Aloitin validaatiohoitajakoulutuksen viime syyskuussa Savon ammattiopistolla lehtori Minna Tikkasen ohjauksessa. Kokoonnuimme kuukauden välein yhteensä kuusi kertaa, lähitapaamisia oli neljä kertaa ja kaksi kertaa tapasimme Teams-yhteyden välityksellä. Opin koulutuksessa paljon muistisairaan arvostavasta kohtaamisesta.

Validaation merkitys ja empatia

Koulutuksen alussa sain tietoa, mitä koulutus pitää sisällään ja mistä validaatiossa on kysymys. Validaatio on vuorovaikutusmenetelmä, joka tukee muistisairaan hoitoa ja vahvistaa hänen identiteettiään ja omanarvontuntoaan. Validaation avulla muistisairas pystyy ilmaisemaan tunteitaan ja tarpeitaan, vaikka hänen vuorovaikutuskykynsä olisivat heikentyneet. Muistisairas saa kokemuksen siitä, että hän on sairaudestaan huolimatta tärkeä ihminen. Muistisairas otetaan huomioon yksilönä ja persoonallisuutena. Tunneasioiden muistelu tunnepohjaisten mielikuvien avulla tukee muistisairaan identiteettiä. Häntä tuetaan kuulluksi tulemisen ja myötäelävän ymmärryksen eli empatian avulla. Empatiaa voi harjoittaa esimerkiksi olemalla läsnä muistisairaalle, eläytymällä hänen senhetkiseen tilanteeseensa, olemalla rehellinen ja arvostamalla hänen kokemustaan. On tärkeää asettua muistisairaan puolelle katua ja kulkea hetki hänen rinnallaan.

Elämäntarinan merkitys

Koulutuksen aikana minulle vahvistui ymmärrys siitä, että muistisairaan elämäntarinan tunteminen on hyvin merkityksellistä, se on avain vuorovaikutukseen hänen kanssaan. Muistisairaan tunteminen vahvistaa empatiaa ja auttaa identiteetin tukemisessa. Kokosin koulutuksen aikana oman vanhukseni elämäntarinan lapsuudesta vanhuuteen. Tavoitteena oli kerätä ainakin sata asiaa vanhuksen elämästä ja sainkin selville paljon työtä tehneen ja rikasta elämää eläneen vanhuksen tarinan mielenkiintoisine harrastuksineen ja elämäntapahtumineen.

Ensisijaisen aistin havainnointi

Yksi validaation keinoista on havainnointi. Muistisairaasta voidaan havainnoida hänen ensisijaista aistiaan: onko hän visuaalinen, auditiivinen vai kinesteettinen, jolloin selvitetään, käyttääkö hän ensisijaisesti näkö-, kuulo- vai lihas-, liike- tai tuntoaistiaan. Muistisairaan ensisijaisen aistin tunnistaminen ja miellejärjestelmätyyliin liittyvien sanojen käyttäminen keskustelussa vahvistavat luottamusta, joka auttaa vanhuksen maailmaan astumista vanhuksen kokiessa, että häntä ymmärretään. Esimerkiksi jos hänen ensisijainen aistinsa on kuuloaisti, voidaan vedota kuuloon: ”Kylläpä laulusi kuulosti kauniilta.”

Ilmaistun tarpeen havainnointi

Myös muistisairaan tunnetilaa havainnoidaan. Kokeeko hän jotakin ihmisen inhimillisistä perustarpeista: rakkautta ja iloa, kiukkua ja vihaa, pelkoa ja syyllisyyttä vai surua ja epätoivoa? Ihmisellä on tarve tuntea olevansa turvassa ja rakastettu, olla hyödyllinen, työtä tekevä ja toimelias sekä ilmaista ja jakaa tunteita ja tulla kuulluksi. Tarpeiden ilmaiseminen vaikeutuu muistisairauden edetessä. Hoitaja voi kuitenkin tunnistaa muistisairaan käyttäytymisen taustalla olevat tarpeet. Tällöin hänen tunnetilansa voidaan sanoittaa ja vahvistaa sitä, mikä auttaa häntä jatkamaan itsensä ilmaisemista. Jos muistisairas suree äitinsä kuolemaa, voidaan todeta: ”Sinä kaipaat äitiäsi, hän ollut sinulle tärkeä.” Näin empaattinen hoitaja auttaa pukemaan tunteet sanoiksi, jolloin muistisairas kokee olevansa arvostettu ja hyväksytty.

Keskeneräisen tehtävän havainnointi

Keskeneräisen tehtävän havainnointi on myös tärkeää. Vanhuuden kehitystehtävänä on tehdä tilinpäätös eletystä elämästä ja löytää eheys sekä hyväksyä eletty elämä iloineen ja suruineen. Jos vaikeat tunteet jatkuvasti sivuutetaan, ne voivat palata takaisin tietoisuuteen ja vaatia myöhempää käsittelyä. Vanhoilla ihmisillä saattaa olla käsittelemättä esimerkiksi läheisten kuolemat, sairaudet, muutot, liikuntakyvyn menettäminen tai henkisten kykyjen heikentyminen. Vanhuusiässä koetut menetykset voivat palauttaa mieleen myös aiemmin koettuja turvattomuuden tunteita. Hoitaja hyväksyy ja auttaa käsittelemään keskeneräisiä asioita kuulemalla, kysymällä, keskustelemalla ja sanoittamalla. Jos kukaan ei kuuntele, muistisairas vetäytyy vuorovaikutuksesta. Ahdistus ja tarve vetäytyä vähenevät, kun hoitaja kohtaa muistisairaan tunteiden tasolla.

Symbolin havainnointi

Symbolit voivat merkitä muistisairaalle monia asioita. Symboli on jokin asia, esine, tunne, toiminta tai henkilö, joka edustaa tai tarkoittaa jotain muuta asiaa. Se edustaa hänelle jotain toista, usein menneisyyteen liittyvää asiaa tai henkilöä. Esimerkiksi kolkutus voi olla työtä, pehmolelu voi edustaa äidin halausta, vihkisormus rakkautta tai kalenteri elämänhallintaa. Muistisairas käyttää nykyhetken asioita ja ihmisiä menneisyyden tunnetilojen palauttamiseen. Symbolien avulla muistisairas voi ilmaista käsittelemättömiä tunteitaan tai keskeneräisiä tehtäviään. Hoitaja voi havainnoida, onko jokin asia korostetun tärkeä. Toistaako hän jotakin asiaa tai liikettä? Mikä on asian tai tekemisen merkitys? Muistisairas voi tehdä työtä esimerkiksi siirtelemällä tavaroita paikasta toiseen ja kokea edelleen olevansa tarpeellinen. Symbolien avulla hän haluaa tulla kuulluksi.

Musiikin käyttö

Musiikki voi tarjota muistisairaalle tarpeellisia osaamisen kokemuksia. Musiikki myös aktivoi ihmisen ruumiillisia kokemuksia ja musiikin tuottaminen tai kuuleminen voi herättää voimakkaita kehollisia mielikuvia. Kokemukset voivat liittyä varhaisiin kehitysvaiheisiin ja olla täysin unohdettuja tai torjuttuja eikä niille ei välttämättä edes ole kielellisiä merkityksiä. Tuttu musiikki vahvistaa voimakkaasti tunteita ja palauttaa mieleen vanhoja muistoja, se liittää johonkin aikaan ja paikkaan. Musiikki aktivoi kokonaisvaltaisesti aivoja, se on kuntouttavan hoidon menetelmä. Musiikki aktivoi muistia ja sen rytmi, harmonia ja melodia vaikuttavat terapeuttisesti. Musiikin avulla voidaan tuoda lohtua, turvaa ja tukea, kun oman elämän kontrolli on kadonnut. Musiikki tarjoaa tavan ilmaista tunteita ja se vaikuttaa voimakkaasti mielialaan. Musiikki voi olla hyräilyä, rytmittämistä, laulamista, tanssia tai musiikin kuuntelua. Muistisairas voi kuunnella sellaista musiikkia, mistä pitää. Hän voi kuunnella esim. kansanlauluja, klassista musiikkia, koululauluja tai virsiä. Hoitaja voi laulaa tai hyräillä asiakkaalle hoitotoimia tehdessään. Yhdessä laulaminen vahvistaa tunnetta kuulua johonkin.

Disorientaatiovaiheet ja eri tekniikat

Naomi Feilin mukaan muistisairaus etenee neljän disorientaatiovaiheen kautta, jotka ovat:

1. Malorientaatiovaihe – ihminen on todellisuuteen suuntautunut ja yrittää hallita elämäänsä.
2. Ajan- ja paikantajun hämärtymisen vaihe – ihminen vetäytyy tunnemuistoihinsa.
3. Toistuvien liikkeiden vaihe – ihmisen liikkeet korvaavat puheen.
4. Sisäänpäin kääntymisen vaihe – ihminen sulkee ulkomaailman pois.

Kussakin disorientaatiovaiheessa voidaan vuorovaikutuksessa käyttää eri keinoja eli tekniikoita. Eri tekniikat valitaan kulloisenkin tilanteen mukaan havainnoimalla vanhusta, hänen ensisijaista aistiaan, ilmaistua tarvettaan, tunnetilaansa, keskeneräistä tehtäväänsä ja symbolista ilmaisuaan.

Sanattomat tekniikat:
• Keskittyminen
• Havainnointi
• Kosketus
• Tunnetilan ja liikkeen myötäily (peilaaminen)
• Katse
• Ilmeet, eleet, olemus
• Rytmi, hengitys
• Läheisyys
• Ääni – äänenpaino/äänensävy

Sanalliset tekniikat:
• Avoimet kysymykset: kuka, mikä, mitä, missä, milloin, miten?
• Yhteenvedot ja sanoman uudelleen muotoilu
• Avainsanojen toistaminen
• Tunteen sanoittaminen: olet vihainen tai surullinen.
• Selviytymiskeinon kysyminen: mikä silloin auttoi?
• Äärikysymykset: mikä työssä oli parasta?
• Vastakohdan kysyminen: onko joskus ollut parempia aikoja?
• Moniselitteisyyden ja epämääräisyyden käyttö: se ja ne
• Musiikki, laulaminen
• Muisteleminen

Vanhus kävelee käytävällä hätääntyneen näköisenä ja huutaa:
”Minun on päästävä kotiin, lapseni odottavat minua!”

Hoitaja menee vanhuksen luokse ja sanoo:
”Kotiin? Sinä ikävöit lapsiasi. Lapset ovat aina olleet tärkeitä sinulle ja sinä olet aina pitänyt heistä hyvää huolta. Olet ollut hyvä äiti.”

Vanhus katsoo hoitajaa ja sanoo:
”Niin olen. Kiitos, että sinä ymmärrät.”

Lue lisää Arjan ajatuksia Tikkasen validaatiokoulutuksesta.

https://vetovoimainenvanhustyo.fi/blog_post/validaatiokoulutuksella-valineita-vanhuksen-arvostavaan-kohtaamiseen/

Lähteet:

Lehtori Minna Tikkasen luennot 2021-2022.

Pohjanvirta Hillervo (toim.) 2018. Onko tänään eilen. TunteVa®-opas muistisairaita hoitaville. Tampereen kaupunkilähetys ry.

Kirjoittajat:
Arja Virolainen, vanhustyön asiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö -hanke, Savon ammattiopisto
Maiju Korhonen, viestintäasiantuntija, Vetovoimainen vanhustyö -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu