Vuosikymmenien saatossa naisten päihteidenkäyttö on lisääntynyt ja sitä kautta haasteet moninaistuneet (Ali’as-Ferri ym. 2021; Karjalainen 2023, 15). Siksi naiserityisyyteen ja sen tarpeeseen päihdetyössä on alettu kiinnittää huomiota enenevissä määrin. Perinteinen päihdehoito on ensisijaisesti suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin, ja tämän takia onkin tärkeää selvittää, miten palvelut vastaavat naisten tarpeisiin. Naisille suunnatut päihdepalvelut edesauttavat naisten päihdehoitoon hakeutumista ja siihen kiinnittymistä. Lisäksi räätälöidyt hoitomuodot vaikuttavat hoidon tuloksellisuuteen (Haris ym 2022; Karttunen 2019, 4; Prendergast ym. 2011). Alkoholin riskikäytön rajan ylittää suomalaisista naisista 21 % (Mäkelä & Warpenius 2024, 60). Noin neljännes huumeongelmista kärsivistä ja viidennes huumehoidossa olevista asiakkaista on naisia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023). Naisten huumeidenkäyttö on lisääntynyt, ja ennustettavissa on, että naisten ja miesten välinen ero huumeiden ongelmakäytössä tulee kapenemaan (Ali’as-Ferri ym. 2021; Karjalainen 2023, 15). Näistä syistä on erityisen tärkeää kehittää päihdepalveluita siten, että ne tavoittavat päihteitä ongelmallisesti käyttävät naiset ja vastaavat heidän tarpeisiinsa.

Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä, koska edelleen vuonna 2025 kohtaa usein eri konteksteissa, kuten mediassa ja työelämässä, naisia halventavia sekä stigmatisoivia rakenteita ja asenteita. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut kantaa siihen, että marginaalissa elävä nainen kohtaa usein epäasiallista kohtelua näiden asenteiden vuoksi. Toisinaan jopa palvelujärjestelmässä on leimaavia käytäntöjä, minkä takia marginaalissa elävä nainen jää helposti palveluiden ulkopuolelle ja kokee palvelut syrjiviksi. Siksi päihderiippuvaisten naisten kynnys avun hakemiseen nousee entisestään. Päihdepalvelut tulee rakentaa siten, että marginaalissa elävien naisten tarpeet huomioidaan. (Stenman & Kainulainen 2023.)

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) velvoittaa tarjoamaan sosiaaliohjausta ja neuvontaa päihtyneelle ja nimettömänä asioivalle. Laki linjaa myös erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden osalta subjektiivisesta oikeudesta tarpeenmukaisiin palveluihin. Päiväkeskuspalvelulla pyritään osaltaan vastaamaan näihin järjestämisvelvollisuuksiin. Päiväkeskustoiminta tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa voi viettää aikaa, saada apua, tukea ja neuvontaa ja osallistua päihdehaittoja vähentävään toimintaan. (Varsinais-Suomen hyvinvointialue 2024.) Päiväkeskus on tärkeä osa tasavertaisia palveluita. Se on tukipiste ja matalan kynnyksen kontakti marginaalissa eläville, jotta myös heillä olisi mahdollisuus saada tasavertaisesti palveluita. (Rutanen, Strandén & Tepponen 2015, 10.)

Opinnäytetyössä kartoitettiin päihderiippuvaisten naisten ajatuksia päiväkeskuksesta

Löfbergin YAMK-opinnäytetyössä kartoitettiin, millaisia ajatuksia ja kokemuksia päihderiippuvaisilla naisilla on matalan kynnyksen päiväkeskuksesta naiserityisestä näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla, joissa haastateltiin neljää päiväkeskuksen asiakaskuntaan kuuluvaa naista ja analysoitiin teemoitteluanalyysia hyödyntäen erilaisiin pää- ja alateemoihin. Tarkoituksena oli saada tietää, mitä tekijöitä ei tällä hetkellä huomioida riittävästi tai onko ylipäätänsä tarpeen huomioida mitään erityistä naispuolisten asiakkaiden suhteen. Toiveena oli myös saada tietoa siitä, miten naiset kokivat päiväkeskuspalveluiden vastaavan tarpeisiinsa ja mitä esteitä he kokivat palvelun käyttämisessä. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan hyödyntää kehittämisessä, jotta päiväkeskus vastaisi entistä paremmin naisten tarpeisiin ja tavoittaisi naisia toiminnan piiriin.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että esteitä päiväkeskuksen käytölle ovat häpeä, palvelua koskevan tiedon puute sekä miesten läsnäolo. Lisäksi haastatteluista nousi esille seuraavia toiveita päiväkeskuksen palveluihin liittyen: toiveet henkilökunnasta, ruoka-apu, ohjattu toiminta, terveysneuvonta ja hygieniatuotteiden saatavuus.

Naiserityisyyden vahvistaminen päiväkeskustyössä

Aineistosta ilmeni sekä päiväkeskuksen vahvuudet haastateltujen naisten näkökulmasta että heidän kokemansa esteet sen käytölle. Näiden tekijöiden pohjalta tehtiin johtopäätöksiä päiväkeskuksen toimivista käytännöistä sekä laadittiin kehittämisehdotuksia, joiden avulla päihderiippuvaisia naisia voidaan paremmin tavoittaa matalan kynnyksen palveluihin.

Haastatellut naiset kokivat päiväkeskuksessa toimiviksi ratkaisuiksi henkilökunnan sopivuuden, ruoka-avun, terveysneuvonnan toiminnan päiväkeskuksen yhteydessä sekä päiväkeskuksen sijainnin. Nämä toimiviksi koetut ratkaisut ovat sukupuolineutraaleja, mikä vahvistaa ajatusta siitä, ettei naiserityisyyden tutkiminen ja esille nostaminen päihdepalveluissa ole vielä laskeutunut toimiviksi käytänteiksi käytännön työn tasolle eikä naisten kokemia erityistarpeita ole huomioitu käytännön työssä. Myös osa tähän tutkimukseen osallistuneista haastateltavista kertoi jääneensä päiväkeskuksen palveluiden ulkopuolelle, koska naiserityisyyttä ei ole otettu huomioon eivätkä he siksi ole voineet käyttää palvelua.

Kehittämisehdotuksista palveluista tiedottaminen on sukupuolineutraali asia. Sen sijaan kehittämisehdotuksissa on huomioitu sosiaalinen sukupuoli erityisesti ehdotuksissa erillisistä aukioloajoista naisille, naisille suunnatusta ohjatusta toiminnasta sekä naispuolisen kokemusasiantuntijan palkkaamisesta. Biologinen sukupuoli on huomioitu kehittämisehdotuksissa, jotka koskevat kuukautissuojien tarjoamista sekä ehkäisyneuvontaa.

Aineistosta nousi kehitysideoita sekä sosiaalisen sukupuolen että biologisen sukupuolen huomioimiseksi. Näitä teemoja yhdisteltäessä päiväkeskukseen voisi järjestää toisinaan niin kutsuttuja naistenpäiviä, jolloin toiminta olisi ainoastaan naisille suunnattua ja siinä huomioitaisiin sekä sosiaalinen että biologinen sukupuoli. Naisille suunnattuun toimintaan voisi tällöin yhdistää esille tulleet toiveet aukioloajoista naisille, sekä ehkäisyneuvonnasta. Paikalla voisi tuolloin olla ehkäisyneuvolan työntekijä, jonka kanssa voisi keskustella ehkäisystä, sukupuolitaudeista sekä hormonitoimintaan ja kuukautisiin liittyvistä asioista. Lisäksi tällöin voitaisiin esimerkiksi valmistaa itse kasvonaamioita tai ihonkuorintavoiteita. Paikalle voisi pyytää kampaamoalan opiskelijoita leikkaamaan hiuksia tai tekemään pikakampauksia. Tämä eheyttäisi naisten käsitystä heidän omasta naiseudestaan ja loisi turvallisen tilan sekä mahdollisuuden keskustella naiseuteen liittyvistä tekijöistä. Mukava toiminta houkuttelisi naisia matalammalla kynnyksellä päiväkeskukseen.

Tärkeää on, että saatu tieto naiserityisestä päihdetyöstä ja naisten palveluntarpeista juurrutetaan toimiviksi käytänteiksi käytännön päihdetyöhön. Näin voimme paremmin vastata päihderiippuvaisten naisten tarpeisiin ja estää heidän jäämisensä palveluiden ulkopuolelle. Palveluita voidaan muokata naisille saavutettavammiksi ja naisten tarpeisiin paremmin vastaaviksi melko pienillä muutoksilla. Tämä on tärkeää, jotta voimme tavoittaa yhä enemmän naisia päihdepalveluiden piiriin ja näin ehkäistä heidän syrjäytymistään.

Lähteet:

Ali’as-Ferri, Maria, Coratu, Ana Maria, Fonseca, Francina, Mestre-Pinto’, Joan-Ignasi, Robles-Martinez, Maria, Tirado-Munoz, Judit & Torrens, Marta 2021. A Gender Perspective of Addictive disorders. https://link.springer.com/article/10.1007/s40429-021-00357-9. Viitattu: 30.8.2024.

Harris, M. T. H., Laks, J., Stahl, N., Bagley, S. M., Saia, K., & Wechsberg, W. M. (2022). Gender Dynamics in Substance Use and Treatment: A Women’s Focused Approach. The Medical clinics of North America, 106(1), 219–234. https://doi.org/10.1016/j.mcna.2021.08.007

Karjalainen, Karoliina 2023. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet 1992–2022. Raportti 12/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147997/URN_ISBN_978-952-408-217-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 1.2.2025.

Karttunen, Teija 2019. Naiserityistä päihdehoitoa, etnografinen tutkimus päihdehoitolaitoksen naistenyhteisöstä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.

Mäkelä, Pia & Warpenius, Katariina 2024. Suomalaisten alkoholinkäyttö, juomatavat ja alkoholihaitat. Juomatapatutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 6/2024.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149940/RAP2024_006_Suomalaisten%20alkoholink%c3%a4ytt%c3%b6%20juomatavat%20ja%20alkoholihaitat_s.pdf?sequence=4&isAllowed=y. Viitattu 15.3.2024.

Prendergast, M. L., Messina, N. P., Hall, E. A., & Warda, U. S. (2011). The relative effectiveness of women-only and mixed-gender treatment for substance-abusing women. Journal of substance abuse treatment, 40(4), 336–348. https://doi.org/10.1016/j.jsat.2010.12.001

Rutanen, Hannu, Strandén, Päivi & Tepponen, Margit 2015. Yhteinen päiväkeskus. Apua arkeen, tukea kuntoutumiseen ja askeleita yhteisöllisyyteen. Helsinki.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301. Viitattu 26.4.2024.

Stenman, Kristina & Kainulainen Heini 2023. Marginalisoidut naiset tarvitsevat naiserityisiä palveluja. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/marginalisoidut-naiset-tarvitsevat-naiserityisia-palveluja. Viitattu 1.2.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Naisten huumeidenkäyttö ja siihen liittyviin ongelmiin vaikuttaminen. https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/huumetutkimus/huumetyota-meilla-ja-maailmalla/naisten-huumeidenkaytto-ja-siihen-liittyviin-ongelmiin-vaikuttaminen Viitattu. 23.8.2024.

Kirjoittajat:

Cassandra Löfberg, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelman (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu