Tehy (2019) on jo vuosia ollut huolissaan sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta uusien kehittämistoimenpiteiden keskellä. Työelämän kuormittavuus on sosiaali- ja terveysalan henkilöstössä sekä esihenkilöstössä niin suurta, että alan vaihto on todellinen uhka. Ruotsissa tehtiin vuonna 2017 tutkimus (Björkman ym. 2017), jossa mietittiin mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita röntgenhoitajien ammatissa vuodelle 2025. Siinä löydettiin neljä mahdollista tulevaisuuden vaihtoehtoa röntgenhoitajien ammattiin. Meillä voi tulevaisuudessa olla onnellisia röntgenhoitajia, erikoistuneita röntgenhoitajia, liukuhihnatyötä tekeviä röntgenhoitajia tai pahimmassa tapauksessa ammatti voi olla häviävä. Se mihin suuntaan röntgenhoitajien ammatin tulevaisuus kääntyy, vaikuttaa röntgenhoitajien määrän lisäksi myös urakehitysmahdollisuudet. Björkmanin ja kumppaneiden (2017) tutkimuksen mukaan riittävällä määrällä hoitajia ja tukemalla urakehitysmahdollisuuksia saadaan onnellisia röntgenhoitajia ja ammatin kehittyminenkin mahdollistuu.

Tämä artikkeli pohjautuu Riina Vainikaisen YAMK-opinnäytetyöhön (2019), jossa tarkasteltiin röntgenhoitajien ammattiuramallimahdollisuuksia ja vertailtiin lähtökohtia siihen kotimaassa sekä kansainvälisesti. Lisäksi luotiin rakenne röntgenhoitajien ammattiuramallille Kuopion Yliopistolliseen Sairaalan radiologian yksikköön.

Työntekijöiden ulkoisen uraliikkuvuuden taustalla eivät aina ole taloudelliset ja materialistiset asiat. Taustalla voi myös olla yksilön halu kehittyä sekä kyky oppia uutta. Urakehityksen tyssäämisen taustalla voi siis olla tilanne, ettei organisaatio tarjoa työntekijälle riittävästi kehittymismahdollisuuksia. Organisaation kannalta on tärkeää pystyä vastaamaan työntekijän haluun kehittyä tarjoamalla urakehitysmahdollisuuksia mm. työkierrolla organisaation sisällä.

Ammattiuramallilla voidaan saada hoitohenkilökunnan osaaminen näkyväksi ja siten vaikuttaa uralla etenemiseen. Silloin työntekijälle löytyy paremmin juuri omaan osaamistasoon sopivat työtehtävät. Eikä juuri koulusta valmistuneen hoitajan tarvitse ottaa harteilleen sellaisia työtehtäviä, joihin hänen taitonsa eivät riitä ja toisaalta ammattiurallaan laajavastuiseen työtehtävään edenneen hoitajan ei tarvitse kysyä kaikelle toiminnalleen lupaa ylemmiltä tahoilta (Leoni 2017).

Opinnäytetyössä havaittiin, että niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin sairaanhoitajilla ja röntgenhoitajilla oli mahdollisuus urakehitykseen, mutta se vaati aina lisäkouluttautumista. Suomessa ei ollut juuri kokemuksia ilman lisäkouluttautumista toteutettavasta ammattiuramallista. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa on ollut vuosia käytössä AURA-malli, jonka viisiportaiset pätevyysasteet perustuvat hoitotyöhön sovitettuihin ammattitaidon hankinnan vaiheisiin ja Nurse Competence Scale -ammattipätevyysmittariin. Röntgenhoitajien ammattipätevyys koostuu kuitenkin hyvin erilaisista asioista kuin sairaanhoitajilla ja eikä AURA-malli ole sellaisenaan sovellettavissa röntgenhoitajille.

Kuva 1. Seitsemänportainen röntgenhoitajien ammattiuramalli Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen radiologian osastolle.

Tässä mallissa eteneminen tapahtuu ensimmäisen neljän portaan osalta ammattitaidon kehittyessä ja vastuutehtäviä otettaessa. Malli mukailee Tukholman alueen julkisen terveydenhuollon seitsemänvaiheista ammattiuramallia ja vasta kolmelle ylimmälle portaalle siirtymiseen tarvitaan erikoistumiskoulutusta, ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa. Lisäksi opinnäytetyössä luotiin pätevyysluokat ja arviointikriteerit pätevä-tason kolmelle ensimmäiselle portaalle.

Ammattiuramallien kehittäminen ja laaja käyttöönotto voisi olla yksi osatekijä alalta poistuvien röntgenhoitajien sitouttamiseksi. Mahdollisuus kehittää omaa osaamista ja saada vastuutehtäviä voisivat hyvinkin lisätä työn mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä ja siten vahvistaa veto- ja pitovoimaa.

Kirjoittajat:

Riina Vainikainen, YAMK-opiskelija, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen- ja johtamisen YAMK-tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Päivi Tikkanen, TtT erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School.

Lähteet:

Björkman, Berit, Fridell, Kent ja Tavakol Olofsson, Parvin 2017. Plausible scenarios for the radiography profession in Sweden in 2025. Radiography 23 (2017) 314-320.

Leoni, Stella 2017. Kuinka kasvaa ammattiuralla? Kukoistus-blogi 16.11.2017. https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/kukoistus/kuinka-kasvaa-ammattiuralla Viitattu 2019-4-24

Tehy 2019. Tehyn näkemyksiä sote-palveluiden uudistamisesta. [Viitattu: 2019-4-24]. Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/tehyn_nakemyksia_sote-palveluiden_uudistamisesta_id_1570.pdf

Vainikainen, Riina 2019. Röntgenhoitajan ammattiuramalli Kuopion Yliopistollisen Sairaalan kliinisen radiologian osastolle. YAMK-opinnäytetyö. Savonia.