Omakuntoutuksen digitaaliset menetelmät osaksi Pohteen kuntoutuspalveluja

Vuoden 2020 Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategian tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita, parantaa tiedonhallintaa ja lisätä sähköisten palveluiden käyttöä, jotta kansalaiset voivat paremmin tukea omaa hyvinvointiaan. Sähköiset ratkaisut parantavat palveluiden tasa-arvoista saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja erityisryhmille (Räty, Huovinen & Haatainen 2020).

Sähköisien ratkaisujen ja etätapaamisten vahvuudeksi on koettu ajansäästö, taloudellinen säästö sekä arjen sujuvuus. Etenkin lapsiperheissä on koettu, että etätapaamiset on helpompi sovittaa lapsiperheen arkeen lastenhoidon ja harjoitteiden toteuttamisen osalta (Bourke, O´Connor, Boyle, Kennedy & Lynch 2023; Leinonen & Konola 2019; Reynolds, Sheehy, Awan & Gallagher 2022). Myös iäkkäämmät kuntoutujat ovat jo ennen Covid-19-pandemiaa tuoneet esille, että etäkuntoutuksen vahvuus on ajansäästö (Shulver, Killington, Morris & Crotty 2017).

Kuntoutuksen ammattilaiset ovat kokeneet etäkäytäntöjen vahvuuksina joustavuuden, sekä mahdollisuuden soveltaa terapiaa asiakkaiden jokapäiväiseen elämään (Heiskanen, Rinne, Miettinen & Salminen 2021). Toisaalta Kujalan ja työryhmän mukaan (2018) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset olivat epävarmoja kyvystään motivoida ja neuvoa potilaita käyttämään etäpalveluita sekä. Lisäksi ammattilaiset eivät kokeneet itseään osaaviksi kommunikoida etäyhteyksien kauttapotilaiden kanssa. (Kujala, Rajalahti, Heponiemi & Hilama 2018.)

Kuntoutuskomitea on tuonut esille, että kuntoutuksessa tuli kehittää etäkäytäntöjä perinteisten kuntoutusmenetelmien rinnalla (STM 2022). Monilla hyvinvointialueilla digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa strategioita tai niitä kehitetään erillisinä digistrategioina (Pennanen, Jansson, Torkki, Harjumaa, Pajari, Laukka, Lakoma, Härkönen, Verho, Martikainen, Kouvonen & Leskelä 2023). Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen strategiaan on kirjattu, että alueelle tullaan kehittämään omakuntoutuksen palveluja ja käyttöönotetaan digitaalisia menetelmiä osana kuntoutusta mahdollistamaan oikea-aikainen ja tasapuolinen kuntoutus kaikille asukkaille (Pohde 2022). Leinosen ja Konolan mukaan (2019) ajasta riippumaton kuntoutus voidaan toteuttaa omakuntoutuksena, jossa asiakas saa kuntoutussuunnitelman mukaisen sähköisen kuntoutusohjelman etä- tai lähitapaamisella toteutettavaksi omassa arjessaan. Seurantatapaamiset asiakkaan ja ammattilaisen välillä voidaan järjestää joko lähi- tai etätapaamisina. Ohjelman harjoitteiden ohjeet voivat sisältää esimerkiksi videoita ja kuvia. (Leinonen, Konola 2019.)

Omakuntoutukseen suhtaudutaan myönteisesti mutta etätapaamisiin kielteisesti

Joulukuussa 2024 julkaisten opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä etäkuntoutuksen menetelmiä Pohteen alueen kuntoutuksen asiakkaat olisivat valmiita ottamaan käyttöönsä. Tutkimuksessa tutkittiin myös, mitkä tekijät vaikuttivat myönteisesti ja kielteisesti kuntoutuksen asiakkaiden näkemyksiin etäkuntoutuksesta. Kysely toteutettiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla, johon Oulun kontinkankaan, Pudasjärven ja Haapaveden yksiköiden asiakkaat pääsivät vastaamaan sähköisen linkin tai QR-koodin avulla. Tutkimuksessa saatiin 22 vastausta, joista 13 oli fysioterapian asiakkaita ja 8 puheterapian asiakkaita. Yksikään toimintaterapian asiakas ei vastannut kyselyyn.

Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittavat, että Pohteen alueen asukkaat eivät ole valmiita videovälitteisiin etätapaamisiin yksinään tai omakuntoutuksen lisänä. Asiakkaat sen sijaan vaikuttanut olevan valmiita omakuntoutuksen palveluihin kuten mobiilisovelluksiin ja verkkoalustoihin, etenkin jos niihin on yhdistetty muutama lähitapaaminen. Sähköistä kuntoutuspäiväkirjaa, sähköistä kuntoutussuunnitelmaa sekä keskustelualustaa ammattilaisen kanssa käyttäisi todennäköisesti yli 70 % asiakkaista.

Tulevaisuudessa tulee panostaa vuorovaikutukseen ja selkeään ohjeistukseen

Tutkimuksen vastaajien myönteiseen näkemykseen etäkuntoutuksesta vaikuttivat eniten säästö matkakuluissa, ajansäästö, joustavuus ajan ja paikan suhteen sekä helppous yhdistää omaan arkeen. Vastaajat, joilla etäisyys kuntoutusyksikköön oli yli 16 km, valitsivat useammin tekijän säästö matkakuluissa myönteiseen näkemykseen vaikuttavaksi tekijäksi.

Tutkimuksen vastaajien kielteiseen näkemykseen etäkuntoutuksesta vaikuttivat eniten ohjeiden ymmärtämisen hankaluus, etäiseksi jäävä vuorovaikutussuhde ammattilaisen kanssa, fyysisen kontaktin puute sekä huonot digitaidot. Huonot digitaidot korostuivat etenkin yli 50-vuotiaiden vastauksissa sekä niillä vastaajilla, jotka olivat valinneet vain yhden kielteiseen näkemykseen vaikuttavan tekijän.

Tutkimuksessa mukana olleet puheterapian asiakkaat olivat 2–8-vuotiaita, joten heidän puolestaan kyselyyn on luultavasti vastannut läheinen aikuinen. Heidän vastauksissaan nousivat esille läheisen rooli niin heidän myönteiseen kuin kielteiseen näkemykseen vaikuttavana tekijänä. Tutkimuksessa mukana olleet fysioterapia-asiakkaat olivat nuoriso- ja aikuisikäisiä eikä heidän vastauksissaan noussut esille läheisen roolia.

Tutkimuksen vastaajajoukko jäi pieneksi ja siihen voi vaikuttaa monta asiaa. Tutkimuksen aihe ei ole ehkä kiinnostava tai se koettiin vaikeaksi. Myös kielteinen suhtautuminen sähköisiin palveluihin tai huonot digitaidot ovat voineet vähentää vastaajien määrää sähköisen kyselyn kautta. Mahdollinen ammattilaisten kielteinen suhtautuminen etäkuntoutusta kohtaan on voinut myös vaikuttaa vastaajien määrään, koska ammattilaisilla oli keskeinen rooli tutkimuksesta tiedottamisesta vastaajille.

Tutkimus vahvistaa aiempia tutkimustuloksia.

Kirjoittajat:

Irina Aatrokoski-Huotari, digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Bourke, A., O’Connor, U., Boyle, B., Kennedy, J. & Lynch, H. 2023. Bringing therapy home: Exploring parents’ experiences of telehealth for children with developmental coordination disorder. The British journal of occupational therapy 2023 86 (10), 714–722. https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/03080226231181018. Viitattu 17.12.2024

Heiskanen, T., Rinne, H., Miettinen, S. & Salminen, A-L. 2021. Uptake of Tele-Rehabilitation in Finland amongst Rehabilitation Professionals during the COVID-19 Pandemic. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021 18 (4383). DOI 10.3390/ijerph18084383. Viitattu 17.12.2024

Kujala S., Rajalahti E., Heponiemi T. & Hilama P. 2018. Health Professionals’ Expanding eHealth Competences for Supporting Patients’ Self-Management. Studies in health technology and informatics 247, 181–185. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29677947/ . Viitattu 17.12.2024

Leinonen, A. &Konala, H., 2019. Etänä lähelle. Erityislapsen arki kuntouttavaksi etäpuheterapian keinoin. Teoksessa Salminen A-L. & Hiekkala S. (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Kelan tutkimus. Helsinki. 116–138. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/822abcf7-8855-4e83-a484-4e6be9493367/content. Viitattu 17.12.2024.

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A., Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvityssarja 2023 (52). Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Viitattu 17.12.2024.

Pohde 2022. Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus – yhdessä tehden. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia 2023–2030. Verkkojulkaisu. https://pohde.fi/wp-content/uploads/2022/11/Pohjois-Pohjanmaan_hyvinvointialueen_strategia_2023-2030_Versio_4-5-2022.pdf. Viitattu 17.12.2024

Reynolds, A., Sheehy, N., Awan, N., Gallagher, P. 2022. Telehealth in physiotherapy during the COVID-19 pandemic, the perspective of the service users: A cross-sectional survey. Physiotherapy Practice and Research 43 (2022) 241–248. Verkkojulkaisu https://content.iospress.com/articles/physiotherapy-practice-and-research/ppr220646. Viitattu 17.12.2024

Räty, Laura, Huovinen, Susanna & Haatainen, Tuula 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön- strategia. Helsinki: STM. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8 Viitattu 17.12.2024.

Shulver, W., Killington, M., Morris, C. & Crotty M. 2017. Well, if the kids can do it, I can do it’: older rehabilitation patients’ experiences of telerehabilitation. Health Expectations 20 (1) 120–129. https://doi.org/10.1111/hex.12443. Viitattu 17.12.2024.

STM 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020–2022. Kuntoutuksen uudistamisen toimeenpanon kuvaus ja arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162622/STM_2020_39.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Viitattu 17.12.2024