Korkeakouluopetuksessa huomioidaan työelämän osaamistarpeita. Opintojaksoilla opiskellaan asioita niin teoriassa kuin myös käytännönharjoituksia tehden. Kun teoriaa sovelletaan käytäntöön, jää opiskeltavasta asiasta pysyvämpi muistijälki, jotka voi muistaa vuosikymmeniäkin opintojen päättymisen jälkeen. Työelämästä tulevien teemojen opiskelu sekä opettaminen on motivoivaa, ja yritykset saavat uusia ideoita edulliseen hintaan. Yhteistyö luo erinomaisen tilaisuuden verkostoitumiselle, jossa parhaimmassa tapauksessa opiskelija löytää työpaikan minne mennä valmistumisen jälkeen, ja työpaikka uuden työntekijän.

Opetuksen sisällön kytkeytymistä työelämään kuvataan termillä “työelämälähtöisyys.” Se on rakas lapsi, jolla on useita samankaltaista tarkoitusta tarkoittavaa nimeä. Toisia, kolmansia ja neljänsiä nimiä ovat ongelmaperustainen ja -lähtöinen oppiminen, työelämäläheisyys sekä ongelmakeskeinen oppiminen ja opetus. Viides ja kuudeskin nimi taatusti löytyy. Kaltaiselleni savolaiselle termin määrittely soveltuu erittäin hyvin, koska määritelmä riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy. Suattaapa olla että tarkoittaa tiettyä asiaa, tai sitten ei. Mitä työelämälähtöisyys tarkoittaa Sinun mielestäsi? Syksyllä 2023 Savonian agrologiopiskelijaryhmä määritteli, mitä työelämälähtöisyys tarkoittaa heidän mielestään. Määritelmät kerrotaan kuvassa 1.

Työelämälähtöisten opetusmenetelmien toimijoita ovat opiskelija, opettaja ja työelämäkumppani

Ideaalitilanteessa opintojaksojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuvat kaikki työelämälähtöisyyden toimijat, eli opiskelijat, opettajat ja työelämäkumppanit. On tarpeellista huomioida kaikkien näkökulmat. Koulukeskeiselle toiminnalle on tyypillistä etukäteen määritellyt opetussuunnitelmat, aikataulut ja työroolit. Agrologikoulutuksen aikatauluissa on huomioitava myös kasvien kasvukausi. Kylvämistä ja sadonkorjuuta ei voi harjoitella käytännössä keskellä talvea, kun kasvustot ovat lumipeitteen alla. Useita muita käytännönharjoituksia voi tehdä luokkatilasta käsin. Yhtenä esimerkkinä on täsmäviljelyn harjoittelu harjoitussalkulla, joka mainitaan työelämäkumppaneiden laatimassa listauksessa opetuksen ja yritysten välistä yhteistyötä koskien (kuva 2).

Luonnonvara-alan opetushenkilöstön listatessa esimerkkejä työelämälähtöisistä opetusmenetelmistä, meinasi Google Jamboardin vastausalustalta loppua tila kesken (kuva 3). Menetelmien laajuuden näkyväksi tekeminen on tarpeellista. Aiheen selvitystyön aloitusvaiheessa oli havaittavissa tilanne, etteivät opettajat ole mahdollisesti selittäneet opiskelijoille selkeästi, mitä työelämälähtöisyys tarkoittaa tai kuinka opintojaksoilla käytettävät menetelmät kytkeytyvät työelämään. Sittemmin tilanne on parantunut, mikä huomataan valmistuvien opiskelijoiden vastauksissa AVOP-kyselyjen tuloksissa.

Agrologikoulutuksen työelämälähtöisen koulutusosaamisen vienti Albaniaan ja Kosovoon työpajamallilla

Esimerkkejä työelämälähtöisistä opetusmenetelmistä vietiin eteenpäin työpajamallilla. Työpajat toteutettiin Albanian ja Kosovon korkeakouluissa syksyllä 2023. Kyseiset korkeakoulut halusivat kehittää oman opetuksen työelämälähtöisyyttä. Heidän haasteena oli opiskelijoiden heikko työllistymistilanne opintojen jälkeen. Vähäisestä yritysyhteistyöstä johtuen opiskelijat eivät ole päässeet verkostoitumaan opintojensa aikana. Savonian agrologikoulutuksen yritysyhteistyöllä on pitkät perinteet ja kuten opettajien vastauksista on nähtävissä kuvasta 3, on erilaisia työelämälähtöisiä opetusmenetelmiä käytössä laajasti. Se on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta.

Työpajoihin osallistui luonnonvara-alan ja ruokasektorin opetushenkilöstöä yhteensä neljästä eri albanialaisesta ja kosovolaisesta korkeakoulusta. Pienryhmäkeskustelut selkeyttivät koulutuksen työelämälähtöisyyden merkitystä ja tärkeyttä. Yhteiset keskustelut sekä Savonian esimerkit antoivat opettajille uusia ideoita työelämälähtöisten opetusmenetelmien toteutukseen, sekä varmuutta jo olemassa olevien menetelmien käyttämiseen. Vain harvoja menetelmiä ei ollut mahdollista toteuttaa vielä ollenkaan tai toivotussa laajuudessa, koska toimiva yritysyhteistyö tai budjetti puuttui. Osallistujat laativat konkreettisia suunnitelmia, kuinka lisätä työelämälähtöisyyttä opintojaksoille. Yhteisissä keskusteluissa osallistujat löysivät uusia verkostoja, joiden kanssa tullaan tekemään yhteistyötä.

Selvitystyö tehtiin osana agrologi YAMK-opinnäytetyötä ”Osataan tehhä valmistumisen jälkeen jotakkii. Savonian agrologikoulutuksen työelämälähtöisyys koulutusvientituotteeksi.” Koulutusosaamisen näkyväksi tekemiseksi laadittiin englanninkielinen kooste esitekäyttöön (avaa pdf). Esite sisältää materiaaleja, joita ei ole julkaistu muualla opinnäytetyössä. Näitä ovat haastattelut, joissa paneudutaan konkreettisella tasolla vielä syvemmälle työelämälähtöisyyden maailmaan niin opettajien, opiskelijoiden kuin myös työelämäkumppanin näkökulmasta.

Kirjoittaja:

Kaisa Hyvönen
YAMK-opiskelija ja TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu