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Tavoitteena oli laajentaa tietoa NEET nuorten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista yksilöllisistä ja kontekstuaalisista tekijöistä. Tutkimuksessa pyrittiin syventämään käsitystä näiden nuorten elämänarvoista ja niiden vaikutuksista terveyteen, jotta voitaisiin kehittää tehokkaampia interventioita ja tukitoimia.

Aikaisemmat tutkimukset ovat usein kohdistuneet joko NEET nuorten terveyteen ja hyvinvointiin tai arvojen ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Riski tulla NEET nuoreksi voidaan ennakoida jo varhaisessa murrosiässä. Mielenterveyden haavoittuvuus, päihteiden käyttö ja nuorten masennusoireet ja itsetuhoisuus ajatukset edeltävät NEET ikäisten elämää (Goldman-Mellor ym 2016; Gutiérrez-García ym 2018; Minh ym 2021; Rodwell ym 2018).

Elämänarvot ohjaavat yksilöitä tekemään valintoja ja muokkaamaan elämäänsä. Tässä tutkimuksessa käytettiin Human Values ​​Scalea, jonka juuret ovat Schwartzin (1994; 1992) ja hänen tiiminsä (2012) arvomäärittelyissä.

Tässä työssä yhdistimme nämä näkökulmat, terveyden ja arvot, uskoen siihen, että arvot voivat ennustaa terveyteen liittyvää käyttäytymistä. Elämän arvot ohjaavat yksilöitä tekemään valintoja ja muokkaamaan elämäänsä, ja siksi niillä on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin.

Tämä tutkimus pyrki tutkimaan yhteyttä neljän korkeamman asteen ihmisen arvon (higher-order human values) (konservatiivisuus, avoimuus muutokselle, itseään korottaminen, itseylittäminen), itsearvioitujen terveyden (self-reted health SRH) ja subjektiivisen hyvinvoinnin (subjective wellbeing SW) välillä NEET-nuorten miesten ja naisten keskuudessa (n = 3 842) Euroopan alueilla.

Tutkimuksessa käytettiin yhdistettyjä Euroopan sosiaalitutkimuksen (European Social Survey ESS) tietoja vuosilta 2010–2018, ja suoritettiin monitasoisia analyysejä alueellisilla dummy-muuttujilla sukupuolen mukaan ja lineaarisia regressioita Euroopan sosiaalikulttuurialueiden ja sukupuolen mukaan vuorovaikutuksilla.

Tulokset

Tulokset osoittavat odotetun vaihtelun arvoprofiileissa sukupuolten ja alueiden välillä ja niihin liittyvät erot itsearvioidussa terveydessä ja koetussa hyvinvoinnissa. Merkittäviä yhteyksiä arvojen ja itsearvioiden terveyen ja koetun hyvinvoinnin välillä löydettiin sekä sukupuolten että alueiden välillä. Kuitenkaan tulokset eivät täysin vahvistaneet odotuksia tiettyjen arvojen ”terveellisyydestä”. Todennäköisemmin yhteiskuntien vallitsevat arvot, kuten työskentelyyn liittyvä sosiaalinen normi, voivat muokata näitä yhteyksiä. Tämä tutkimus edistää syvempää ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat NEET nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa korostetaan, että yksilöt kehittävät käsityksensä arvoistaan pyrkiessään elämään tyydyttävää ja merkityksellistä elämää.

Tällainen lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden paremmin ymmärtää ja tukea NEET-nuoria heidän terveytensä ja hyvinvointinsa parantamisessa. Tällaisesta tiedosta voi olla hyötyä eri yhteiskunnan toimijoille heidän pyrkimyksissään auttaa paremmin NEET nuoria osallistumaan lähiyhteisöjen toimintaan ja kansallisia sidosryhmiä suunnittelemaan politiikkaa, joka voisi lisätä heidän osallisuuttaan työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Tulevaisuuden tutkimuksissa tulisi tutkia tarkemmin arvojen ja käyttäytymisen välisiä yhteyksiä NEET ikäisten keskuudessa ja sitä, voidaanko ”epäterveisiin” arvoihin vaikuttaa.

Kirjoittajat:

Minna Kaarakainen, dosentti, tki-asiantuntija, Kansainvälisyysyksikkö, EU4DUAL

Marja Hult, yliopistotutkija, UEF

Deborah De Moortel, professori, Vrije University Brussels

Lähteet:

ILO. (n.d.). The Gender Gap in Employment: What’s Holding Women Back? – InfoStories. Retrieved January 27, 2023, from https://www.ilo.org/infostories/en-GB/Stories/Employment/barriers-women#intro

Eurostat. (n.d.). Unemployment Statistics – Statistics Explained. Retrieved January 9, 2023, from https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Unemployment_statistics#Youth_unemployment

Cuzzocrea, V. (2014). Projecting the Category of the NEET into the Future. In Perspectives on Youth: What Do You See? Council of Europe: Strasbourg, France, 69–82.

Goldman-Mellor, S., Caspi, A., Arseneault, L., Ajala, N., Ambler, A., Danese, A., … & Williams, T. (2016). Committed to Work but Vulnerable: Self-Perceptions and Mental Health in NEET 18-Year Olds from a Contemporary British Cohort. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 57, 196–203. https://doi.org/10.1111/jcpp.12459

Gutiérrez-García, R. A., Benjet, C., Borges, G., Méndez Ríos, E., & Medina-Mora, M. E. (2018). Emerging Adults Not in Education, Employment or Training (NEET): Socio-Demographic Characteristics, Mental Health and Reasons for Being NEET. BMC Public Health, 18. https://doi.org/10.1186/S12889-018-6103-4

Hult, M., Kaarakainen, M., & De Moortel, D. (2023). Values, Health and Well-Being of Young Europeans Not in Employment, Education or Training (NEET). International Journal of Environmental Research and Public Health, 20, 4840. https://doi.org/10.3390/ijerph20064840

Minh, A., Bültmann, U., Reijneveld, S. A., van Zon, S. K. R., & McLeod, C. B. (2021). Depressive Symptom Trajectories and Early Adult Education and Employment: Comparing Longitudinal Cohorts in Canada and the United States. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18. https://doi.org/10.3390/ijerph18084279

Rodwell, L., Romaniuk, H., Nilsen, W., Carlin, J. B., Lee, K. J., & Patton, G. C. (2018). Adolescent Mental Health and Behavioural Predictors of Being NEET: A Prospective Study of Young Adults Not in Employment, Education, or Training. Psychological Medicine, 48, 861–871. https://doi.org/10.1017/S0033291717002434

Schwartz, S. H. (1994). Are There Universal Aspects in the Structure and Contents of Human Values? Journal of Social Issues, 50, 19–45. https://doi.org/10.1111/J.1540-4560.1994.TB01196.X

Schwartz, S. H. (1992). Universals in the Content and Structure of Values: Theoretical Advances and Empirical Tests in 20 Countries. Advances in Experimental Social Psychology, 25, 1–65. https://doi.org/10.1016/S0065-2601(08)60281-6

Schwartz, S. H., Cieciuch, J., Vecchione, M., Davidov, E., Fischer, R., Beierlein, C., … & Demirutku, K. (2012). Refining the Theory of Basic Individual Values. Journal of Personality and Social Psychology, 103, 663–688. https://doi.org/10.1037/A0029393