Kokonaisvaltainen terveydenhoito ja sairauksien ennalta ehkäiseminen tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Perusterveydenhuollossa seurataan lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä, psykososiaalista kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia että terveyttä, ja tarvittaessa lapselle ja nuorelle tehdään lähete erikoissairaanhoidon tutkimuksia tai hoitoa varten. Hyvinvointia ja terveyttä voidaan tukea lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä, kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisen välisellä sujuvalla yhteistyöllä voidaan hyödyntää asiantuntijan eritysosaamista hoidossa tarvittaessa. (Bykachev ym. 2017, 259; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.)

Etäkonsultoinnin avulla saadaan erityispalveluja perusterveydenhuollon käyttöön välimatkoista huolimatta kattavammin, yhdenvertaisemmin ja oikea-aikaisemmin. Kustannuksia säästyy ja terveydenhuollon kasvaviin resurssitarpeisiin saadaan hyötyä ja kustannustehokkuutta kehittämällä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten välistä etäkonsultaatiokäytäntöä. (Mold ym. 2019, 6; De Man ym. 2019, 150; Liddy ym. 2019, 185.)

Ammattilaisten välisen etäkonsultaation mahdollisuudet

Laadukkaan hoidon perusta on ammattilaisten välinen etäkonsultointi moniammatillisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä eri erikoisalojen välillä. Täsmällistä ja oikea-aikaista hoitoa varmistetaan etäkonsultoimalla asiantuntijaa jo ennen lähetteen tekemistä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. (De Man ym. 2019, 155; Louhimo 2019, 486: Pelkonen ym. 2017, 1166.)

Sähköisessä paperikonsultaatiossa on haasteena, että konsultaatiovastaus annetaan näkemättä potilasta. Monissa tilanteissa videovälitteistä etäkonsultaatiota on pidetty tehokkaampana toimintatapana kuin puhelinkonsultaatiota, koska etäkonsultaation aikana on mahdollista jakaa dokumentteja, esittää konsultaatiokysymys tarkemmin ja tehdä täydentäviä lisäkysymyksiä. Lisäksi ammattilaisten välisessä videovälitteisessä etäkonsultaatiossa lapsi tai nuori perhe voi olla mukana. (Desai ym. 2013, 406; Louhimo 2019, 486; Pelkonen ym. 2017, 166.)

Hyvä etäkonsultaatiokäytäntö vähentää lähetteiden määrää ja hoitoa voidaan toteuttaa samassa hoitopaikassa. Asiantuntijan ohjeiden saaminen sujuvasti voi johtaa suoraan hyviin hoito-ohjeisiin, luotettaviin jatkosuunnitelmiin, seurannan toteutumiseen ja lisätutkimusten tai jatkohoidon järjestämiseen oikea-aikaisesti. Lapset ja nuoret hyötyvät, kun heitä hoidetaan oikeissa paikossa, hoitoprosessit alkavat nopeasti, eikä hoitoa tarvitse jonottaa. Erityisesti siitä hyötyvät ne, jotka asuvat kaukana, koska matka-aikaa säästyy sekä poissaoloaika koulusta ja töistä lyhenee. (Desai ym. 2013, 405.)

Kun moniammatillinen yhteistyöpalaveri järjestetään videovälitteisesti, eri alojen ammattilaiset voivat sujuvasti osallistua palaveriin videon välityksellä välimatkoista huolimatta. Videovälitteisestä etäkonsultaatiotilanteesta voidaan saada koulutuksellista käyttämällä sitä oppimistilanteena. Ammattilaiset voivat hyödyntää videovälitteisyyttä moniammatillisten työryhmien toteutumiseen, jossa kokemattomampi ammattilainen voi saada asiantuntujan ohjausta laaja-alaisesti. (Morez 2015, 482; Desai ym. 2013, 407; Mielonen ym. 2002, 184–185.)

Ammattilaisten välisen etäkonsultaation haasteet

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen videovälitteisen etäkonsultaation kehittäminen on ollut hidasta. Suurimmat haasteet liittyivät tietojärjestelmien yhteensopimattomuuteen ja yhteisen ajanvarausjärjestelmän puuttumiseen perusterveydenhuollon sekä muiden organisaatioiden ja erikoissairaanhoidon välillä. Haasteena ovat vajaat työntekijäresurssit sekä tarve erilaiseen ajankäyttöön perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Työskentely videovälitteisesti tulee kokea palkitsevaksi ja nähdä sen hyödyt, jotta ammattilaiset motivoituvat käyttämään sitä. Ammattilaisten asenteisiin liittyä haasteita voidaan helpottaa, kun koulutusta järjestetään riittävästi. Selkeä etäkonsultointiprosessi helpottaa työskentelyä, konsultointiin tarvittava välineistön tulee olla toimivaa ja helppoa käyttää sekä teknistä tukea pitää olla saatavilla riittävästi. (Bykachev ym. 2018, 319; De Man ym. 2019, 156; Morez 2015, 482.)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten välistä videovälitteistä etäkonsultaatiota kannattaa kehittää hyvinvointia ja terveyttä edistäen huomioimalla lasten, nuorten ja perheiden tarpeet. Kehittämistä tulee tehdä tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri toimijoiden kanssa sekä tietohallinnon ja -teknisen tuen pitää olla vahvasti mukana kehittämistyössä.

Kirjoittaja:

Mari Tuovinen

Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija

TYKO22SY

Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäyteyönä tehty tutkimus: Ammattilaisten välinen etäkonsultaatio Avopediatrisessa yksikössä on luettavissa Theseuksesta 

LÄHTEET:

Bykachev, Kirsi, Turunen, Outi, Sormunen, Marjorita, Karppi, Jussi, Kumpulainen, Kirsti & Turunen, Hannele 2017. Booking system, video conferencing (VC) solution and online forms for improving child psychiatric services in Pohjois-Savo region. FinJeHeW 9 (2–3), 259.

Bykachev, Kirsi, Karppi, Jussi & Turunen, Hannele 2018. Launching a video consultation service for child psychiatry in Pohjois-Savo region: opinions and experiences of the trained target groups. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10 (2–3), 319–325.

De Man, Gwen, Moroz, Isabella, Mercer, Jay, Keely, Erin & Liddy, Claire 2019. Primary Care Clinican Adherence to Specialist Advice in Electronic Consultation. Annals of family medicine 17 (2), 150-157.

Desai, Sachin, Williams, Michael L & Smith, Anthony C 2013. Teleconsultation from a secondary hospital for pediatric emergencies occurring at rural hospitals in Queensland. Journal of Telemedicine and Telecare 19 (7), 405–410.

Liddy, Clare, Moroz, Isabella, Mihan, Ariana, Nawar, Nikhat & Keely, Erin 2019. A Systematic Review of Asynchronous, Provider-to-Providen, Electronic Consultation Services to Improve Access to Specialty Care Available Worldwide. Telemedicine and e-health 25 (3), 184–198.

Louhimo, Johanna 2019. Onnistuuko konsultaatio – potilaan parhaaksi! Duodecim 135, 486–490.

Mielonen, Marja-Leena, Ohinmaa, Arto, Moring, Juha & Isohanni, Matti 2002.Videoconferencing in telepsychiatry. Journal of Technology in Human Services 20 (1/2), 183–199.

Morez, Rosley, Bradford, K, Natalie, Caffery, Liam J & Smith, Anthony C 2015. Identifying perceive barriers to videoconferencing by rehabilitation medicine providers. Journal of Telemedicine and Telecare 21 (8), 479–484.

Mold Freda, Hendy, J & Lai, Yi-Ling 2019. Electronic Consultation in Primary Care Between Providers and Patients: Systematic Review. JMIR Med Inform 7 (4), 1–14.

Pelkonen, Nora, Nikus, Kjell, Verjola, Johanna, Huhtala, Heini, Ilveskoski, Erkki, Virtanen, Vesa & Niemelä, Kari 2017. Etäkonsultaatio EKG:sta voi säästää turhilta käynneiltä erikoissairaanhoidossa. Suomen lääkärilehti 72 (18), 1166–1168.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Sote-palvelut. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut. 29.12.2023.