Artikkeli perustuu Kuntoutuksen tutkinto-ohjelman (YAMK) opiskelija Eevaleena Taalan opinnäytetyöhön. Työssä kehitettiin työtoimintaan opinnollisen kuntoutuksen periaatteisiin pohjautuvaa kielitietoista kuntoutusta. Kehittämisympäristönä toimi siivousalan yritys. Blogimuotoinen opinnäytetyö mahdollisti kehittämistyön vaiheiden kuvallisen visualisoinnin ja raporttimuotoista opinnäytetyötä vapaamman ilmaisun, mikä palvelee tavallista laajempaa lukijakuntaa.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kielitietoisen kuntoutuksen palvelumalli, joka on nähtävissä kokonaisuudessaan blogialustalla https://kielitietoinenkuntoutus.wordpress.com/.

Kyvykkyysajattelu ja kotoutuminen

World Happiness Report (Helliwell ym. 2024) sen kertoo jälleen; me suomalaiset olemme maailman onnellisinta kansaa. Maahanmuuttaneen kokemus voi kutenkin olla paremminkin sellainen, että ilmasto on ankara, kieli vaikeaa ja työn saaminen kiven takana. Kuinka sitten muualta muuttanut voisi päästä kiinni suomalaiseen onneen ja elämänmenoon?

Martha Nussbaumin ja Amartya Senin kehittämässä hyvinvointiteoriassa keskitytään ihmisten tosiasiallisiin kykyihin (capabilites) ja niiden kehittämiseen. Heidän mukaansa jokaisella tulisi olla mahdollisuus elää ja toimia sosiaalisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, joka takaa jokaiselle ihmiselle osallisuutta hyvinvointiin työn ja muiden henkilökohtaisten elämänvalintojensa kautta. (Nussbaum & Sen 1993.) Kyvykkyysajattelu on mielenkiintoinen lähtökohta kotoutumista edistävälle työlle. Se auttaa meitä tarkastelemaan kriittisesti, millaisia tosiasiallisia toimintamahdollisuuksia maahanmuuttaneilla on.

On selvää, että maahanmuuttaneista ei voida puhua yhtenäisenä joukkona. Euroopan komission mukaan heistä yli neljännes EU alueen on korkeasti koulutettuja. Siitä huolimatta heidän kykyjensä potentiaali jää hyödyntämättä. Lähes 40 % maahanmuuttaneista on ylikoulutettu työhön, jota he tekevät. Samanaikaisesti lähes viidenneksellä on vain peruskoulutus, ja siksi he tarvitsevat lisätukea pärjätäkseen työelämässä. (Action Plan on Integration and Inclusion 2021–2027.) Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttaneiden työllistymistä hidastavat puutteet suomen kielitaidossa sekä syrjintä (Baumgartner 2023).

Tällä hetkellä poliittinen tahtotila on nopeuttaa ja tehostaa maahanmuuttaneiden kotoutumista. Tämän vuoden alusta tuli voimaan uudistettu kotoutumislaki (Laki kotoutumisen edistämisestä 14.4.2023/681), jonka myötä vastuu kotoutumisen edistämisestä siirtyi vahvemmin kunnille. Kuntien tulee löytää keinoja maahanmuuttaneiden työllistymisen ja kielenoppimisen tukemiseen. Yhtä tärkeää on antaa tunnustusta Suomen ulkopuolella hankitulle osaamiselle, jotta työllistyminen tapahtuisi osaamistaan vastaavalle alalle.

Opinnollinen kuntoutus kehittää oppimisvalmiuksia ja elämänhallintaa

Uudistuneessa kotoutumislaissa tunnistetaan maahanmuuttaneiden kuntoutukselliset tarpeet. Tähänastisena ongelmana on ollut, että heidät on rajattu lainsäädännöllä kuntouttavan työtoiminnan ulkopuolelle. Taustalla saattaa kuitenkin olla monenlaista kuntoutuksen tarvetta työkyvyn rajoitteista, terveyden ongelmista, traumoista tai vaikeasta elämäntilanteesta johtuen. Kuntoutuksen asiantuntijat (esim. Härkäpää 2014) ovat jo pitkään suositelleet ratkaisuksi kielenopetusta ja kuntoutusta yhdistävää toimintaa.

Opinnollinen kuntoutus on aikuisten kasvatuksellista kuntoutusta, jolla pyritään kehittämään oppijan oppimisvalmiuksia ja yleistä elämänhallintaa. Opinnollisen kuntoutuksen on katsottu olevan soveltuva kuntoutuksen muoto erityisesti maahanmuuttaneille. (Järvikoski 2013.) Opinnollisella kuntoutuksella ja kyvykkyysajattelulla on yhteneviä periaatteita. Tavoitteena on oppimisvalmiuksien kehittyminen ja sitä kautta toimintakyvyn ja toimintavalmiuksien parantuminen. Kuntoutujan on näiden myötä mahdollista saavuttaa itselleen asetettuja tavoitteita sekä toimia aktiivisena ja osallistuvana kansalaisena. (Kuntoutussäätiö 2015.)

Opinnollisessa kuntoutuksessa harjoitellaan arjen suunnittelua, kuten aikatauluissa pysymistä, sovituista asioista kiinni pitämistä ja säännöllistä elämänrytmiä. Oppimistilanteissa kehittyvät myös sosiaaliset taidot. Vertaistuella on suuri merkitys kuntoutumiselle, ja se voi vahvistaa samalla koulutukseen kiinnittymistä. Ryhmässä voi jakaa kokemuksia ja tunteita, sekä purkaa erilaisuuden ja yksinäisyyden tunteita. Ryhmässä jaetaan myös ratkaisumalleja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. (Kuntoutussäätiö 2015.)

Palvelumuotoilulla luotiin kielitietoisen kuntoutuksen palvelumalli

Opinnäytetyö sai alkunsa maahanmuuttaneiden asiakkaiden toiveista kokeilla, kuinka he pärjäisivät suomalaisessa työelämässä. Riittäisikö kielitaito, osaaminen ja olisiko terveys riittävä fyysisiin työtehtäviin. Lisäksi asiakkaat toivoivat mahdollisuutta näyttää osaamistaan työnantajille ja kehittää kielitaitoaan työn kautta. Jos suomen kielen opinnot eivät ole aiemmin sujuneet toiveiden mukaisesti ja mielikuva itsestä opiskelijana on huono, työ voi edustaa toivoa uudesta roolista, jossa voi kokea onnistumista, kyvykkyyttä ja ylpeyttä itsestään.

Kielitietoisuuden huomioiminen työpaikalla alkaa selvittämällä todelliset kielitaitovaatimukset, joita työtehtävässä vaaditaan. Erilaiset kielitaidot nähdään työyhteisössä resurssina ja vahvuutena, joita pyritään hyödyntämään organisaation toiminnassa. Kielitietoisuuteen kuuluu myös tietoisuus työyhteisön toiveista, tarpeista ja ongelmista, jotka liittyvät kieleen. Johanna Kompan ja Inkeri Lehtimajan (2023) mukaan jo pienillä muutoksilla voidaan tehdä monikielisen työyhteisön toiminnasta vähemmän kuormittavaa ja käyttää työpaikan aitoja vuorovaikutustilanteita kielen oppimiseen.

Palvelua testanneet asiakkaat kokivat toiminnan hyväksi tavaksi tutustua suomalaiseen työelämään, oppia työtehtäviä ja jopa työllistyä. Siivouspalveluiden esihenkilö näki palvelun hyödyttävän kaikkia osapuolia. Ohjaajan tuki työharjoittelussa edisti harjoittelijoiden suomen kielitaidon kehittymistä, työtehtävissä ohjaamista sekä useamman harjoittelijan osallistumista siivoustyön harjoitteluun. Yllättävä tulos oli englannin kielen vahva asema siivousyrityksessä, sillä näinkin oli mahdollista menestyä työssä ja edetä uralla. Lisäksi työpaikalla oli valmiiksi käytössä monia hyviä kielitietoisia käytänteitä vuorovaikutuksen tueksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kielitietoisuuden avulla voidaan lisätä maahanmuuttaneille mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassamme, sekä auttaa heitä saavuttamaan itselleen tärkeitä asioita ja oman näköisiä urapolkuja. Meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä Suomeen muuttavien ihmisten kykyjen potentiaalia. Luomalla toimintamahdollisuuksia annamme tänne muuttaville ihmisille mahdollisuuksia menestyä ja tulla osaksi onnellisten kansaa.

Kirjoittajat:

Eevaleena Taala, sosionomi (YAMK) -opiskelija, Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma, Savonia- ammattikorkeakoulu, Master School.

Katri Savolainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School.

Lähteet:

Action Plan on Integration and Inclusion 2021-2027. European Comission. Pdf-tiedosto. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0758. Viitattu 5.1.2025.

Baumgartner, T. 2023. Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työmarkkinoilla. Tilastokeskus. Tieto & trendit. Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit. Artikkeli 17.1.2023. https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-osaamista-jaa-kayttamatta-tyomarkkinoilla/. Viitattu 5.1.2025.

Helliwell, J.F., Layard, J.D., Sachs, J.H., De Neve, J-E., Aknin, L.B and Wang, S. (eds.) 2024. World Happiness Report 2024. University of Oxford: Wellbeing Research Centre.

Härkäpää, K. 2014. Kokemuksia ja näkemyksiä maahanmuuttajien suomen kielen taidon huomioon ottamisesta kuntoutus- ja työllistymispalveluissa. Kelan tutkimusosasto. Työpapereita 67/2014.

Järvikoski, A. 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:43. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Komppa, J. & Lehtimaja, I. 2023. Millainen on kielitietoinen työyhteisö? Kielibuustin blogi. 16.2.2024. https://www.kielibuusti.fi/fi/kielibuusti-hanke/blogi/millainen-on-kielitietoinen-tyoyhteiso. Viitattu 5.1.2025.

Kuntoutussäätiö 2015. Opinnollinen kuntoutus. Yksilö- ja ryhmämuotoista tukea opiskelijalle. https://oppimisvaikeus.fi/assets/files/2017/05/Opinnollinen-kuntoutus.pdf. Viitattu 5.1.2025.

Laki kotoutumisen edistämisestä 14.4.2023/ 681. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230681

Nussbaum, M.C and Sen, A. 1993. The Quality of Life. New York: Oxford University Press.

Taala, E. 2025. Kielitietoinen kuntoutus. Palvelumuotoilulla uuden palvelun kehittäminen maahanmuuttaneille. Opinnäytetyö. Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501181510

World Happiness Report julkaisuaika tuntematon. Verkkojulkaisu. https://worldhappiness.report/ed/2024/happiness-of-the-younger-the-older-and-those-in-between/#ranking-of-happiness-2021-2023. Viitattu 5.1.2025.