Savoniassa järjestettiin 17.3.2025 jo toisen kerran sote-alojen yhteinen monialainen suursimulaatio (Kuva 1). Aiheena oli maahanmuuttaneen perheen kulttuurisensitiivinen kohtaaminen sote-palveluissa. Tässä artikkelissa kuvataan suursimulaation suunnittelua ja toteutusta opettajien työskentelyn näkökulmasta.

Suursimulaation pedagoginen perusta

Suursimulaatioissa saman teeman äärelle kokoontuu jopa satoja osallistujia, jotka draaman elementtejä muistuttavassa oppimistapahtumassa syventävät osaamistaan seuraamalla näyttelijöiden tai ammattihenkilöiden työskentelyä. Suursimulaatiossa voidaan havainnollistaa ammattilaisten työskentelyä ja yhteistyötä nk. ketjusimulaatiolla, jossa tapahtumat etenevät asiakkaan hoitopolun mukaisesti vaiheittain. Vaikka suursimulaatio on vaikuttava opetus- ja oppimismenetelmä, sen pedagoginen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät suunnitelmallista työskentelyä, teknistä osaamista ja teknologian hallintaa, sekä eri toimijoiden ja opiskelijaryhmien aikataulujen synkronointia jopa vuosi ennen tapahtumaa (Silén-Lipponen & Saaranen 2021; Tuononen ym. 2023).

Suursimulaatioissa kaikki oppijat ovat havainnoijina. Havainnoimalla toisten työskentelyä voi oppia ammatillisen substanssikohtaisen työskentelyn lisäksi ammattien välistä yhteistyötä (Nyström ym. 2016; Tutticci ym. 2024). Kymmenet tai sadat ihmiset eivät kuitenkaan voi osallistua keskusteluun kukin vuorollaan, ja siksi suursimulaatiossa oppijoiden välisen keskustelun tukena käytetään digitaalisia sovelluksia, esimerkiksi aktivoivia kyselyitä. Mielipiteen tai kysymyksen osoittaminen äänettömästi omalta laitteelta voi olla jopa tehokkaampaa kuin puhuminen, koska oppijat voivat omatahtisesti reflektoida tuntemuksiaan ja esittää kommentteja (Luo ym. 2021; Khamees ym. 2022; Shorten ym. 2023). Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien avulla onkin onnistuttu lisäämään realistisuutta esimerkiksi kulttuurisen hoitotyön ja infektioiden torjunnan opetukseen, ja siten edistetty opiskelijoiden itseohjautuvuuden kehittymistä (Therattil ym. 2015, Ozkara San 2019).

Suursimulaatiossa toimijoina olevien ammattilaisten seuraamisen on todettu edistävän monialaisen yhteistyön oppimista lisäämällä oppijoiden oman osaamisen tarkastelua ja toisilta oppimista. Simulaatiopedagogian tavoitteena onkin tukea yhteisöllistä reflektiota, jotta saavutetaan syvällinen ymmärrys oppimisen kohteena olevasta ilmiöstä ja voidaan hyödyntää opittua tulevissa työtehtävissä käytäntöä ja teoriaa yhdistäen. Suursimulaatiot tarjoavat myös mahdollisuuden oppia harvinaisia tai kriittisiä tilanteita turvallisessa ympäristössä, mikä lisää ammattilaisten valmiuksia kohdata vastaavia tilanteita todellisessa työelämässä. (Silén-Lipponen & Saaranen 2021).

Suursimulaation suunnittelu ja toteutus

Simulaation suunnittelu aloitettiin keväällä 2024 monialaisessa työryhmässä, jossa päädyttiin suunnittelemaan simulaatio maahanmuuttaneen perheen kohtaamiseen. Mukana suunnittelussa oli sairaanhoidon, kuntoutuksen, sosiaalialan, bioanalytiikan ja suomen kielen opettajia. Työnjako ja roolitus työryhmässä raamittivat simulaation suunnittelua, tekemistä ja etenemistä soljuvasti.

Aiemmin hankitun kokemuksen perusteella simulaation suunnittelu eteni kokonaisuuden hahmottelun jälkeen video- ja livesimulaatioiden kuvaussuunnitelmien laatimiseen. Käsikirjoitusten mukaisesti kuvattiin videot ja tuotettiin kyselyt opiskelijoiden osallistumisen aktivoimiseksi. Lisäksi opiskelijoille koottiin ennakkomateriaali ennen simulaatiota perehdyttäväksi Flip and Learn -mallin mukaisesti. Materiaali oli rakennettu simulaation oppimistavoitteita peilaten ja tarkoitettu tukemaan teoriatiedon ja käytön yhdistymistä simulaatiossa. (Sointu, Kankaanpää, Saarelainen, Valtonen, Ronkainen, Heikkinen, Kaasinen, Pekkarinen, Atjonen, Manninen, Mäkitalo, Hirsto, 2021)

Suursimulaatio

Suursimulaatio toteutettiin etä- ja lähiosallistumismahdollisuutena. Simulaatioon osallistui sosionomi-, sairaanhoitaja-, fysioterapeutti-, terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijoita sekä nurse degree -opiskelijoita. Lisäksi mukana oli muutama kansainvälinen vaihto-opiskelija. Etäyhteydellä kolme tuntia kestävään suursimulaatiota oli seuraamassa 182 opiskelijaa ja muutamia opettajia. Kampus Sydämessä mukana oli yli 70 opiskelijaa.

Suursimulaatio oli kaksiosainen. Ensimmäinen osa sisälsi simulaation esittelyn ja johdannon sekä etukäteen nauhoitetut simulaatiovideot ja niiden käsittelyn. Toinen simulaation osa sisälsi ”live” simulaation ja oppimiskeskustelun. Simulaation juontajat johdattivat opiskelijat simulaation sisältöön ja niihin toimintoihin, joita opiskelijoita pyydettiin niin etänä kuin livenä tekemään. Lisäksi etukäteen simulaation kulku käytiin teknisen totutuksen osalta läpi, jotta videot, live esitykset ja juonnot muodostivat joustavan etenevän kokonaisuuden.

Kysymyksiä käytettiin herättelemään opiskelijoiden ajatuksia esimerkiksi maahanmuuttaneen asiakkaan sensitiiviseen kohtaamiseen, selkeän kielen käyttöön ja puhetta havainnollistaviin asioihin. Opiskelijat pystyivät myös kommentoimaan videoilla tapahtuneita tilanteita ja ennakoimaan, kuinka simuloidussa tilanteessa tulisi toimia.

Heti ensimmäisen kysymyksen kautta korostui kielitietoisuuden rooli. Kun asiakkaana on maahanmuuttanut henkilö, yhteisen kielen puute on usein haaste (Kuva 2). Simulaatiossa kuitenkin tarjottiin monenlaisia vaihtoehtoja kieliongelman ratkaisemiseen. Ensisijaisena keinona on tulkin käyttö, jonka perusperiaatteita tarkasteltiin suursimulaatiossa laajasti. Mikäli tulkkia ei ole saatavilla, voidaan käyttää automaattisia käännösohjelmia, englannin kieltä, kuvia ja selkeää kieltä. Selkeä kieli tarkoittaa, että asioita esitellään helposti ymmärrettävällä tavalla. Opiskelijoille esitettiin esimerkkejä siitä, miten omasta puheestaan pystyy tekemään selkeää välttämällä puhekielisiä, murteellisia ja monimutkaisia fraaseja. Simulaation päätyttyä osallistujilta kerättiin sähköinen palaute, jota tullaan hyödyntämään tulevien simulaatioiden kehittämis- ja suunnittelutyössä.

Opettajien kokemuksia

Opettajana oli antoisaa päästä kehittämään ja toteuttamaan suursimulaatio monialaisessa työryhmässä. Kehittämistyön kautta eri alojen opettajat tulivat toisilleen tutuiksi ja oppivat toinen toisiltaan tutkintoalojen simulaatiopedagogiikan soveltamista sekä ammatillisen tiedon muodostumista. Yhteiskehittäminen ja tekeminen teki näkyväksi sen, miten paljon monipuolista työtä ja vastuunkantamista suursimulaation tuottaminen edellyttää.

Yhteenveto

Suursimulaatio tarjosi opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia sote-alan asiakkaan kulttuurisensitiivistä kohtaamista monialaisessa ympäristössä. Yhteisöllinen simulaation suunnittelu ja toteutus vahvisti opettajien välistä yhteistyötä, motivaatiota ja kehittämisideoita tuleviin simulaatioihin.

Kirjoittajat:

Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Silén-Lipponen, hoitotyön yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Nuutinen, YTM, AmO, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Veronika Mysheva, FM, suomen kielen lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Khamees, D., Peterson, W., Patricio, M., Pawlikowska, T., Commissaris, C., Austin, A., Davis, M., Spadafore, M., Griffith, M., Hider, A., Pawlik, C., Stojan, J., Grafton-Clarke, C., Uraiby, H., Thammasitboon, S., Gordon, M., & Daniel, M. 2022. Remote learning developments in postgraduate medical education in response to the COVID-19 pandemic – A BEME systematic review: BEME Guide No. 71. Medical Teacher 44(5), 466–485. https://doi.org/10.1080/0142159X.2022.2040732

Luo, Y., Geng, C., Pei, X., Chen, X., & Zou, Z. 2021. The evaluation of the distance learning combining webinars and virtual simulations for senior nursing students during the COVID-19 period. Clinical Simulation in Nursing 57, 31–40. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2021.04.022

Nyström, S., Dahlberg, J., Hult, H., Abrandt Dahlgren, M., 2016. Observing of interprofessional collaboration in simulation: A socio-material approach. Journal of Interprofessional Care 30 (6), 710–716. https://doi.org/10.1080/13561 820.2016.1203297

Ozkara San, E. 2015. Using Clinical Simulation to Enhance Culturally Competent Nursing Care: A Review of Literature. Clinical Simulation in Nursing 11 (4), 228–243. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2015.01.004.

Saaranen, T., Silén, L. M., Palkolahti, M., Mönkkönen, K., Tiihonen, M., & Sormunen, M. 2020. Interprofessional learning in social and health care—Learning experiences from large‐group simulation in Finland. Nursing Open 7(6), 1978–1987. https://doi.org/10.1002/nop2.589

Shorten, A., Shorten, B., Bosworth, P., Camp, S., House, D., Somerall, W., & Watts, P. 2023. Interprofessional team-based education: A comparison of in-person and online learner experiences by method of delivery and health profession. Journal of Professional Nursing 44, 26–32. https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2022.11.004

Silén-Lipponen, M. & Saaranen, T. 2021. Reflection as a factor promoting learning interprofessional collaboration in a large-group simulation in social and health care. International Journal of Nursing and Health Care Research 4(5), 1241. https://doi.org/10.29011/2688-9501.101241.

Sointu, E. T., Kankaanpää, J., Saarelainen, M., Valtonen, T., Ronkainen, A., Heikkinen, L., Kaasinen, A. R., Pekkarinen, V., Atjonen, P., Manninen, J., Mäkitalo, K., & Hirsto, L. (toim.) (2021). Flippausmanuaali, 2. painos. Viitattu 23.3.2025. http://www.sites.uef.fi/flippaus/. ISBN: 978-952-61-3755-1

Therattil, P.J., Yueh, J.H., Kordahi, A.M, Cherla, D.V., Lee, E.S., Granick, M.S. 2015. Randomized controlled trial of antiseptic hand hygiene methods in an outpatient surgery clinic. Wounds 27(12), 347–353.

Tuononen, T. A., Saaranen, T., Holopainen, T., Suominen, A. L., & Silén-Lipponen, M. 2023. Large‐group simulation as a learning method to promote interprofessional collaboration and older adults’ patient centered‐care. Special Care in Dentistry 43(6), 883–892. https://doi.org/10.1111/scd.12898

Tutticci, N., Theobald, K.A., Ramsbotham, J., & Johnston, s. 2022. Exploring the observer role and clinical reasoning in simulation: a scoping review. Nurse Education in Practice 59, 103301. 10.1016/j.nepr.2022.103301