Tausta

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, mikä on vaikuttanut myös ensihoitopalveluiden toimintaan osana muita turvallisuusviranomaisia. Monimutkaistuneet uhkakuvat, kuten terrorismin uhat, järjestäytyneen rikollisuuden kasvu sekä koulu- ja joukkosurmien kaltaiset kriisit, ovat lisänneet tarvetta moniviranomaistyön valmiuksien kehittämiselle. Esimerkiksi hätäkeskuksen hälytystehtäviin lisättiin ensimmäistä kertaa joukkosurma-tehtäväkoodi vuonna 2020.

Lainsäädäntö edellyttää, että ensihoito varautuu ennakoimattomiin uhkatilanteisiin ja tekee tiivistä yhteistyötä poliisin, pelastuslaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Kansallinen riskinarvio (2023) korostaa erityisesti sitä, että valmiussuunnittelu ja taktinen toimintakyky ovat keskeisiä elementtejä ensihoidon kehittämisessä. Yhteistoiminta poliisin ja muiden viranomaisten kanssa on tärkeä toiminnan kulmakivi poikkeuksellisiin tilanteisiin ja potilasturvallisuuteen.

Taktinen ensihoito eli TEMS (Tactical Emergency Medical Support) on 1990-luvulla Suomen olosuhteisiin luotu hoito-organisaatio, joka tukee poliisin erikoisryhmiä korkean riskin tehtävissä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi ampuma-ase- ja räjähdeuhkatilanteet, piiritykset ja vaarallisten henkilöiden kiinniotot.

Toiminnan tarkoituksena on varmistaa, että terveydenhuollon asiantuntemus on heti käytettävissä näissä vaativissa tilanteissa. Suomessa ensihoidon taktinen toiminta yleistyi vuonna 2003, kun Etelä-Suomessa perustettiin maan ensimmäinen TEMS-ryhmä. Merkittävä sysäys koko maanlaajuiselle taktisen toiminnan kehittämiselle saatiin vuoden 2007 Jokelan koulukeskuksen ampumavälikohtauksesta sekä vuoden 2012 Hyvinkään keskustan joukkoampumisesta. Nämä tapaukset korostivat, kuinka tärkeää on yhdistää poliisin ja ensihoitohenkilöstön asiantuntemus erityistilanteissa toiminnan polttopisteessä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan Pirkanmaan TEMS-ryhmän vuosina 2017–2023 suorittamien tehtävien sisältöä, erityisesti niistä esiin nousseita lääketieteellisiä uhkia (medical threats) ja tilannekuvaa siitä, minkälaisissa tilanteissa Pirkanmaan taktisen ensihoidon ryhmää käytettiin. Artikkeli perustuu Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoidon johtamisen ja kehittämisen YAMK-tutkinnon tutkimukselliseen opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa analysoitiin yhteensä 491 taktisen ensihoitoryhmän tehtäväraporttia.

TEMS-toiminta osana ensihoitopalvelua

Toiminnan keskeinen tavoite on integroida terveydenhuollon asiantuntemus poliisin vaativiin erityistehtäviin, mikä parantaa operaatioiden turvallisuutta ja onnistumisen edellytyksiä. Lisäksi toiminta tukee niin poliisin kuin muidenkin osapuolten turvallisuuden varmistamista haastavissa tilanteissa. Tehtävien suorittamisen turvaamiseksi TEMS-operaattorit koulutetaan korkeatasoiseen ensihoitoon ja heidän vastuullaan on tarjota nopeaa apua loukkaantuneille, kyseessä voi olla poliisi, kohdehenkilö tai sivullinen (kuva 2.). TEMS-toiminta eroaa perinteisestä ensihoidosta painottamalla erityisesti turvallisuusnäkökulmia ja tiiviimpää yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja pelastushenkilöstön kanssa.

Vaativissa moniviranomaistehtävissä, kuten vaarallisen henkilön kiinniotoissa, kouluampumisissa tai terroriteoissa, Taktinen ensihoitoryhmä varmistaa ensihoitovalmiuden riskialueilla, joihin päivittäinen ensihoito ei voi työturvallisuusuhan vuoksi mennä. Ryhmä toimii alueen ensihoitopalvelun johdon alaisuudessa, mutta se voidaan tarvittaessa alistaa poliisin tilannejohtajan alaisuuteen operatiivisista syistä. Ryhmän tavoitteena on aloittaa hoitotoimet ja evakuointi viiveettä. Kun välitön vaara on ohi, ryhmä tukee poliisia muun muassa turvallisuustoimissa tutkintavaiheessa.

TEMS-ryhmän henkilöstö ja koulutus

Suomessa taktisissa ensihoitoryhmissä työskentelee kokeneita ensihoitajia ja lääkäreitä, joilla on vahva ammatillinen osaaminen, hyvät ryhmätyö- ja johtamistaidot, sekä hyvä psyykkinen ja fyysinen kunto. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänjohtaja ja vastuulääkäri. Rekrytointi toteutetaan yhteistyössä ensihoidon ja poliisin vastuuhenkilöiden kanssa ja hakijoiden koulutus, kokemus sekä soveltuvuus arvioidaan huolellisesti. Valintaprosessissa korostuvat soveltuvuus taktiseen toimintaan ja turvallisuusselvityksen läpäisy.

Vuodesta 2019 alkaen TEMS-peruskurssit on järjestetty Poliisiammattikorkeakoulussa, mikä on tehostanut viranomaisten välistä yhteistyötä ja helpottanut harjoitusten suunnittelua. Realistiset moniviranomaisympäristöt ovat mahdollistaneet eri tahojen yhteiset harjoitukset (kuva 3), mikä on parantanut yhteistoimintaa ja vahvistanut käytännön valmiuksia. Koulutuksessa huomioidaan sekä TEMS-toiminnan että poliisin operatiiviset tarpeet ja turvallisuusnäkökohdat, mikä selkeyttää rooleja ja tukee sujuvaa yhteistyötä. Koulutukseen valitut suorittavat perus- ja jatkokurssit, joissa käsitellään muun muassa poliisitoiminnan taktiikoita, toimintamalleja, radiokielen käyttöä ja toiminnan käytännön harjoitteita.

TEMS-ryhmän hälyttäminen

Ryhmä hälytetään hätäkeskuksen tai poliisin tilannekeskuksen kautta, kun tehtävän uhkakuva sitä vaatii. Operaation laajuuden mukaan, tehtävälle lähtee joko yksi tai useampi TEMS-hoitopari. Yhden hoitoparin muodostaa kaksi koulutettua operaattoria. Hälytyksen ja VIRVE-puheryhmän saatuaan ryhmänjohtaja ottaa yhteyttä poliisin tilannejohtajaan, joka antaa tietoa tehtävän luonteesta ja turvallisimmasta lähestymisreitistä. Ryhmä koostuu tyypillisesti ryhmänjohtajasta ja hoitoparista (1+2), mutta kokoonpanoa voidaan muokata tilanteen mukaan. Poliisin tehtävänä on taata hoitoparin työturvallisuus ja ohjata sen taktista sijoittumista. TEMS-hoitopari toimii lähtökohtaisesti epäsuoran uhan alueella, mutta olosuhteet voivat muuttua, joten hoitoparin on pysyttävä tietoisena turvallisuustilanteen vaihteluista.

Toiminta ja hoito TECC-hoitoprotokollan mukaisesti

Taktisiin operaatioihin liittyvät tehtävät ovat järjestelmällisiä, vaativia ja usein pitkäkestoisia. TEMS-hoitopari tai hoitoryhmä voidaan turvallisuussyistä sijoittaa niin sanotulle keltaiselle alueelle eli epäsuoran uhan alueelle (Kuvio 1), mutta yhä useammin heidät integroidaan osaksi sisäänmenotiimejä tai sijoitetaan mahdollisimman lähelle tilannetta. Näin voidaan tarjota välitön hoito ja minimoida hoidon aloitukseen kuluvat viiveet. Hoitoparin toimiminen osana sisäänmenotiimiä vaatii säännöllistä harjoittelua ja koulutusta.

Tactical Emergency Casualty Care (TECC) on toimintamalli korkeariskisille ensihoitotehtäville, joka on suunniteltu erityisesti epätyypillisiin uhkiin ja korkean riskin tilanteisiin. Taktinen ensihoitotoiminta perustuu TECC- hoitomalliin ja mahdollistaa tehokkaan toiminnan, erityisesti poliisijohtoisissa tehtävissä, joissa työturvallisuus on vaarantunut ulkopuolisten uhkien vuoksi. TEMS-toiminta ottaa huomioon ympäristön, jossa hoito toteutetaan nopeasti ja riskejä minimoiden.

Tulokset (n=491) ja yhteenveto

Pirkanmaan TEMS-ensihoitajat työskentelevät ympäristöissä, joissa voi esiintyä erilaisia riskejä. Yleisimpiä haasteita ovat esimerkiksi ampuma- ja teräaseet, CBRNE-uhat sekä tilanteet, joihin liittyy päihteitä tai mielenterveysongelmia. Myös väkivallan mahdollisuus ilman aseita on riskitekijä. Tehtävät jakautuvat tasaisesti eri vuorokauden ajoille.

Tavallisimmat tehtävät liittyvät vaarallisen henkilön kiinniottoihin, poliisitoiminnan tukemiseen ja muihin erityistilanteisiin, kuten väkivaltaisen henkilön piirityksiin ja joukkojenhallintaan. Noin neljäsosassa tehtävistä on mukana potilaita, joita on hoidettu paikan päällä vaihtelevalla vakavuusasteella. Suurin osa loukkaantuneista on saanut lieviä vammoja, mutta mukana on myös vaikeasti loukkaantuneita potilaita. Lisäksi osa henkilöistä on tarvinnut mielenterveysarviota tai yleistilan tarkastusta.

Pirkanmaan TEMS-tehtävien etäisyydet lähimpään yliopistosairaalaan vaihtelevat merkittävästi. Useimmiten tehtävä sijoittuu alle 20 kilometrin etäisyydelle. Tehtäviin osallistuu säännöllisesti muita ensihoidon yksiköitä ja erityistilanteissa mukana on usein ensihoidon kenttäjohtaja, erityistilanneyksikkö sekä lääkäriyksikkö.

Kokonaisuutena TEMS-ensihoito on erittäin vaativa ja moniulotteinen tehtäväkenttä, jossa ensihoitajat joutuvat työskentelemään nopeasti muuttuvissa ja vaarallisissa tilanteissa. Työ edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisyksiköiden kanssa ja kykyä toimia välittömän vaaran alueella tehokkaasti ja turvallisesti.

Artikkeli perustuu kirjoittaja Beerit Salminen 2024 valmistuneeseen opinnäytetyöhön Lääketieteellinen uhka Pirkanmaan taktisen ensihoidon tehtävissä vuosina 2017–2023, jonka saatavuus on rajoitettu: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501271958

Kirjoittajat:

Beerit Salminen, ensihoitomestari, taktinen ensihoitaja, ensihoitaja YAMK, Pirkanmaan hyvinvointialue.

Marko Tolonen, lehtori, Master school, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

Björkman, J., Kirves, H., Koivisto-Kokko, K., Metsävainio, K., Raatiniemi, L., Setälä, P. & Hoik-ka, M. 2023. Vakavasti vammautuneen potilaan ensihoito. Duodecim 139 (16). 1307–12. https://www.duodecimlehti.fi/duo17807

Committee for Tactical Emergency Casualty Care 2019. TECC ALS/BLS Guidelines. Verk-kodokumentti. https://www.c-tecc.org/images/content/TECC_Guidelines_-_JUNE_2015_update.pdf.

Cornelius AP, Martin Lee LAM, Gossman W. EMS Tactical Care and Evacuation Under Fire. [Up-dated 2023 Aug 14]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2024 Jan-. Viitattu 12.10.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK441967/

Eerola, J., Hallikainen, J., Jama, T., Lund, V., & Voipio, V. (2023). Miten parantaa lääketieteel-listä vastetta joukkosurmatilanteessa? Suomen lääkärilehti, 78(1–2), 42–45. https://www.laakarilehti.fi/pdf/2023/SLL1-2-2023-42.pdf

Hallikainen, J. & Lund, V. A National Model for Tactical Emergency Medical Support in Finland. Prehospital and Disaster Medicine. 2019;34(s1): s13-s13. doi:10.1017/S1049023X19000463

Jama, T. Tactical Emergency Casualty Cara (TECC) – mitä anestesiologin tulee tietää? Finnan-est. http://www.finnanest.fi/files/jama_tactical_emergency.pdf

Kansallinen riskiarvio 2023. Sisäministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164627/SM_2023_4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirves, H. 2013. Taktinen ensihoito. 3. Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti. 4–5. WWW-Dokumentti. viitattu 28.10.2024. https://docplayer.fi/18279073-Taktinen-ensihoito-hyvaa-hoitoa-pahoissa-paikoissa-4-10-kellokosken-sairaalamuseo-40-vuotta-16-endoskopia-poliklinikan-saneeratut-tilat.html

Pearce J, Goldstein S. EMS Tactical Movement Techniques. [Updated 2022 Sep 26]. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2024 Jan-. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK499869/

Poliisihallituksen määräys POL-2018-44595. Taktisen ensihoitotoiminnan käyttäminen poliisitoiminnassa.

Porthan, K. & Sainio, A. 2022. Poliisijohtoiset ensihoitotehtävät. Teoksessa: Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. Ensihoito. (8.–9.). Helsinki: SanomaPro Oy.

Waldman, M., Shapira, S., Richman, A., Haughton, B., Mechem, C. Tactical Medicine: A Joint Forces Field Algorithm, Military Medicine, Volume 179, Issue 10, October 2014, Pages 1056–1061, https://doi.org/10.7205/MILMED-D-14-00021